Ihmisen pystykävelyn evoluutio

Tämä sivu on tutkimus. Sivutunniste: Op_fi5697
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5697}}

Tämän sivun sisältö on osa kandidaatin tutkielmaa keväältä 2017. Ethän siis muokkaa tätä sivua.

Kysymys

Tämän kandidaatin tutkielman tarkoitus on selvittää, mitä tietoa löytyy ihmisen pystykävelyyn liittyen tieteellisestä kirjallisuudesta viimeisen muutaman vuosikymmenen ajalta sekä vetää yhteen ja jäsentää tuo eri lähteistä löytynyttä tietoa yhdeksi helposti (tai helpommin) hahmotettavaksi kokonaisuudeksi.

Perustelut

Tarkastelussa on tällä sivulla kuusi paljon puhuttua hypoteesia siitä, miksi ihminen kehittyi kävelemään kahdella raajalla. Muut hypoteesit tulevat työhön mukaan vähintään mainintana, mutta ehkä muutenkin?

• Energiatehokkuus
• Puissakävely
• Kahlaus
• Lämmönsäätely
• Käsien vapautuminen
• Ruokailuasento
• Muita:
  • Parempi näkyvyys
  • Tappelu, lyöminen, heittäminen
  • Muutos, ympäristön monimuotoisuus

