Ero sivun ”Ihmisen pystykävelyn evoluutio” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 281: Rivi 281:


kyselydata <- as.data.frame(lapply(orig.data, FUN=function(x) {x[x == "En osaa sanoa"] <- NA; x})) # En osaa sanoa -> NA
kyselydata <- as.data.frame(lapply(orig.data, FUN=function(x) {x[x == "En osaa sanoa"] <- NA; x})) # En osaa sanoa -> NA
#kyselydata <- as.data.frame(lapply(kyselydata, FUN=as.numeric))


#oprint(kyselydata)
#oprint(kyselydata)
Rivi 331: Rivi 333:


#oprint(melted.kysely)
#oprint(melted.kysely)
#oprint(head(melted.kysely))
oprint(head(melted.kysely))
 
##HISTOGRAMMEJA
 
for(i in unique(melted.kysely$hypoteesi)){
kuvat <- ggplot(melted.kysely[melted.kysely$hypoteesi == i,], aes(vastaus)) +
geom_histogram(fill="red") +
labs(x="", y="määrä", title= paste(i)) +
theme_grey(base_size=24) +
#theme(axis.text.x=element_text(angle=90,hjust=1,vjust=0.4)) +
facet_wrap(~argumentti)
 
oprint(kuvat)
 
}




Versio 31. tammikuuta 2017 kello 13.14


Tämän sivun sisältö on osa kandidaatin tutkielmaa keväältä 2017. Ethän siis muokkaa tätä sivua.

Kysymys

Tämän kandidaatin tutkielman tarkoitus on selvittää, mitä tietoa löytyy ihmisen pystykävelyyn liittyen tieteellisestä kirjallisuudesta viimeisen muutaman vuosikymmenen ajalta sekä vetää yhteen ja jäsentää tuo eri lähteistä löytynyttä tietoa yhdeksi helposti (tai helpommin) hahmotettavaksi kokonaisuudeksi.

Vastaus

Perustelut

Tarkastelussa on tällä sivulla kuusi paljon puhuttua hypoteesia siitä, miksi ihminen kehittyi kävelemään kahdella raajalla. Muut hypoteesit tulevat työhön mukaan vähintään mainintana, mutta ehkä muutenkin?

  • Energiatehokkuus
  • Puissakävely
  • Kahlaus
  • Lämmönsäätely
  • Käsien vapautuminen
  • Ruokailuasento
  • Muita:
    • Parempi näkyvyys
    • Tappelu, lyöminen, heittäminen
    • Muutos, ympäristön monimuotoisuus

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä, koska se oli neljällä jalalla kulkemista energiatehokkaampaa (pitkiä matkoja kuljettaessa)

Lopetusväite: Ratkaisua ei ole vielä löytynyt eikä keskustelu ole loppunut.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:

←--#: . Hapenkulutusta liikkuessa mittaaven tutkimusten perusteella simpanssien rystykävely on 75% energiaakuluttavampaa kuin normaali neljällä jalalla kävely tai pystykävely. (Lieberman 2010, Sockol ym. 2007) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ←--#: . Ihmisen pystykävely normaalia vauhtia on vähintään yhtä energiatehokasta, kuin nisäkkäiden tyypillinen neljällä jalalla kulkeminen (Rodman & McHenry 1980) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

⇤--#: . TARKISTA, mistä tämä tulos on saatu (recalculation) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
←--#: . Ihmisen pystykävely on ekonomista verrattuna nisäkkäiden normaaliin kulkemiseen. Pystykävelyn hyödyt tulevat näkyvin erityisesti päivittäisten matkojen pidentyessä. (Leonard & Robertson 2001) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
⇤--#: . Ei ole näyttöä, että ihmisen käveleminen olisi merkittävästi tyypillistä nisäkkään kulkemista energiatehokkaampaa. Ihmisen energiakulutus asettuu muiden nisäkkäiden 95% luottamusvälin sisään.(Halsey & White 2012) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

----#: . Simpanssiyksilöiden välillä on suuria eroja siinä, onko rystykävely vai kahdella jalalla kävely energiatehokkaampaa. Kahdella jalalla kävely on keskimäärin hieman (~10%) energiatehottomampaa. (Sockol ym. 2007) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) ----#: . Jos energiatehokkuus olisi ollut valintaa suuntaava voima kohti pystykävelyä, ensimmäisten ihmisten alaraajojen olisi täytynyt olla pidemät kuin muilla ihmisaponoilla ja the ischia of early hominin pelves should be more dorsally projecting. Tarpeksi vanhaa fossiiliaineistoa ei tällä hetkellä ole olemassa tämän todentamiseksi, mutta A. Afarensisilla ja A. Africanuksella jalan pituus on jo ilmeistä. Tulevat fossiililöydöt kertovat lisää energiatehokkuuden roolista pystykävelyn kehityksessä. (Sockol ym. 2007) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) ----#: . Bent-hip bent-knee kävely A. afarensisillä on aivan liian energiatehoton, jotta pystykävely olisi kehittynyt siitä. (Crompton ym. 1998) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

