Ero sivun ”Pienhiukkaset altistus Suomi” versioiden välillä
(otsikkojen siistimistä) |
(Muutokset Y&T lehteä vastaavaksi) |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
== Altistuminen == | == Altistuminen == | ||
Pienhiukkasia (PM2.5, koko alle 2.5 µm) syntyy kaikessa palamisessa ja myös mm. maaperästä. Erityisesti ulkoilman polttoperäiset pienhiukkaset on yhdistetty moniin terveysvaikutuksiin. Sekä WHO (2007) että U.S.EPA ovat päätyneet arvioissaan siihen, että pienhiukkaset ovat kausaalisesti yhteydessä haitallisiin terveysvaikutuksiin. | |||
=== Altisteen mittasuure ja yksikkö kuvaus === | === Altisteen mittasuure ja yksikkö kuvaus === | ||
| Rivi 23: | Rivi 25: | ||
=== Altistuvien keskimääräinen altistus kuvaus === | === Altistuvien keskimääräinen altistus kuvaus === | ||
Kaikki suomalaiset altistuvat hengitysteitse ulkoilman pienhiukkasille. Ulkoilman pitoisuudet ovat korkeammat toisaalta taajamissa ja toisaalta Etelä-Suomessa kaukokulkeuman takia. Keskimääräinen, väestöpainotettu PM2.5 pitoisuus Suomessa on noin 8,5 µg/m3 (de Leeuw and Horálek 2009) laskettuna 10x10 km ruuduissa. Epävarmuudeksi arvioitiin + 1µg/m3. | |||
Best guess = | Best guess = 8.5<br> | ||
Min = | Min = 7.5 <br> | ||
Max = 9 <br> | Max = 9.5 <br> | ||
=== Tausta- tai kynnysaltistus kuvaus === | === Tausta- tai kynnysaltistus kuvaus === | ||
PM2.5 ja sairastuvuuden väliselle yhteydelle ei ole havaittu mitään kynnyspitoisuutta. Kohorttitutkimuksista on näyttöä vaikutuksista pitoisuuteen n. 5 µg/m3 asti, aikasarja-analyyseistä huomattavasti matalammille PM2.5 tasoille. Osa PM2.5 hiukkasista, ehkä 1-2 µg/m3 Euroopassa (Querol ym. 2004) tulee muista lähteistä kuin ihmisen aiheuttamana, joten tältä osin altistusta ei voida poistaa. Niinpä tässä arvioitiin pienhiukkasten terveyshaittoja vain siltä osin kuin pitoisuudet ylittivät 2 µg/m3. | |||
Best guess = 3<br> | Best guess = 3<br> | ||
| Rivi 48: | Rivi 50: | ||
=== Tärkeimpien vaikutusten valinta kuvaus Esim. mitä outcomeja ei arvioitu kuolleisuus/sairastavuus Lukuarvo ja yksikkö === | === Tärkeimpien vaikutusten valinta kuvaus Esim. mitä outcomeja ei arvioitu kuolleisuus/sairastavuus Lukuarvo ja yksikkö === | ||
Pitkäaikainen pienhiukkasaltistus lisää riskiä sairastua sydän- ja hengitystiesairauksiin sekä keuhkosyöpään ja täten se lisää ennenaikaisen sairastuvuuden ja kuolleisuuden riskiä. Lisäksi pienhiukkasten päivittäisen vaihtelu lisää sydän- ja hengitystieoireita, mikä johtaa lisääntyneeseen lääkkeiden käyttöön sekä sairaalaottoihin, alentuneeseen toimintakykyyn ja kuolleisuuteen. Pienhiukkasilla on esitetty olevan vaikutuksia lisäksi mm. vastasyntyneiden terveyteen sekä astman puhkeamiseen. Näistä vaikutuksista on toistaiseksi riittämättömästi tietoa. | |||
Sekä WHO (2000, 2007) että EPA ovat päätyneet arvioissaan siihen, että pienhiukkaset ovat kausaalisesti yhteydessä haitallisiin terveysvaikutuksiin. | Sekä WHO (2000, 2007) että EPA ovat päätyneet arvioissaan siihen, että pienhiukkaset ovat kausaalisesti yhteydessä haitallisiin terveysvaikutuksiin. | ||
<br> 1) Keuhkosyöpä ilmaantuvuus (tapauksia vuodessa)<br> | <br> 1) Keuhkosyöpä ilmaantuvuus (tapauksia vuodessa)<br> | ||
| Rivi 72: | Rivi 74: | ||
=== RR per altistusyksikkö kuvaus === | === RR per altistusyksikkö kuvaus === | ||
Annos-vastesuhteena pienhiukkasten yhteydelle ennenaikaiseen kuolemaan yli 30 vuotiaassa väestössä käytettiin kansainvälisen asiantuntija-arvion (Tuomisto ym. 2008) alempaa eurooppalaisille olosuhteille laskettua annos-vastesuhdetta. Annos-vastesuhteen vaihteluvälinä käytettiin 25%-75% luottamusväliä johtuen asiantuntija-arviomenetelmästä johtuvista merkittävästi laajemmista luottamusväleistä verrattuna yksittäisen kohorttitutkimuksen tai meta-analyysin luottamusväleihin. | |||
=== Altistumisen prevalenssi kohdeväestössä kuvaus === | === Altistumisen prevalenssi kohdeväestössä kuvaus === | ||
Prevalenssi = 1.0 | Prevalenssi = 1.0 | ||
== <br> Keskeiset epävarmuudet kuvaus == | == <br> Keskeiset epävarmuudet kuvaus == | ||
Versio 6. huhtikuuta 2010 kello 08.04
| [show] |
|---|
Altistuminen
Pienhiukkasia (PM2.5, koko alle 2.5 µm) syntyy kaikessa palamisessa ja myös mm. maaperästä. Erityisesti ulkoilman polttoperäiset pienhiukkaset on yhdistetty moniin terveysvaikutuksiin. Sekä WHO (2007) että U.S.EPA ovat päätyneet arvioissaan siihen, että pienhiukkaset ovat kausaalisesti yhteydessä haitallisiin terveysvaikutuksiin.