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä, koska se oli neljällä jalalla kulkemista energiatehokkaampaa (pitkiä matkoja kuljettaessa) Lopetusväite: Ratkaisua ei ole vielä löytynyt eikä keskustelu ole loppunut. (Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)
Väittely: ←--#: . Hapenkulutusta liikkuessa mittaaven tutkimusten perusteella simpanssien rystykävely on 75% energiaakuluttavampaa kuin normaali neljällä jalalla kävely tai pystykävely. (Lieberman 2010, Sockol ym. 2007) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ←--#: . Ihmisen pystykävely normaalia vauhtia on vähintään yhtä energiatehokasta, kuin nisäkkäiden tyypillinen neljällä jalalla kulkeminen (Rodman & McHenry 1980) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ⇤--#: . TARKISTA, mistä tämä tulos on saatu (recalculation) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack) ←--#: . Ihmisen pystykävely on ekonomista verrattuna nisäkkäiden normaaliin kulkemiseen. Pystykävelyn hyödyt tulevat näkyvin erityisesti päivittäisten matkojen pidentyessä. (Leonard & Robertson 2001) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ⇤--#: . Ei ole näyttöä, että ihmisen käveleminen olisi merkittävästi tyypillistä nisäkkään kulkemista energiatehokkaampaa. Ihmisen energiakulutus asettuu muiden nisäkkäiden 95% luottamusvälin sisään.(Halsey & White 2012) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack) ----#: . Simpanssiyksilöiden välillä on suuria eroja siinä, onko rystykävely vai kahdella jalalla kävely energiatehokkaampaa. Kahdella jalalla kävely on keskimäärin hieman (~10%) energiatehottomampaa. (Sockol ym. 2007) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) ----#: . Jos energiatehokkuus olisi ollut valintaa suuntaava voima kohti pystykävelyä, ensimmäisten ihmisten alaraajojen olisi täytynyt olla pidemät kuin muilla ihmisaponoilla ja the ischia of early hominin pelves should be more dorsally projecting. Tarpeksi vanhaa fossiiliaineistoa ei tällä hetkellä ole olemassa tämän todentamiseksi, mutta A. Afarensisilla ja A. Africanuksella jalan pituus on jo ilmeistä. Tulevat fossiililöydöt kertovat lisää energiatehokkuuden roolista pystykävelyn kehityksessä. (Sockol ym. 2007) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) ----#: . Bent-hip bent-knee kävely A. afarensisillä on aivan liian energiatehoton, jotta pystykävely olisi kehittynyt siitä. (Crompton ym. 1998) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) ----#: . Koska bent-hip bent-knee on niin epäenergiatehokas, on epätodennäköistä, että A. afarensis kulki sillä tavalla. (Carey & Crompton 2014) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) ←--#: . Mukava kävelyvauhti kuluttaa ihmisillä vähiten energiaa, nopea tai hidas kävely enemmän, ja jalat ja lonkat koukussa kävely kaikkein energiatehottominta. Jos ensimmäiset apinaihmiset ovat kävelleet jalat koukussa, on tarvittu huomattava muu valintapaine, jotta pystykävely on päässyt kehittymään. (Wang ym. 2003) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ⇤--#: . Vaikka ensimmäiset ihmiset olisivat kulkeneet jalat ja lonkat koukussa, hieman paremmasta jalan ojennuksesta olisi jo ollut hieman hyötyä. (Sockol ym. 2007) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack) ←--#: . Jo pienellä jalan ja/tai lihassolukimppujen pituuden kasvulla kahdella jalalla kävelystä olisi tullut energiatehokkaampa verrattuna simpanssien rystykävelyyn. (Dávid-Barret & Bunbar 2016) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ←--#: . Modest changes of less than 10% of the morphospace between chimpanzee- and human-like boundary conditions were sufficient to bring estimated COT below that for quadrupedal chimpanzees. Therefore most, if not all, reconstructions of gait and posture in A. afarensis would result in lower walking costs relative to quadrupedal apes. (Pontzer et al. 2009) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ←--#: . Ilmaston muuttuessa mioseenikaudella kuivemmaksi ja ympäristön muuttuessa ruohomaaisemmaksi ihmisten täytyi alkaa kulkea pitepiä matkoja löytääkseen tarpeeksi ruokaa, jolloin energiatehokkaasta liikkumisesta oli suuresti hyötyä. (Isbell & Young 1996, Pickford 2002) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ----#: . Samaan aikaan monet eläimet muuttivat ruokavaliotaan paremmin uuteen ympäristöön sopivaksi (Pickford 2002), ja esimerkiksi simpanssit muuttivat sosiaaliset rakenteet fission–fusion-tyyppiseksi (Isbell & Young 1996). --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) ⇤--#: . Ihmisen pystykävely on tedennäköisesti kehittynyt energiatehokkaaksi, koska ihminen on kävellyt pystyssä, eikä toisin päin. (Steudel 1996) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack) ⇤--#: . Nykyinen data ei tue ajatusta, että pystkävely kehittyi sukuhaarassamme vähentämään energiankulutusta. (Steudel-Numbers 2003) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack) ⇤--#: . MIKÄ DATA MIKSI? --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack) ----#: . Pystykävelyn energiatehokkuudesta on voinut olla vähän hyötyä, jos australopithecukset poistuivat aukeammille alueille beyond the lacustrine/riverine gallery forests etsiessään ruokaa, mutta on epätodennäköistä, että se itsessän olisi aiheuttanut tarpeeksi suuren valintapaineen ystykävelyn kehittymiseksi. (Dávid-Barret & Dunbar 2016) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä jo puissa asuessaan, eikä vasta maassa kulkemisen alkamisen jälkeen. Lopetusväite: Ratkaisua ei ole vielä löytynyt eikä keskustelu ole loppunut. (Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)
Väittely: ←--#: . Pystysuuntainen kiipeäminen toimi preadaptaationa pystykävelylle. (Stern & Susman 1981) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ←--#: . Simpanssin neliraajainen pystysuuntainen kiipeäminen ja ihmisen pystykävely ovat samankaltaisia. Pystysuuntaiseen kiipeämiseen sopeutuneilla eläimillä olisi ollut sellaisia yläraajan ja lantion alueen rakenteita, jotka enteilivät nykyihmismäistä morfologiaa ja jollaisia löytyy australopithekuksilta. (Prost 2005) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ←--#: . Orankien kävely on muiden ihmisapinoiden kävelyä lähempänä ihmisen pystykävelyä, vaikka orangit liikkuvatkin maassa vain harvoin. (Roberts & Thorpe 2014) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ←--#: . Kaikki ihmisapinat liikkuvat puissa ainakin osittain kahdella jalalla, mutta vain orangit ja ihmiset kulkevat ja pystyvät kulkemaan suorilla jaloilla. (Thorpe ym. 2007) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ⇤--#: . Orangit eivät liiku sujuvasti kahdella jalalla. Niiden polvet osoittavat sivuille ja paino on jalkojen sivulla.Tästä näkökulmasta simpanssit ja bonobot ovat sujuvampia kahdella jallla liikkujia. (Begun ym. 2007) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack) ⇤--#: . Tietämättä orangin painon todellista jakautumista puussa liikkuessa on mahdotonta sanoa, liikkuuko oranki puussa kahdella jalalla ja käyttäää käsiä apuna, vai roikkuuko se käsillä käyttäen jalkoja apuna. Koska orangit kulkevat tällä tavalla erityisesti pienemmillä tuilla liikkuessaan, painoa on todennäköisemmin enemmän etu- kuin takaraajoilla. (Begun ym. 2007) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack) ⇤--#: . Painon jakautumisen pystyy päättelemään selvästi oksien taipumisesta samoin kuin raajojen suhteellisesta asennosta keskiruumiiseen nähden. Orangit kulkevat kahdella jalalla ottaen käsillä tukea. (Crompton & Thorpe 2007) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack) ←--#: . Uusimpien paleontologisten tutkimsuten mukaan pystykävely kehittyi metsäympäristössä. Geneettisen aineiston perusteella pystykävelyn kehitys edeltää ihmisen ja simpanssien haarojen eroamista. Metsäympäristön pystykävelyn etu ei kuitenkaan ole teidossa. Esimerkiksi orangeilla se kuitenkin mahdollistaa ohuemmilla ja joustavammilla oksilla liikkumisen kuin muutoin olisi mahdollista. (Thorpe 2009) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ←--#: . Bwindi chimpanzees move in trees fluidly from two to three to four limbs, which ever happens to be most useful at the moment. They also spend quite a lot of time bipedally, for example reaching for fruit in trees. Human bipedalism could have evolved this way too, by first being a mixture of different ways of locomotion. (Stanford 2002, 2006) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ←--#: . Ardipithecus ramidus (eli metsäisillä alueilla 5,4-4,2 Mya (Wikipedia)) oli niin suurikokoinen eläin, että on todennäköisempää, että se kulki puissa kahdella jalalla ottaen tukea yläpuolen oksista kuin tyypilliseen apinoiden tapaan neljällä jalalla. Ar. ramiduksella oli myös selkeitä adaptatioita maalla kahdella jalalla kulkemiseen. (Crompton ym. 2010) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ←--#: . Vaikka ihmisen alaraajat kehittyivät pystykävelyyn maalla, yläraajat sälyivät pitkinä ja tarttumiseen hyvin sopivina, mistä on selkeästi enemmän hyötyä metsäympäristössä. (Thorpe ym. 2007) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ←--#: . Joustavilla oksilla liikkuminen on turvallisempaa, jos pitää kiinni paitsi alla olevasta oksasta myös yläpuolelta. Siten kahdella jalalla kulkeminen käsillä tuettuna on puissa turvallisempaa, ja mahdollistaa toisen käden irroittamisen ja kurottamisen kohti ruokaa, painon siirtämisen ja tasapainon pitämisen puiden uloimmilla oksilla, joilla suurin osa