----#: . Koska bent-hip bent-knee on niin epäenergiatehokas, on epätodennäköistä, että A. afarensis kulki sillä tavalla. (Carey & Crompton 2014) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
←--#: . Mukava kävelyvauhti kuluttaa ihmisillä vähiten energiaa, nopea tai hidas kävely enemmän, ja jalat ja lonkat koukussa kävely kaikkein energiatehottominta. Jos ensimmäiset apinaihmiset ovat kävelleet jalat koukussa, on tarvittu huomattava muu valintapaine, jotta pystykävely on päässyt kehittymään. (Wang ym. 2003) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
⇤--#: . Vaikka ensimmäiset ihmiset olisivat kulkeneet jalat ja lonkat koukussa, hieman paremmasta jalan ojennuksesta olisi jo ollut hieman hyötyä. (Sockol ym. 2007) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

←--#: . Jo pienellä jalan ja/tai lihassolukimppujen pituuden kasvulla kahdella jalalla kävelystä olisi tullut energiatehokkaampa verrattuna simpanssien rystykävelyyn. (Dávid-Barret & Bunbar 2016) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Modest changes of less than 10% of the morphospace between chimpanzee- and human-like boundary conditions were sufficient to bring estimated COT below that for quadrupedal chimpanzees. Therefore most, if not all, reconstructions of gait and posture in A. afarensis would result in lower walking costs relative to quadrupedal apes. (Pontzer et al. 2009) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Ilmaston muuttuessa mioseenikaudella kuivemmaksi ja ympäristön muuttuessa ruohomaaisemmaksi ihmisten täytyi alkaa kulkea pitepiä matkoja löytääkseen tarpeeksi ruokaa, jolloin energiatehokkaasta liikkumisesta oli suuresti hyötyä. (Isbell & Young 1996, Pickford 2002) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

----#: . Samaan aikaan monet eläimet muuttivat ruokavaliotaan paremmin uuteen ympäristöön sopivaksi (Pickford 2002), ja esimerkiksi simpanssit muuttivat sosiaaliset rakenteet fission–fusion-tyyppiseksi (Isbell & Young 1996). --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

⇤--#: . Ihmisen pystykävely on tedennäköisesti kehittynyt energiatehokkaaksi, koska ihminen on kävellyt pystyssä, eikä toisin päin. (Steudel 1996) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack) ⇤--#: . Nykyinen data ei tue ajatusta, että pystkävely kehittyi sukuhaarassamme vähentämään energiankulutusta. (Steudel-Numbers 2003) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . MIKÄ DATA MIKSI? --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
----#: . Pystykävelyn energiatehokkuudesta on voinut olla vähän hyötyä, jos australopithecukset poistuivat aukeammille alueille beyond the lacustrine/riverine gallery forests etsiessään ruokaa, mutta on epätodennäköistä, että se itsessän olisi aiheuttanut tarpeeksi suuren valintapaineen ystykävelyn kehittymiseksi. (Dávid-Barret & Dunbar 2016) --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)


Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä jo puissa asuessaan, eikä vasta maassa kulkemisen alkamisen jälkeen.

Lopetusväite: Ratkaisua ei ole vielä löytynyt eikä keskustelu ole loppunut.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:

