Pienhiukkaset altistus Suomi

[show] Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi1823
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi1823}}

Altistuminen

Pienhiukkasia (PM2.5, koko alle 2.5 µm) syntyy kaikessa palamisessa ja myös mm. maaperästä. Erityisesti ulkoilman polttoperäiset pienhiukkaset on yhdistetty moniin terveysvaikutuksiin. Sekä WHO (2007) että U.S.EPA ovat päätyneet arvioissaan siihen, että pienhiukkaset ovat kausaalisesti yhteydessä haitallisiin terveysvaikutuksiin.

Altisteen mittasuure ja yksikkö kuvaus

µg/m3 (ulkoilman pienhiukkasia (PM2.5, aerodynaaminen läpimitta alle 2.5 µm) kuutiometrissä)

Altistumisreitit ja rajaukset kuvaus

Hengitys on ainoa merkittävä altistumisreitti

Altistuneen väestön kuvaus ja arvio altistuvien lukumäärästä. Mukana kuvaus siitä miksi ja miten tämä ryhmä muodostettiin

Periaatteessa kaikki suomalaiset, mutta tapauksia tulee vain aikuisväestöstä.

Best guess = 5307690

Min = 5307690

Max = 5307690

Altistuvien keskimääräinen altistus kuvaus

Kaikki suomalaiset altistuvat hengitysteitse ulkoilman pienhiukkasille. Ulkoilman pitoisuudet ovat korkeammat toisaalta taajamissa ja toisaalta Etelä-Suomessa kaukokulkeuman takia. Keskimääräinen, väestöpainotettu PM2.5 pitoisuus Suomessa on noin 8,5 µg/m3 (de Leeuw and Horálek 2009) laskettuna 10x10 km ruuduissa. Epävarmuudeksi arvioitiin + 1µg/m3.

Best guess = 8.5

Min = 7.5

Max = 9.5

Tausta- tai kynnysaltistus kuvaus

PM2.5 ja sairastuvuuden väliselle yhteydelle ei ole havaittu mitään kynnyspitoisuutta. Kohorttitutkimuksista on näyttöä vaikutuksista pitoisuuteen n. 5 µg/m3 asti, aikasarja-analyyseistä huomattavasti matalammille PM2.5 tasoille. Osa PM2.5 hiukkasista, ehkä 1-2 µg/m3 Euroopassa (Querol ym. 2004) tulee muista lähteistä kuin ihmisen aiheuttamana, joten tältä osin altistusta ei voida poistaa. Niinpä tässä arvioitiin pienhiukkasten terveyshaittoja vain siltä osin kuin pitoisuudet ylittivät 2 µg/m3.

Best guess = 3

Min = 2

Max = 5

Annos-vaste

Tärkeimpien vaikutusten valinta kuvaus Esim. mitä outcomeja ei arvioitu kuolleisuus/sairastavuus Lukuarvo ja yksikkö

Pitkäaikainen pienhiukkasaltistus lisää riskiä sairastua sydän- ja hengitystiesairauksiin sekä keuhkosyöpään ja täten se lisää ennenaikaisen sairastuvuuden ja kuolleisuuden riskiä. Lisäksi pienhiukkasten päivittäisen vaihtelu lisää sydän- ja hengitystieoireita, mikä johtaa lisääntyneeseen lääkkeiden käyttöön sekä sairaalaottoihin, alentuneeseen toimintakykyyn ja kuolleisuuteen. Pienhiukkasilla on esitetty olevan vaikutuksia lisäksi mm. vastasyntyneiden terveyteen sekä astman puhkeamiseen. Näistä vaikutuksista on toistaiseksi riittämättömästi tietoa.

Sekä WHO (2000, 2007) että EPA ovat päätyneet arvioissaan siihen, että pienhiukkaset ovat kausaalisesti yhteydessä haitallisiin terveysvaikutuksiin.

1) Keuhkosyöpä ilmaantuvuus (tapauksia vuodessa)

• best guess = 2205
• minimi = 2026 (2.5 prosenttipiste)
• maksimi = 2386 (97.5 prosenttipiste)

2) Sydän- ja hengitystiekuolleisuus (tapauksia vuodessa)

• best guess = 23840

ICD 10 (I11-I70, J15-J47 and C34) (HUOM! Tämä on kuolleisuutta, tarvitaan ilmaantuvuudet!!!)

Riskinarviointimenetelmä kuvaus Epidemiologinen, eläin tai rekisteri

Epidemiologinen

RR per altistusyksikkö kuvaus

Annos-vastesuhteena pienhiukkasten yhteydelle ennenaikaiseen kuolemaan yli 30 vuotiaassa väestössä käytettiin kansainvälisen asiantuntija-arvion alempaa eurooppalaisille olosuhteille laskettua annos-vastesuhdetta. Annos-vastesuhteen vaihteluvälinä käytettiin 25%-75% luottamusväliä johtuen asiantuntija-arviomenetelmästä johtuvista merkittävästi laajemmista luottamusväleistä verrattuna yksittäisen kohorttitutkimuksen tai meta-analyysin luottamusväleihin.

Altistumisen prevalenssi kohdeväestössä kuvaus

Prevalenssi = 1.0

Keskeiset epävarmuudet kuvaus

Epävarmuuksia syntyy mm. altistuksen jakaantumisesta sekä annos-vastefunktion valinnasta...