apinoiden suosimasta ruoasta on. (Thorpe et al. 2007) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ⇤--#: . Jos uskomme simpanssien ja gorillojen olevan lähimpiä sukulaisiamme, käyttäytymiseen, anatomiaan ja historiaan liittyvät aineistot eivät tue puissa elettyä jaksoa aikaan, kun ihmiset kehittyivät pystykävelijöiksi. Neljällä jalalla kulkeminen maassa vaikuttaisi olleen olennainen osa ihmisen pystykävelyn kehittymistä. (Gebo 1996) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack) ⇤--#: . Jos ihminen kehittyi pystykävelijäksi puissa, rystykävelyn on täytynyt kehittyä epäparsimonisesti erikseen simpansseilla ja gorilloilla. Lisäksi ihmisten rystykävelystä kertovat rakenteet olisivat kehittyneet ilman rystykävelyä. Tämä on epärtodennäköistä. (Begun et al. 2007) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack) ⇤--#: . "Rystykävelystä kertovia" rakenteita ei todellisuudessa ole linkitetty rystykävelyn ranteisiin kohdistuviin voimiin ja rasitteisiin. Ilman todisteita siitä, että simpanssien ja gorilloiden kanssa yhteiset rakenteet todella littyvät rystykävelyyn, ne voidaan selittää läheisellä sukulaisuudella. (Crompton & Thorpe 2007) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack) ----#: . In Homo, the superior angle was situated somewhat intermediate between that of the African apes and Pongo, suggesting that a similar shape might have characterized the LCA of Homo, Gorilla, and Pan. Conversely, the Pongo shape may be autapomorphic among hominoid primates or possibly plesiomorphic with arboreal quadrupedal monkeys; either way, morphological convergence between Pongo and Homo appears to be superficial at best. (Green et al. 2015) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä viettäessään runsaasti aikaa vedessä ruoan perässä. Lopetusväite: Ratkaisua ei ole vielä löytynyt eikä keskustelu ole loppunut. (Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)
Väittely: ←--#: . Vesiympäristöistä olisi löytynyt ennustettavasti ja ympäri vuoden USOja (Underground Storage Organs), joita pystyi käyttämään vararavintona muun ravinnon ollessa harvinaista. (Wrangham ym. 2009) --Heta (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ←--#: . Ilmaston kuivuessa ja lämmetessä esi-ihmiset tarvitsivat tarpeeksi vettä lämmönsäätelyä varten, joten he todennäköisesti pysyivät lähellä vesistöjä. Myös saaliseläimiä oli luultavasti helpointa löytää veden läheltä samasta syystä. (Kuliukas ym. 2009) --Heta (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ←--#: . Muut apinat kulkevat vedessä liikkuessaan kahdella jalalla. (Kuliukas 2002) --Heta (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ←--#: . Ihmisen lisäksi kaksi kädellistä liikkuu maalla kahdella jalalla: sukupuuttoon kuollut Opeopithecus ja nenäapina. Molemmat asu(i)vat märissä ympäristöissä ja kulkevat vedessä kahdella jalalla pitääkseen kädet veden yläpuolellä. Nenäapina kävelee usein myös rannalla kahdella jalalla. (Wrangham ym. 2009) --Heta (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ←--#: . Kahlaus on ainut hypoteesi joka selittää paitsi miksi varhaisten ihmisten piti nousta pystyyn myös miksi heidän piti pysyä ja liikkua pystyssä. (Niemitz 2010) --Heta (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ⇤--#: . Myös käsien vapautuminen asioiden kantamiseen pakottaisi varhaisen ihmisen nimen omaan liikkumaan kahdella jalalla. --Heta (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack) ←--#: . Lonkat ja polvet koukoussa kulkeminen, hyvin energeettisesti epäedullinen liikkumistapa, olisi ollut huomattavasti vähemmän epäedullinen vedessä. (Kuliukas ym. 2009) --Heta (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ←--#: . Vedessä eletty aika selittäisi myös monia muita ihmisten piirteitä, kuten karvattomuuden ja huomattavan hyvän uimataidon lähisukulaisiimme verrattuna. --Heta (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ----#: . PALJONKO HALUAN TÄHÄN MUKAAN YLEISIÄ VESIAPINAA PUOLUSTAVIA/VASTUSTAVIA ARGUMENTTEJA TAI NIITÄ, JOTKA TODISTELEVAT VEDEN LÄHELLÄ ASUMISTA EIVÄTKÄ NIINKÄÄN SEN EVOLUTIIVISTA VAIKUTUSTA?? --Heta (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä tehostaakseen lämmönsäätelyä. Lopetusväite: Ratkaisua ei ole vielä löytynyt eikä keskustelu ole loppunut. (Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)