←--#: . Pystysuuntainen kiipeäminen toimi preadaptaationa pystykävelylle. (Stern & Susman 1981) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Simpanssin neliraajainen pystysuuntainen kiipeäminen ja ihmisen pystykävely ovat samankaltaisia. Pystysuuntaiseen kiipeämiseen sopeutuneilla eläimillä olisi ollut sellaisia yläraajan ja lantion alueen rakenteita, jotka enteilivät nykyihmismäistä morfologiaa ja jollaisia löytyy australopithekuksilta. (Prost 2005) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Orankien kävely on muiden ihmisapinoiden kävelyä lähempänä ihmisen pystykävelyä, vaikka orangit liikkuvatkin maassa vain harvoin. (Roberts & Thorpe 2014) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Kaikki ihmisapinat liikkuvat puissa ainakin osittain kahdella jalalla, mutta vain orangit ja ihmiset kulkevat ja pystyvät kulkemaan suorilla jaloilla. (Thorpe ym. 2007) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
⇤--#: . Orangit eivät liiku sujuvasti kahdella jalalla. Niiden polvet osoittavat sivuille ja paino on jalkojen sivulla.Tästä näkökulmasta simpanssit ja bonobot ovat sujuvampia kahdella jallla liikkujia. (Begun ym. 2007) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . Tietämättä orangin painon todellista jakautumista puussa liikkuessa on mahdotonta sanoa, liikkuuko oranki puussa kahdella jalalla ja käyttäää käsiä apuna, vai roikkuuko se käsillä käyttäen jalkoja apuna. Koska orangit kulkevat tällä tavalla erityisesti pienemmillä tuilla liikkuessaan, painoa on todennäköisemmin enemmän etu- kuin takaraajoilla. (Begun ym. 2007) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . Painon jakautumisen pystyy päättelemään selvästi oksien taipumisesta samoin kuin raajojen suhteellisesta asennosta keskiruumiiseen nähden. Orangit kulkevat kahdella jalalla ottaen käsillä tukea. (Crompton & Thorpe 2007) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

←--#: . Uusimpien paleontologisten tutkimsuten mukaan pystykävely kehittyi metsäympäristössä. Geneettisen aineiston perusteella pystykävelyn kehitys edeltää ihmisen ja simpanssien haarojen eroamista. Metsäympäristön pystykävelyn etu ei kuitenkaan ole teidossa. Esimerkiksi orangeilla se kuitenkin mahdollistaa ohuemmilla ja joustavammilla oksilla liikkumisen kuin muutoin olisi mahdollista. (Thorpe 2009) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Bwindi chimpanzees move in trees fluidly from two to three to four limbs, which ever happens to be most useful at the moment. They also spend quite a lot of time bipedally, for example reaching for fruit in trees. Human bipedalism could have evolved this way too, by first being a mixture of different ways of locomotion. (Stanford 2002, 2006) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Ardipithecus ramidus (eli metsäisillä alueilla 5,4-4,2 Mya (Wikipedia)) oli niin suurikokoinen eläin, että on todennäköisempää, että se kulki puissa kahdella jalalla ottaen tukea yläpuolen oksista kuin tyypilliseen apinoiden tapaan neljällä jalalla. Ar. ramiduksella oli myös selkeitä adaptatioita maalla kahdella jalalla kulkemiseen. (Crompton ym. 2010) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Vaikka ihmisen alaraajat kehittyivät pystykävelyyn maalla, yläraajat sälyivät pitkinä ja tarttumiseen hyvin sopivina, mistä on selkeästi enemmän hyötyä metsäympäristössä. (Thorpe ym. 2007) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Joustavilla oksilla liikkuminen on turvallisempaa, jos pitää kiinni paitsi alla olevasta oksasta myös yläpuolelta. Siten kahdella jalalla kulkeminen käsillä tuettuna on puissa turvallisempaa, ja mahdollistaa toisen käden irroittamisen ja kurottamisen kohti ruokaa, painon siirtämisen ja tasapainon pitämisen puiden uloimmilla oksilla, joilla suurin osa apinoiden suosimasta ruoasta on. (Thorpe et al. 2007) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

⇤--#: . Jos uskomme simpanssien ja gorillojen olevan lähimpiä sukulaisiamme, käyttäytymiseen, anatomiaan ja historiaan liittyvät aineistot eivät tue puissa elettyä jaksoa aikaan, kun ihmiset kehittyivät pystykävelijöiksi. Neljällä jalalla kulkeminen maassa vaikuttaisi olleen olennainen osa ihmisen pystykävelyn kehittymistä. (Gebo 1996) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . Jos ihminen kehittyi pystykävelijäksi puissa, rystykävelyn on täytynyt kehittyä epäparsimonisesti erikseen simpansseilla ja gorilloilla. Lisäksi ihmisten rystykävelystä kertovat rakenteet olisivat kehittyneet ilman rystykävelyä. Tämä on epärtodennäköistä. (Begun et al. 2007) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . "Rystykävelystä kertovia" rakenteita ei todellisuudessa ole linkitetty rystykävelyn ranteisiin kohdistuviin voimiin ja rasitteisiin. Ilman todisteita siitä, että simpanssien ja gorilloiden kanssa yhteiset rakenteet todella littyvät rystykävelyyn, ne voidaan selittää läheisellä sukulaisuudella. (Crompton & Thorpe 2007) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
----#: . In Homo, the superior angle was situated somewhat intermediate between that of the African apes and Pongo, suggesting that a similar shape might have characterized the LCA of Homo, Gorilla, and Pan. Conversely, the Pongo shape may be autapomorphic among hominoid primates or possibly plesiomorphic with arboreal quadrupedal monkeys; either way, morphological convergence between Pongo and Homo appears to be superficial at best. (Green et al. 2015) --Heta (keskustelu) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)


Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä viettäessään runsaasti aikaa vedessä ruoan perässä.

