Ero sivun ”Pienhiukkaset altistus Suomi” versioiden välillä
(poistettu heande linkki ja lokalisoitu) |
(otsikkojen siistimistä) |
||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
Max = 5307690<br> | Max = 5307690<br> | ||
=== Altistuvien keskimääräinen altistus kuvaus | === Altistuvien keskimääräinen altistus kuvaus === | ||
Toistaiseksi meillä ei ole tarkkaa arvioita väestöpainotetusta ulkoilman PM2.5 pitoisuudesta Suomessa. Helsingissä PM2.5 pitoisuus (3 vuoden keskiarvo 2005-2007) oli 10.3 µg/m3 Mannerheimintiellä (tienvarsiasema) ja 9 µg/m3 Kalliossa (kaupunkitausta-asema)(YTV 2008). Kaukokulkeuman määrä vähenee pohjoiseen mentäessä ja taajamat ovat myös pienempiä, mutta esim. Oulussa keskimääräinen PM2.5 oli 8.3 µg/m3 v 2007 (tienvarsiasema, Oulun seudun ympäristövirasto, julkaisu 2/2008). Osa väestöstä myös asuu taajamien ulkopuolella. Helsingissä Luukissa on mitattu vuosipitoisuudet 7, 8, ja 5 µg/m3 vuosina 2004, 2006 ja 2007 (YTV 2008) eli keskimäärin 6.7 µg/m3. Karkeasti voidaan arvioda seuraavat väestöpainotet ulkoilman PM2.5 pitoisuudet Suomessa : | Toistaiseksi meillä ei ole tarkkaa arvioita väestöpainotetusta ulkoilman PM2.5 pitoisuudesta Suomessa. Helsingissä PM2.5 pitoisuus (3 vuoden keskiarvo 2005-2007) oli 10.3 µg/m3 Mannerheimintiellä (tienvarsiasema) ja 9 µg/m3 Kalliossa (kaupunkitausta-asema)(YTV 2008). Kaukokulkeuman määrä vähenee pohjoiseen mentäessä ja taajamat ovat myös pienempiä, mutta esim. Oulussa keskimääräinen PM2.5 oli 8.3 µg/m3 v 2007 (tienvarsiasema, Oulun seudun ympäristövirasto, julkaisu 2/2008). Osa väestöstä myös asuu taajamien ulkopuolella. Helsingissä Luukissa on mitattu vuosipitoisuudet 7, 8, ja 5 µg/m3 vuosina 2004, 2006 ja 2007 (YTV 2008) eli keskimäärin 6.7 µg/m3. Karkeasti voidaan arvioda seuraavat väestöpainotet ulkoilman PM2.5 pitoisuudet Suomessa : | ||
| Rivi 34: | Rivi 34: | ||
UUDET ALTISTUSARVIOT | UUDET ALTISTUSARVIOT | ||
=== Tausta- tai kynnysaltistus kuvaus | === Tausta- tai kynnysaltistus kuvaus === | ||
Pm2.5 ja sairastuvuuden väliselle yhteydelle ei ole havaittu mitään kynnyspitoisuutta. Kohorttitutkimuksista on näyttöä vaikutuksille n. 5 µg/m3 asti, aikasarja-analyyseistä huomattavasti matalemmille PM2.5 tasoille. Osa PM2.5 hiukkasista, ehkä 1-2 µg/m3 Euroopassa (Querol X et al. Speciation and origin of PM10 and PM2.5 in selected European cities. Atmospheric Environment, 2004, 38:6547–6555) tulee muista lähteistä kuin ihmisen aiheuttamana, joten tältä osin altistusta ei voida poistaa. Valittu tausta- tai kynnysaltistus on näiden tekijöiden yhdistelmä ja Juha Pekkasen asiantuntija-arvio.<br> | Pm2.5 ja sairastuvuuden väliselle yhteydelle ei ole havaittu mitään kynnyspitoisuutta. Kohorttitutkimuksista on näyttöä vaikutuksille n. 5 µg/m3 asti, aikasarja-analyyseistä huomattavasti matalemmille PM2.5 tasoille. Osa PM2.5 hiukkasista, ehkä 1-2 µg/m3 Euroopassa (Querol X et al. Speciation and origin of PM10 and PM2.5 in selected European cities. Atmospheric Environment, 2004, 38:6547–6555) tulee muista lähteistä kuin ihmisen aiheuttamana, joten tältä osin altistusta ei voida poistaa. Valittu tausta- tai kynnysaltistus on näiden tekijöiden yhdistelmä ja Juha Pekkasen asiantuntija-arvio.<br> | ||
| Rivi 66: | Rivi 66: | ||