Väittely: ←--#: . Kahdella jalalla kävelijöiden mahdollinen päivittäinen savannillaliikkumisaika on pidempi kuin neljällä jalalla kulkevilla eläimillä. (Wheeler 1994) --Heta (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ⇤--#: . Tämä aikaero on niin pieni, ettei se ole läheskään tarpeeksi pystykävelyyn tarvittavien muutosten selittämiseksi. (Chaplin ym. 1994) --Heta (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack) ←--#: . Savannilla kahdella jalalla kulkeminen vähentää altistusta auringolle puolen päivän aikaan. Kauempana maan pinnasta on myös viileämpää ja tuulisempaa. (Wheeler 1991a) --Heta (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ←--#: . Pään alueella on huomattavan paljon hikirauhasia, joten lämmönsäätelyn kannalta on hyödyllistä saada se mahdollisimman tuuliseen paikkaan, josta lämpö haihtuu helpommin. (Porter 1993) --Heta (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ⇤--#: . Ensimmisten ihmisten aikasen paleoympäristödatan ja fossiiliaineiston perusteella on hyvin todennäköistä, että ihminen ei kehittynyt avoimella savannilla vaan metsäisemmillä alueilla. (Senut 2006, Richmond ym. 2001) --Heta (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack) ⇤--#: . Kaikki menestyneet savannieläimet liikkuvat neljällä raajalla, eikä ole syytä ajatella, että ihminen olisi ollut poikkeus. (Bender et al. 2007, Ko 2015a) --Heta (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack) ←--#: . Kaikki muut ovat kehittäneet muita tapoja pysyä viileänä. Pystykävely vaatii huomattavan paljon muutoksia koko elimistössä, ja on siten vaikeammin kehittyvä ominaisuus kuin muut keinot pysyä viileänä. (Morgan 1993) --Heta (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ⇤--#: . Mallimme ennustaa, että karvapeitteiset varhaiset ihmiset olisivat olleet hankaluukssissa aktiivisina kuumissa, aurinkoisissa ja avoimissa ympäristöissä. Tällaisella lajilla ei olisi ollut hyötyä pystykävelyn kehittämisestä lämmönsäätelyn avuksi. Karvattomalla lajilla pystykävelystä olisi kuitenkin ollut lämmönsäätelyssä hyötyä. Tämän hetken tietojen mukaan pystyävely kehittyi kuitenkin ennen karvattomuutta. (Ruxton & Wilkinson 2011) --Heta (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack) ⇤--#: . Mallissa on kaksi olennaista virhettä: se olettaa, että eläimet ovat jatkuvasti aktiivisia päivällä ja että australopithecukset elivät merenpinnan korkeudella. Näiden korjausten jälkeen mallin mukaan avoimilla alueilla asuessa kahdella jalalla kävelystä on hyötyä karvapeitteestä riippumatta. (Emme kuitenkaan esitä, että lämmönsäätely olisi ollut syy ihmisen pystykävelyyn, mutta jos pystykävelyn kehitys alkoi muualla ja ihminen sen jälkeen siirtyi avoimempiin ympäristöihin, siitä olisi ollut myös lämmönsäätelyllistä hyötyä.) (Dávid-Barret & Dunbar 2016) --Heta (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä, jotta kädet vapautuisivat muuhun toimintaan. Lopetusväite: Ratkaisua ei ole vielä löytynyt eikä keskustelu ole loppunut. (Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)
Väittely: ⇤--#: . Pitäisikö tämä jakaa useampaan osaan? Niitä olisi ruoan kantaminen, ruoan keräily, vauvojen kantaminen ja työkalujen käyttö. --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 11.18 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack) ←--#: . Ruoan kerääminen on helpompaa, kun käsiä ei tarvitse käyttää liikkumiseen --Heta (keskustelu) 5. helmikuuta 2017 kello 09.23 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ←--#: . Tutkimuksessamme sinmpanssit keräsivät ruokaa puusta roikkuvasta pussista joko maassa seisten ja kurottaen pussille, tai yläpuolelta nostamalla pussin luokseen oksalle. (Videan & McGrew 2002) --Heta (keskustelu) 5. helmikuuta 2017 kello 09.23 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ←--#: . Ruoan kantaminen on helpompaa, kun käsiä ei tarvita liikkumiseen. --Heta (keskustelu) 5. helmikuuta 2017 kello 09.23 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ←--#: . Simpanssit kulkevat kahdella jalalla varastaessaan helposti kannettavaa ruokaa pelloilta logiikalla grab and run, ennen kuin ihminen saa kiinni. (Dávid-Barret & Dunbar 2016) --Heta (keskustelu) 5. helmikuuta 2017 kello 09.23 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ⇤--#: . Arkeologisen ja trace evidencen mukaan australopithecukset olivat kuitenkin erikoistuneet syömään maanalaisia kasvien varasto-osia, jotka eivät ole helposti grabbable ruokia, eli tämä lähestyminen ei toimi. Tietysti pystykävely helpottaa asioiden kantamista, mutta on luultavammin sen seuraus kuin syy. (Dávid-Barret & Dunbar 2016) --Heta (keskustelu) 5. helmikuuta 2017 kello 09.23 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack) ←--#: . Simpanssit ja bonobot kuljettavat ruokaa kahdella ajlalla, kun niille antaa kasan helposti kannettavan kokoista ruokaa (Videan & McGrew 2002), tai kun ne löytävät harvinaista ruokaa, jota haluavat piilottaa omiin varastoihinsa mahdollisimman paljon (Carvahlo ym. 2012). --Heta (keskustelu) 5. helmikuuta 2017 kello 09.23 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ←--#: . Parinmuodostuksen muuttui