Lopetusväite: Ratkaisua ei ole vielä löytynyt eikä keskustelu ole loppunut.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:


Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä tehostaakseen lämmönsäätelyä.

Lopetusväite: Ratkaisua ei ole vielä löytynyt eikä keskustelu ole loppunut.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:


Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä, jotta kädet vapautuisivat muuhun toimintaan.

Lopetusväite: Ratkaisua ei ole vielä löytynyt eikä keskustelu ole loppunut.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:
⇤--#: . Pitäisikö tämä jakaa useampaan osaan? Niitä olisi ruoan kantaminen, ruoan keräily, vauvojen kantaminen ja työkalujen käyttö. --Heta (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 11.18 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)


Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Ihminen ei kehittynyt aluneprin kävelemään pystyssä, vaan pystyasento kehittyi lähinnä paikallaan pysyvästä ruokailuasemmosta.

Lopetusväite: Ratkaisua ei ole vielä löytynyt eikä keskustelu ole loppunut.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:

Kirjallisuusaineisto

Kyselydatan analysointi

+ Näytä koodi


Avoimen kysymyksen vastaukset

Tähän voit halutessasi kirjoittaa kommentteja vastauksistasi tai kyselystä yleisesti.

  • Kannattaa miettiä tasapainoa puolesta ja vastaan olevien väitteiden määrissä. Ehkä myös pyrkiä pitämään niiden määrä vakiona per kohta.
  • Ottaen huomioon kuinka harvinaista jatkuva pystykävely eläinkunnassa on ja kuinka paljon se on aiheuttanut ihmiselle ongelmia (mm. synnytys vaikeutunut lantion muodon muuttumisen vuoksi), väittäisin että paine pystykävelyyn on ollut kova ja juuri lähtöisin kovasta ympäristön paineesta, kuten siitä että ihminen on joutunut kulkemaan pitkiä matkoja ruuan perässä tai paras ruoka on löytynyt vedessä kahlaamalla. Voi toki myös olla että pystykävelyn synty on ollut monen tekijän yhteisvaikutusta tai jopa sattumaa, ja kun sille tielle on lähdetty ei ole enään ollut paluuta.
  • - Välillä jäin pohtimaan, pitääkö tässä yhteydessä perusteluja arvioida myös itsessään, vai olettaa niiden sisältö faktaksi - Perusteluista muodostui toisiinsa nojaavia ketjuja, joten yksittäisten kohtien sijaan päädyin välillä arvioimaan useamman perustelun uskottavuutta yhtä aikaa
  • Vaikeasti ymmärrettävä kysely : /
  • todennäköisesti näiden asioiden summa. miksi näin radikaali muutos (jolla on edelleen vaikutuksia selkään kipujen muodossa) olisi tapahtunut vain yhden asian seurauksena? todennäköisesti on ollut tekijöitä jotka ovat vahvistaneet pystyyn nousemista yhdessä. pystyssä oleva ihminen näkee kauemmas ellei satu olemaan puussa. silläkin voi olla merkitystä, riippuen tietysti mikä nyt sitten oli se ympäristö jossa ihminen kehittyi. kahdella jalalla kävely on sikäli riskialtista, että siinä kompastuu helpommin etenkin pimeässä ja kuhmuraisella alustalla. mutta toisaalta kaksi raajaa vapautuu tekemään jotain muuta kuin kävelemään ja kannattelemaan ruumista
  • Hirveen vaikee oli, aika lonkalta heitin vastauksia.
  • Mielenkiintoinen kysely, varsin vaikea vastattava. Sai aikaan vastustamattoman kiinnostuksen selvittää tuoreimpia tutkimustuloksia aiheesta.

Katso myös

Näiltä sivuilta löytyy osittain samaan kirjallisuuteen pohjaavaa analyysiä ihmisen evoluutiosta kokonaisuudessaan, ei pelkästään pystykävelyn kehityksestä:

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Ihmisen_pystykävelyn_evoluutio&oldid=33763”