Työperäisten astmojen määrä

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi1887
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi1887}}

Altistuminen

Altisteen mittasuure ja yksikkö kuvaus

Ammattiastmalle on tunnistettu yli 250 aiheuttajaa. Lisäksi astman riski on lisääntynyt monissa ammateissa, ilman että spesifistä aiheuttajaa voidaan osoittaa. Nyt tehdyssä analyysissä ei kutakin ammattiastman tai työperäisen astman tekijää ole analysoidtu erikseen.

Altistumisreitit ja rajaukset kuvaus

Hengitys

Altistuneen väestön kuvaus ja arvio altistuvien lukumäärästä. Mukana kuvaus siitä miksi ja miten tämä ryhmä muodostettiin

Ne työlliset, jotka työskentelevät muussa kuin hallintötyössä (Ammattiluokitus 1997, muut pääluokat kuin 1 Johtajat ja ylimmät virkamiehet ja 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät).

Best guess = 1,98 miljoonaa (1,06 miljoonaa miestä ja 0,92 miljoonaa naista).

Min = 1,98 miljoonaa (1,06 miljoonaa miestä ja 0,92 miljoonaa naista).

Max = 1,98 miljoonaa (1,06 miljoonaa miestä ja 0,92 miljoonaa naista).

Altistuvien keskimääräinen altistus kuvaus (excelissä sarake I) Lukuarvo ja yksikkö

Ykisttäisiä altisteita ei arvioitu, vertailu tasolla ei-hallintotyö vs. hallintotyö.

Tausta- tai kynnysaltistus kuvaus (excelissä sarake J) Lukuarvo ja yksikkö

Ykisttäisiä altisteita ei arvioitu, vertailu hallintotyöhön.

Annos-vaste

Tärkeimpien vaikutusten valinta kuvaus Esim. mitä outcomeja ei arvioitu kuolleisuus/sairastavuus Lukuarvo ja yksikkö

Astman ilmaantuvuus (tapauksia vuodessa)

Riskinarviointimenetelmä kuvaus Epidemiologinen, eläin tai rekisteri (excelissä sarake D) Lukuarvo ja yksikkö

Epidemiologinen

RR per altistusyksikkö kuvaus (excelissä sarake K) Lukuarvo ja yksikkö

Laskelmissa on käytetty Kelan astmalääkkeiden uusien erityiskorvausoikeuksien ammateittaista ilmaantuvuutta selvittäneen tutkimuksen tuloksia.

Karjalainen A, Kurppa K, Martikainen R, Klaukka T, Karjalainen J. Work is related to a substantial portion of adult-onset asthma incidence in the Finnish population. Am J Respir Crit Care Med 2001;164:565-8.

Miehet

Best guess = 1.45

Min = 1.37

Max = 1.53

Naiset

Best guess = 1.27

Min = 1.23

Max = 1.31

Vuotuiset tapausmäärät:

Miehet

Best guess = 0.597*(1.45-1)/(0.597*(1.45-1)+1)*3120 = 661

Min = 0.597*(1.37-1)/(0.597*(1.37-1)+1)*3120 = 564

Max = 0.597*(1.53-1)/(0.597*(1.53-1)+1)*3120 = 750

Naiset

Best guess = 0.533*(1.27-1)/(0.533*(1.23-1)+1)*4244 = 534

Min = 0.533*(1.23-1)/(0.533*(1.23-1)+1)*4244 = 463

Max = 0.533*(1.31-1)/(0.533*(1.31-1)+1)*4244 = 602

Yhteensä:

Best guess = 661 + 534 = 1195

Min = 564 + 463 = 1027

Max = 750 + 602 = 1352

Altistumisen prevalenssi kohdeväestössä kuvaus (excelissä sarake M) Lukuarvo ja yksikkö

Kohdeväestö on työikäinen (15-64-vuotiaat) väestö. Altistuneita ovat ei-hallintotyön työlliset, altistumattomia hallintotyön työlliset sekä kaikki ei-työlliset

Miehet

Prevalenssi = 0.597

Naiset

Prevalenssi = 0.533

Eläindatalle UR kuvaus (excelissä sarake L välilehdellä ’eläindata’) Lukuarvo ja yksikkö

Ei eläindataa, epidemiologinen lähestystapa

Eläindatalle altistuksen kesto kuvaus (excelissä sarake K välilehdellä ’eläindata) Lukuarvo ja yksikkö

Ei eläindataa, epidemiologinen lähestystapa

Kausaliteetti

Tiettyihin spesifisiin työaltisteisiin liittyvästä astmariskistä on runsaasti epidemiologista näyttöä. Ammattiastmalle on tunnistettu yli 250 sellaista aiheuttajaa, joihin liittyy ihmisellä immunologisesti todettu herkistyminen. Sen sijaan ei-allergiseen, ärsytyksen aiheuttamaan tulehdukseen liittyvän astmariskin osalta kokeellinen ja epidemiologinen näyttö on puutteellista. (American Thoracic Society Statement: Occupational Contribution to the Burden of Airway Disease. Am J Respir Crit Care Med 2003;167:787-97)

Keskeiset epävarmuudet kuvaus

Epävarmuuksia syntyy mm. ammattikohtaisten riskisuhteiden käyttämisestä. Ykisttäisiin astma-altisteisiin persutuvia annos-vastesuhteita ei kuitenkaan ole käytettävissä ja niiden käyttö olisi päällekkäisen altistumisen vuoksi joka tapauksessa vaikeaa. Hallintotyön olettaminen riskittömäksi vertailuksi jättää huomiotta toimistotyön altisteet. Ammateittainen tarkastelu ei huomioi niitä altistumisia, jotka eivät liity itse työprosessiin vaan esim. rakennukseen, josssa työtä tehdään (esim .kosteusvauriot). Astmalääkkeiden erityiskorvausoikeuksien käyttö astman ilmaantuvuuden mittarina sisältää epävarmuutta sen suhteen onko kyseessä täysin työn aiheuttama täysin uusi astmatapaus vai aiempi lievä astma joka pahentui erityiskorvausoikeuden kriteerit täyttäväksi.

Takaisin pääsivulle