Altisteen mittasuure ja yksikkö kuvaus
µg/m3 (ulkoilman pienhiukkasia (PM2.5, aerodynaaminen läpimitta alle 2.5 µm) kuutiometrissä)
Altistumisreitit ja rajaukset kuvaus
Hengitys on ainoa merkittävä altistumisreitti
Altistuneen väestön kuvaus ja arvio altistuvien lukumäärästä. Mukana kuvaus siitä miksi ja miten tämä ryhmä muodostettiin
Periaatteessa kaikki suomalaiset, mutta tapauksia tulee vain aikuisväestöstä.
Best guess = 5307690
Min = 5307690
Max = 5307690
Altistuvien keskimääräinen altistus kuvaus
Kaikki suomalaiset altistuvat hengitysteitse ulkoilman pienhiukkasille. Ulkoilman pitoisuudet ovat korkeammat toisaalta taajamissa ja toisaalta Etelä-Suomessa kaukokulkeuman takia. Keskimääräinen, väestöpainotettu PM2.5 pitoisuus Suomessa on noin 8,5 µg/m3 (de Leeuw and Horálek 2009) laskettuna 10x10 km ruuduissa. Epävarmuudeksi arvioitiin + 1µg/m3.
Best guess = 8.5
Min = 7.5
Max = 9.5
Tausta- tai kynnysaltistus kuvaus
PM2.5 ja sairastuvuuden väliselle yhteydelle ei ole havaittu mitään kynnyspitoisuutta. Kohorttitutkimuksista on näyttöä vaikutuksista pitoisuuteen n. 5 µg/m3 asti, aikasarja-analyyseistä huomattavasti matalammille PM2.5 tasoille. Osa PM2.5 hiukkasista, ehkä 1-2 µg/m3 Euroopassa (Querol ym. 2004) tulee muista lähteistä kuin ihmisen aiheuttamana, joten tältä osin altistusta ei voida poistaa. Niinpä tässä arvioitiin pienhiukkasten terveyshaittoja vain siltä osin kuin pitoisuudet ylittivät 2 µg/m3.
Best guess = 3
Min = 2
Max = 5
Annos-vaste
Tärkeimpien vaikutusten valinta kuvaus Esim. mitä outcomeja ei arvioitu kuolleisuus/sairastavuus Lukuarvo ja yksikkö
Pitkäaikainen pienhiukkasaltistus lisää riskiä sairastua sydän- ja hengitystiesairauksiin sekä keuhkosyöpään ja täten se lisää ennenaikaisen sairastuvuuden ja kuolleisuuden riskiä. Lisäksi pienhiukkasten päivittäisen vaihtelu lisää sydän- ja hengitystieoireita, mikä johtaa lisääntyneeseen lääkkeiden käyttöön sekä sairaalaottoihin, alentuneeseen toimintakykyyn ja kuolleisuuteen. Pienhiukkasilla on esitetty olevan vaikutuksia lisäksi mm. vastasyntyneiden terveyteen sekä astman puhkeamiseen. Näistä vaikutuksista on toistaiseksi riittämättömästi tietoa.
Sekä WHO (2000, 2007) että EPA ovat päätyneet arvioissaan siihen, että pienhiukkaset ovat kausaalisesti yhteydessä haitallisiin terveysvaikutuksiin.
1) Keuhkosyöpä ilmaantuvuus (tapauksia vuodessa)
- best guess = 2205 [1]
- minimi = 2026 (2.5 prosenttipiste)
- maksimi = 2386 (97.5 prosenttipiste)
2) Sydän- ja hengitystiekuolleisuus (tapauksia vuodessa)
- best guess = 23840
ICD 10 (I11-I70, J15-J47 and C34)[2] (HUOM! Tämä on kuolleisuutta, tarvitaan ilmaantuvuudet!!!)
Riskinarviointimenetelmä kuvaus Epidemiologinen, eläin tai rekisteri
Epidemiologinen
RR per altistusyksikkö kuvaus
Annos-vastesuhteena pienhiukkasten yhteydelle ennenaikaiseen kuolemaan yli 30 vuotiaassa väestössä käytettiin kansainvälisen asiantuntija-arvion (Tuomisto ym. 2008) alempaa eurooppalaisille olosuhteille laskettua annos-vastesuhdetta. Annos-vastesuhteen vaihteluvälinä käytettiin 25%-75% luottamusväliä johtuen asiantuntija-arviomenetelmästä johtuvista merkittävästi laajemmista luottamusväleistä verrattuna yksittäisen kohorttitutkimuksen tai meta-analyysin luottamusväleihin.
Altistumisen prevalenssi kohdeväestössä kuvaus
Prevalenssi = 1.0
Keskeiset epävarmuudet kuvaus
Epävarmuuksia syntyy mm. altistuksen jakaantumisesta sekä annos-vastefunktion valinnasta...