niin, että urokset hankkivat ruokaa, ja naaraat suojelivat lapsia. Koiras keräsi ruokaa naaraalle ja lapselle, ja naaras paritteli vain ruokaa tuovan uroksen kanssa. Kahdella jalalla kävely olisi helpottanut ruoan kantamista ja siten lisännyt suosiota naaraiden keskuudessa. (Ko 2015a) --Heta (keskustelu) 5. helmikuuta 2017 kello 09.23 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ←--#: . Tämän johdosta urosten ei enää tarvinnut fyysisesti tapella naaraista, joten kulmahampaat pienenivät, kun niitä ei enää tarvittu tappeluissa. (Ko 2015a) --Heta (keskustelu) 5. helmikuuta 2017 kello 09.23 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ←--#: . Karvattomien äitien piti kantaa lapsia käsissään ja siten paitsi joutuivat kulkemaan kahdella jalalla, eivät pystyneet keräämään ruokaa, joten urosten piti kerätä ja kanta enemmän ruokaa. (Sutou 2012) --Heta (keskustelu) 5. helmikuuta 2017 kello 09.23 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ⇤--#: . Ei ole tiedossa, milloin ihminen menetti karvapeitteen. Tämän hetken tietojen mukaan pystykävely kuitenkin kehittyi ennen karvattomuutta. (Ruxton & Wilkinson 2011) --Heta (keskustelu) 5. helmikuuta 2017 kello 09.23 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack) ⇤--#: . Lapsia kannetaan yleensä jommalla kummalla puolella lantiolla, mikä on hyvin energiatehotonta verrattuna tasaiseti jakautuneen painon kantamiseen. Ellei ollut jotain erityisen voimakasta syytä alkaa kantaa lapsia käsissä, on epätodennäköistä, että se olisi syynä pystykävelyn kehittymiseen. (Watson ym. 2008) --Heta (keskustelu) 5. helmikuuta 2017 kello 09.23 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack) ←--#: . Käsien vapautuminen olisi helpottanut työkalujen käyttöä ja mukana kuljettamista. --Heta (keskustelu) 5. helmikuuta 2017 kello 09.23 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ⇤--#: . Pystykävely kehittyi vähintään 1,5 miljoonaa vuotta ennen vanhimpia löydettyjä kivityökaluja. (Harcourt-Smith 2007, Wheeler 1984) --Heta (keskustelu) 5. helmikuuta 2017 kello 09.23 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Ihminen ei kehittynyt aluneprin kävelemään pystyssä, vaan pystyasento kehittyi lähinnä paikallaan pysyvästä ruokailuasemmosta. Lopetusväite: Ratkaisua ei ole vielä löytynyt eikä keskustelu ole loppunut. (Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)
Väittely: ←--#: . Jotkin nykykädelliset keräävät joskus ruokaa seisten, ja ottavat joskus myös joitain askelia ottaen tukea pensaasta, jolloin kahdella jalalla käveleminen on helpompaa kuin ilman tukea. (Wrangham 1980) --Heta (keskustelu) 5. helmikuuta 2017 kello 09.52 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ←--#: . Australopithecuksilla on rakenteita, jotka tukevat ajatusta pystyruokaluasennosta ja eivät sovi yhteen pitkien matkojen kävleyn ja kantamisen kanssa. Näitä ovat small joint surfaces from the lumbosacral surface down, through which the weight of carried objects must pass, short hindlimbs, femoral shaft obliquity greater than that of the modern humans, lack of an iliofemoral ligament (in smaller individuals), and the poorly developed sacrotuberous and sacroiliac ligaments. (Hunt 1996) --Heta (keskustelu) 5. helmikuuta 2017 kello 09.52 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ⇤--#: . Tämä hypoteesi ei selitä pystykävelyn kävelyosaa. Pystyasento helpottaa ruoan keräämistä oksilta ja tasapainon pitämistä puissa, mutta ei selitä, miksi ihminen kehittyi seismisen lisäksi myös kävelemään maassa. (Ko 2015a) --Heta (keskustelu) 5. helmikuuta 2017 kello 09.52 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack) ⇤--#: . Ei ole todisteita sellaisten kasvien unique importance, jotka vaativat juuri seisomisen ruokana hyödyntämistä varten (etenkin ruoan ollessa vähissä, jolloin valintapaine on suurin). Ei myöskään ole syytä, miksi ensimmäiset ihmiset olisivat jättäneet muut ruoan lähteet huomiotta, jolloin heidän olisi pytänyt pysyä seisoma-asennossa pitkiä aikoja. (Wrangham 2009) --Heta (keskustelu) 5. helmikuuta 2017 kello 09.52 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack) ←--#: . Alkuihmiset saattoivat käyttää silloin epätehokasta kahdella jalalla kävelyä ("shuffling") lyhyillä matkoilla, siirtyessäänkahden seisomista vaativan ruokalähteen välillä. Tämä säästää energiaa, kun ei tarvitse ensin laskeutua neljälle raajalle (oletettavasti alkuihmisten pääasiallinen liikkumistapa) ja sitten nousta takaisin seisomaan. Esteettömällä matkalla (open distances) ~9-16 metrin matka olisi ollut energiatehokkaampaa kulkea seisten kuin laskeutua neljälle raajalle. (Sylvester & Kramer 2008) --Heta (keskustelu) 5. helmikuuta 2017 kello 09.52 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