ICD 10 (I11-I70, J15-J47 and C34)<ref>[http://www.who.int/healthinfo/bodgbd2002revised/en/index.html WHO mortality data]</ref> (HUOM! Tämä on kuolleisuutta, tarvitaan ilmaantuvuudet!!!) | ICD 10 (I11-I70, J15-J47 and C34)<ref>[http://www.who.int/healthinfo/bodgbd2002revised/en/index.html WHO mortality data]</ref> (HUOM! Tämä on kuolleisuutta, tarvitaan ilmaantuvuudet!!!) | ||
=== Riskinarviointimenetelmä kuvaus Epidemiologinen, eläin tai rekisteri | === Riskinarviointimenetelmä kuvaus Epidemiologinen, eläin tai rekisteri === | ||
Epidemiologinen<br> | Epidemiologinen<br> | ||
=== RR per altistusyksikkö kuvaus | === RR per altistusyksikkö kuvaus === | ||
Keuhkosyöpä RR/10ug/m3<br> | Keuhkosyöpä RR/10ug/m3<br> | ||
| Rivi 95: | Rivi 95: | ||
- expert elicitationin arviot | - expert elicitationin arviot | ||
=== Altistumisen prevalenssi kohdeväestössä kuvaus | === Altistumisen prevalenssi kohdeväestössä kuvaus === | ||
Prevalenssi = 1.0 | Prevalenssi = 1.0 | ||
=== Eläindatalle UR kuvaus | === Eläindatalle UR kuvaus === | ||
Ei eläindataa, epidemiologinen lähestystapa | Ei eläindataa, epidemiologinen lähestystapa | ||
=== Eläindatalle altistuksen kesto kuvaus | === Eläindatalle altistuksen kesto kuvaus === | ||
Ei eläindataa, epidemiologinen lähestystapa | Ei eläindataa, epidemiologinen lähestystapa | ||
Versio 29. maaliskuuta 2010 kello 12.56
| [show] |
|---|
Altistuminen
Altisteen mittasuure ja yksikkö kuvaus
µg/m3 (ulkoilman pienhiukkasia (PM2.5, aerodynaaminen läpimitta alle 2.5 µm) kuutiometrissä)
Altistumisreitit ja rajaukset kuvaus
Hengitys on ainoa merkittävä altistumisreitti
Altistuneen väestön kuvaus ja arvio altistuvien lukumäärästä. Mukana kuvaus siitä miksi ja miten tämä ryhmä muodostettiin
Periaatteessa kaikki suomalaiset, mutta tapauksia tulee vain aikuisväestöstä.
Best guess = 5307690
Min = 5307690
Max = 5307690
Altistuvien keskimääräinen altistus kuvaus
Toistaiseksi meillä ei ole tarkkaa arvioita väestöpainotetusta ulkoilman PM2.5 pitoisuudesta Suomessa. Helsingissä PM2.5 pitoisuus (3 vuoden keskiarvo 2005-2007) oli 10.3 µg/m3 Mannerheimintiellä (tienvarsiasema) ja 9 µg/m3 Kalliossa (kaupunkitausta-asema)(YTV 2008). Kaukokulkeuman määrä vähenee pohjoiseen mentäessä ja taajamat ovat myös pienempiä, mutta esim. Oulussa keskimääräinen PM2.5 oli 8.3 µg/m3 v 2007 (tienvarsiasema, Oulun seudun ympäristövirasto, julkaisu 2/2008). Osa väestöstä myös asuu taajamien ulkopuolella. Helsingissä Luukissa on mitattu vuosipitoisuudet 7, 8, ja 5 µg/m3 vuosina 2004, 2006 ja 2007 (YTV 2008) eli keskimäärin 6.7 µg/m3. Karkeasti voidaan arvioda seuraavat väestöpainotet ulkoilman PM2.5 pitoisuudet Suomessa :
Best guess = 7.5
Min = 6.5
Max = 9
UUDET ALTISTUSARVIOT
Tausta- tai kynnysaltistus kuvaus
Pm2.5 ja sairastuvuuden väliselle yhteydelle ei ole havaittu mitään kynnyspitoisuutta. Kohorttitutkimuksista on näyttöä vaikutuksille n. 5 µg/m3 asti, aikasarja-analyyseistä huomattavasti matalemmille PM2.5 tasoille. Osa PM2.5 hiukkasista, ehkä 1-2 µg/m3 Euroopassa (Querol X et al. Speciation and origin of PM10 and PM2.5 in selected European cities. Atmospheric Environment, 2004, 38:6547–6555) tulee muista lähteistä kuin ihmisen aiheuttamana, joten tältä osin altistusta ei voida poistaa. Valittu tausta- tai kynnysaltistus on näiden tekijöiden yhdistelmä ja Juha Pekkasen asiantuntija-arvio.