Kirjallisuusaineisto

Näytä taulukko
Artikkeli	Vuosi	Tyyppi	Hypoteesi
Ko 2015a	2015	Review article	Better view, Carrying food, Thermoregulation-b, Postural feeding
Videan & McGrew 2002	2002	Research article	Better view
Bender et al. 2007	2007	Review article	Better view
Sutou 2012	2012	Essay	Carrying baby
Watson et al. 2008	2008	Research article	Carrying baby
Dávid-Barret & Dunbar 2016	2016	Research article	Carrying food
Videan & McGrew 2002	2002	Research article	Carrying food
Carvalho et al. 2012	2012	Comment	Carrying food
Sutou 2012	2012	Essay	Carrying food
Lieberman 2011	2011	Essay	Energy efficiency
Rodman & McHenry 1980	1980	Research article	Energy efficiency
Dávid-Barret & Dunbar 2016	2016	Research article	Energy efficiency
Sockol et al. 2007	2007	Research article	Energy efficiency
Leonard & Robertson 1995	1995	Comment	Energy efficiency
Leonard & Robertson 2001	2001	Comment	Energy efficiency
Isbell & Young 1996	1996	Review article	Energy efficiency
Pontzer et al. 2009	2009	Research article	Energy efficiency
Pickford 2002	2002	Review article	Energy efficiency
Halsey & White 2012	2012	Research article	Energy efficiency
Wang et al. 2003	2003	Research article	Energy efficiency
Steudel 1996	1996	Research article	Energy efficiency
Taylor & Rowntree 1973	1973	Comment	Energy efficiency
Steudel-Numbers 2003	2003	Research article	Energy efficiency
Crompton et al. 1998	1998	Research article	Energy efficiency
Wheeler 1984	1984	Review article	Energy efficiency
Carey & Crompton 2005	2005	Research article	Energy efficiency
Videan & McGrew 2002	2002	Research article	Foraging
Dávid-Barret & Dunbar 2016	2016	Research article	Thermoregulation-b
Wheeler 1984	1984	Review article	Thermoregulation-b
Morgan 1993	1993	Review article	Thermoregulation-b
Porter 1993	1993	Comment	Thermoregulation-b
Wheeler 1994	1994	Comment	Thermoregulation-b
Wheeler 1991-1	1991	Research article	Thermoregulation-b
Wheeler 1991-2	1991	Research article	Thermoregulation-b
Ruxton & Wilkinson 2011	2011	Research article	Thermoregulation-b
Chaplin et al. 1994	1994	Research article	Thermoregulation-b
Bender et al. 2007	2007	Review article	Thermoregulation-b
Roberts & Thorpe 2014	2014	Review article	Thinner branches
Stanford 2006	2006	Research article	Thinner branches
Crompton et al. 2010	2010	Review article	Thinner branches
Sigmon 1971	1971	Research article	Thinner branches
Stanford 2002	2002	Brief communication	Thinner branches
Senut 2006	2006	Book section	Thinner branches
Thorpe 2009	2009	Research article	Thinner branches
Tuttle 1981	1981		Thinner branches
Preuschoft 2004	2004	Review article	Thinner branches
Thorpe et al. 2007-1	2007	Report	Thinner branches
Thorpe et al. 2014	2014	Debate	Thinner branches
Crompton et al. 2003	2003		Thinner branches
Gebo 1996	1996	Research article	Thinner branches
Begun et al. 2007	2007	Comment	Thinner branches
Thorpe et al. 2007-2	2007	Comment	Thinner branches
Wheeler 1984	1984	Review article	Tool use
Harcourt‐Smith 2007	2007	Book section	Tool use
Bender et al. 1997	1997		Wading
Morgan 1993	1993	Review article	Wading
Wrangham et al. 2009	2009	Research article	Wading
Niemitz 2010	2010	Review article	Wading
Kuliukas 2002	2002	Research article	Wading
Kuliukas 2009	2009	Review article	Wading
Kuliukas et al. 2009	2009	Research article	Wading
Bender et al. 2007	2007	Review article	Wading
Wrangham 1980	1980		Postural feeding
Hunt 1996	1996		Postural feeding
Sylvester & Kramen 2008	2008		Postural feeding
Hunt 1994	1994		Postural feeding
Walter 2014	2014		Postural feeding
Wrangham 2009	2009		Postural feeding
Stern & Susman 1981	1981		Thinner branches
Prost 2005	2005		Thinner branches

Kyselydatan analysointi

Ajo 31.1.2017 [1]

+ Näytä koodi- Piilota koodi library(OpasnetUtils) library(reshape2) library(ggplot2) orig.data <- opbase.data("Op_fi5697", subset="kyselydata") kyselydata <- as.data.frame(lapply(orig.data, FUN=function(x) {x[x == "En osaa sanoa"] <- NA; x})) # En osaa sanoa -> NA #kyselydata <- as.data.frame(lapply(kyselydata, FUN=as.numeric)) #oprint(kyselydata) melted.kysely <- melt(kyselydata, id=c("Sukupuoli", "Opiskeluala", "Opiskeluvuosi"), variable.name = "argumentti", value.name="vastaus" ) melted.kysely$hypoteesi <- ifelse(melted.kysely$argumentti %in% c("rystykavety_energiatehotonta", "pystykavely_energiatehokasta", "pienet_muutokset", "v_simpanssi_pysty_tehoton", "v_ei_energiatehokasta", "v_bent_hip"), "energiatehokkuus", ifelse(melted.kysely$argumentti %in% c("orangin_liike", "jalan_ojennus", "lapaluu", "pystysuora_kiipeaminen", "tukipisteet", "peukalovarvas", "ranteen_rakenteet", "v_rysty_kantamuoto", "v_orangit_ei_maassa", "v_simpanssi_gorilla_merkki"), "puissakavely", ifelse(melted.kysely$argumentti %in% c("apinat_vedessa", "muut_vesiapinat", "ranta_ruoka", "noste", "virtaviivaisuus", "v_kadelliset_ei_veteen", "v_yksinkertaisuus"), "kahlaus", ifelse(melted.kysely$argumentti %in% c("iho_aurinko_tuuli", "pidempaan_savannilla", "v_savannielaimet_nelijalkaisia", "v_helpommin_viileaksi", "v_ei_savannilla"), "lammonsaately", ifelse(melted.kysely$argumentti %in% c("simpanssi_kantaa", "naaraat_ruokaa", "vauvan_kanto", "v_epatasapaino_vauva", "v_tyokalujen_ajoitus"), "kadet", ifelse(melted.kysely$argumentti %in% c("apinat_keraavat_seisten", "pystyasento_rakenteet", "pysty_korkeammalle", "lyhyt_matka", "v_miksi_erikoistua"), "ruokailuasento", "hypoteesi" )))))) #oprint(melted.kysely) oprint(head(melted.kysely)) ##HISTOGRAMMEJA for(i in unique(melted.kysely$hypoteesi)){ kuvat <- ggplot(melted.kysely[melted.kysely$hypoteesi == i,], aes(vastaus)) + geom_histogram(fill="purple") + labs(x="", y="määrä", title= paste(i)) + theme_grey(base_size=24) + #theme(axis.text.x=element_text(angle=90,hjust=1,vjust=0.4)) + facet_wrap(~argumentti) print(kuvat) }

Avoimen kysymyksen vastaukset

Tähän voit halutessasi kirjoittaa kommentteja vastauksistasi tai kyselystä yleisesti.

• Kannattaa miettiä tasapainoa puolesta ja vastaan olevien väitteiden määrissä. Ehkä myös pyrkiä pitämään niiden määrä vakiona per kohta.
• Ottaen huomioon kuinka harvinaista jatkuva pystykävely eläinkunnassa on ja kuinka paljon se on aiheuttanut ihmiselle ongelmia (mm. synnytys vaikeutunut lantion muodon muuttumisen vuoksi), väittäisin että paine pystykävelyyn on ollut kova ja juuri lähtöisin kovasta ympäristön paineesta, kuten siitä että ihminen on joutunut kulkemaan pitkiä matkoja ruuan perässä tai paras ruoka on löytynyt vedessä kahlaamalla. Voi toki myös olla että pystykävelyn synty on ollut monen tekijän yhteisvaikutusta tai jopa sattumaa, ja kun sille tielle on lähdetty ei ole enään ollut paluuta.
• - Välillä jäin pohtimaan, pitääkö tässä yhteydessä perusteluja arvioida myös itsessään, vai olettaa niiden sisältö faktaksi - Perusteluista muodostui toisiinsa nojaavia ketjuja, joten yksittäisten kohtien sijaan päädyin välillä arvioimaan useamman perustelun uskottavuutta yhtä aikaa
• Vaikeasti ymmärrettävä kysely : /
• todennäköisesti näiden asioiden summa. miksi näin radikaali muutos (jolla on edelleen vaikutuksia selkään kipujen muodossa) olisi tapahtunut vain yhden asian seurauksena? todennäköisesti on ollut tekijöitä jotka ovat vahvistaneet pystyyn nousemista yhdessä. pystyssä oleva ihminen näkee kauemmas ellei satu olemaan puussa. silläkin voi olla merkitystä, riippuen tietysti mikä nyt sitten oli se ympäristö jossa ihminen kehittyi. kahdella jalalla kävely on sikäli riskialtista, että siinä kompastuu helpommin etenkin pimeässä ja kuhmuraisella alustalla. mutta toisaalta kaksi raajaa vapautuu tekemään jotain muuta kuin kävelemään ja kannattelemaan ruumista
• Hirveen vaikee oli, aika lonkalta heitin vastauksia.
• Mielenkiintoinen kysely, varsin vaikea vastattava. Sai aikaan vastustamattoman kiinnostuksen selvittää tuoreimpia tutkimustuloksia aiheesta.

Katso myös

Näiltä sivuilta löytyy osittain samaan kirjallisuuteen pohjaavaa analyysiä ihmisen evoluutiosta kokonaisuudessaan, ei pelkästään pystykävelyn kehityksestä:

• Evolutionary origin of human traits englanninkielisessä Opasnetissä
• Evolutionary origin of human traits Heandessa, salasanan takana