Best guess = 3
Min = 2
Max = 5
Annos-vaste
Tärkeimpien vaikutusten valinta kuvaus Esim. mitä outcomeja ei arvioitu kuolleisuus/sairastavuus Lukuarvo ja yksikkö
Pienhiukkaset on yhdistetty erittäin moniin terveysvaikutuksiin. Nämä voidaan jakaa pienhiukkasten päivittäisen vaihtelun aiheuttamiin välittömiin vaikutuksiin ja vuosia kestäneen altistumisen aiheuttamiin pitkäaikaisvaikutuksiin. Aiemmin tehdyissä arvioissa on todettu, että pitkäaikaisvaikutukset vastaavat valtaosasta (yli ?%, olisko Marko joku viite?) pienhiukkasten terveysvaikutuksista ja tässä keskitytäänkin pitkäaikaisvaikutuksiin. Näistä käsitellään keuhkosyöpää ja sydän- ja hengitystiesairauksia.
Sekä WHO (2000, 2007) että EPA ovat päätyneet arvioissaan siihen, että pienhiukkaset ovat kausaalisesti yhteydessä haitallisiin terveysvaikutuksiin.
Pienhiukkasilla on esitetty olevan vaikutuksia lisäksi mm. vastasyntyneiden terveyteen sekä astman puhkeamiseen. Näistä vaikutuksista on toistaiseksi riittämättömästi tietoa.
1) Keuhkosyöpä ilmaantuvuus (tapauksia vuodessa)
- best guess = 2205 [1]
- minimi = 2026 (2.5 prosenttipiste)
- maksimi = 2386 (97.5 prosenttipiste)
2) Sydän- ja hengitystiekuolleisuus (tapauksia vuodessa)
- best guess = 23840
ICD 10 (I11-I70, J15-J47 and C34)[2] (HUOM! Tämä on kuolleisuutta, tarvitaan ilmaantuvuudet!!!)
Riskinarviointimenetelmä kuvaus Epidemiologinen, eläin tai rekisteri
Epidemiologinen
RR per altistusyksikkö kuvaus
Keuhkosyöpä RR/10ug/m3
Perustuu tutkimukseen: Pope CA, III, Burnett RT, Thun MJ, Calle EE, Krewski D, Ito K, Thurston GD: Lung cancer, cardiopulmonary mortality, and long-term exposure to fine particulate air pollution. JAMA: The Journal Of The American Medical Association 2002, 287:1132-114
Best guess = 1.14
Min = 1.04
Max = 1.23
Cardiopulmonary RR/10ug/m3
Perustuu tutkimukseen: Pope CA, III, Burnett RT, Thun MJ, Calle EE, Krewski D, Ito K, Thurston GD: Lung cancer, cardiopulmonary mortality, and long-term exposure to fine particulate air pollution. JAMA: The Journal Of The American Medical Association 2002, 287:1132-1141.
Best guess = 1.04
Min = 1.01
Max =1.09
KOKONAISKUOLLEISUUDEN RR:t PUUTTUVAT - expert elicitationin arviot
Altistumisen prevalenssi kohdeväestössä kuvaus
Prevalenssi = 1.0
Eläindatalle UR kuvaus
Ei eläindataa, epidemiologinen lähestystapa
Eläindatalle altistuksen kesto kuvaus
Ei eläindataa, epidemiologinen lähestystapa
Keskeiset epävarmuudet kuvaus
Epävarmuuksia syntyy mm. altistuksen jakaantumisesta sekä annos-vastefunktion valinnasta...