Ero sivun ”Bentseeni altistus Suomi” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 63: Rivi 63:
Riski = elinaikainen keskimääräinen altistuminen (ug/m<sup>3</sup>) x yksikköriski  
Riski = elinaikainen keskimääräinen altistuminen (ug/m<sup>3</sup>) x yksikköriski  


Yksikköriski = 2,2-7,8 x 10-6 (per ug/m3) (<ref>IRIS 2003, http://www.epa.gov/ncea/iris/subst/0276.htm</ref> ). Laskutoimituksissa käytetty pääosin arvoa 5,0 x 10<sup>-6</sup> (IRIS 2003)<br>  
Yksikköriski = 2,2-7,8 x 10-6 (per ug/m3) (<ref>IRIS 2003, http://www.epa.gov/ncea/iris/subst/0276.htm</ref> ). WHO:n (2000) yksikköriski 7,5 x 10-6 (per ug/m3). Laskutoimituksissa käytetty pääosin arvoa 5,0 x 10<sup>-6</sup> (IRIS 2003)<br>  


== *Myös: mitä outcomeja '''ei''' arvioitu (kuolleisuus/sairastavuus)  
== *Myös: mitä outcomeja '''ei''' arvioitu (kuolleisuus/sairastavuus)  

Versio 22. maaliskuuta 2010 kello 18.45




BENTSEENI

Eero Priha ja Otto Hänninen

Altistuminen

Bentseeni on yleinen ilmassa esiintyvä kontaminantti, lähtöisin polttoaineista (sis. nykyään n. 1% bentseeniä) ja polttoprosesseista. Keskimääräinen pitoisuus Helsingin ulkoilmassa oli noin 3µg/m3 (max 69 µg/m3)Expolis-tutkimus[1]. Sisäilmassa tupakointi ja polttoprosessit ovat tärkeimmät lähteet. Pitoisuudet ovat yleensä samaa tasoa tai matalampia kuin ulkoilmassa (median 2 µg/m3) [2]. Auton tankkauksen aiheuttama lisäaltistuminen bentseenille on pieni lyhyestä altistumisajasta johtuen, vaikkakin huippupitoisuudet voivat olla korkeita (1-10 mg/m3

Työperäinen altistuminen bentseenille on vähentynyt huomattavasti 1970-luvun alusta kun bentseenin käyttäminen liuottminea kiellettiin avoimissa prosesseissa. Kuitenkin työntekijät altistuvat nykyään bentseenille öljynjalostamoilla (bentseenin valmistuksessa), koksaamoissa, autokorjaamoissa (polttoaineenjakelun korjaus), polttoaineen kuljetuksessa, laboratorioissa ja saastuneen maan kunnostuspaikoilla.

Altisteen mittasuure ja yksikkö

Bentseenipitoisuus hengitysilmassa µg/m3

Altistumisreitit ja rajaukset

Hengitysteiden kautta (merkittävin reitti). Imeytyy myös jossain määrin ihon lävitse.

Altistuneen väestön kuvaus. Arvio altistuvien lukumäärästä

Koko väestö altistuu polttoprosesseissa syntyvälle bentseenille yhdyskuntailman ja sisäilman kautta. Bensiini sisältää jonkin verran bentseeniä, mutta tankkauksen lyhyen keston sekä haihtuvan polttoaineen talteenoton vuoksi polttoaineen tankkaus ei lisää merkittävästi pitkäaikaisen altistumisen keskiarvoja.

Työperäisesti altistuuvia on arviolta noin 5000. Tärkeimpiä aloja öljynjalostus ja kemian teollisuus, bensiinin kuljetus ja jakelu, auton polttoainejärjestelmien huolto.

Altistuvien keskimääräinen altistus (excelissä sarake I)

  • Koko väestö
Best guess = 3.0 ug/m3
Expolis
Min = 1.0 ug/m3
Max = 5.0 ug/m3 (min ja max estimaattien numeerinen perustelu tehtävä)


  • Työperäinen altistuminen (TTL:n mittaukset 2004-2007, n=83)


Best guess = 100 ug/m3
keskiarvo
Min = 10 ug/m3
Max = 960 ug/m3
95% persentiili

Tausta- tai kynnysaltistus (excelissä sarake J)

  • Lukuarvo ja yksikkö
Best guess = 0 ug/m3

Altistusvastefunktiot

Leukemian yksikköriski 2,2-7,8 x 10-6 per ug/m3 perustuu epidemiologisiin tutkimuksiin ja työperäiseen altistumiseen (IRIS 2003). Low-dose linearity utilizing maximum likelihood estimates (Crump, 1992, 1994; IRIS 2003).

WHO (2000) ohjearvojen määrittelyn yhteydessä arvioitiin, että elinikäinen lisäriski leukemialle per µg m-3 bentseenialtistus on 6 × 10-6.

Tärkeimpien vaikutusten valinta

Bentseeni on todettu syöpävaaralliseksi (leukemiaa aiheuttavaksi) yhdisteeksi epidemiologisissa tutkimuksissa (sufficient evidence) ja eläinkokeissa (limited evidence). IARC on luokitellut sen ryhmään 1 (carcinogenic to humans) (IARC, 1999). Bentseenin riskinarviot (annos-vaste) perustuvat työperäisistä altistustasoista (satoja µg m-3) tehtyihin lineaarisiin interpolaatioihin. Matalien ympäristöaltistustasojen haitallisuus on myös kyseenalaistettu mm. Duarte-Davidson ym. toimesta, jotka perustivat riskinarvionsa kynnysarvolähestymistapaan myös syövän kohdalla [3] Lineaariseen, korkeammista altistustasoista tehtyyn ekstrapolaatioon perustuvia riskinarvioita voitaneen pitää yliarvioina. Kuitenkin eri lähestymistavat (lineaarinen ja kynnysarvo) tuottavat laskelmissa hyvin pieen tuloksen nykyisillä altistumistasoilla.


Riski = elinaikainen keskimääräinen altistuminen (ug/m3) x yksikköriski

Yksikköriski = 2,2-7,8 x 10-6 (per ug/m3) ([4] ). WHO:n (2000) yksikköriski 7,5 x 10-6 (per ug/m3). Laskutoimituksissa käytetty pääosin arvoa 5,0 x 10-6 (IRIS 2003)

== *Myös: mitä outcomeja ei arvioitu (kuolleisuus/sairastavuus)

  • Yksikkö



Riskinarviointimenetelmän kuvaus (excelissä sarake D)

  • epidemiologinen, absoluuttinen riski (UR)

RR per altistumisyksikkö (excelissä sarake K)

Altistumisen vallitsevuus kohdeväestössä (excelissä sarake M)

  • Lukuarvo ja yksikkö: 100 %

Eläindatalle yksikköriski (excelissä sarake L välilehdellä "eläindata")

  • Lukuarvo ja yksikkö

Eläindatalle altistuksen kesto (excelissä sarake K välilehdellä "eläindata")

  • Lukuarvo ja yksikkö

Kausaliteetti

  • Vanha tunnettu leukemogeeni, luokiteltu IARC:n toimesta luokkaan 1 (carcinogenic to humans).

Kuvaus keskeisistä epävarmuuksista

Katso myös

Viitteet

Tekstissä viitattu:

Crump, 1992


IRIS, 2003 ks. alla

IARC,1999

WHO Air Quality Guideline for Europe, 2000. Benzene. Available at: http://www.euro.who.int/document/aiq/5_2benzene.pdf

Lyly O, Riki V, Syrjälä V. Haihtuvien hiilivetyjen vuosipäästöt Helsingissä 1998-1999. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisujs 9/2000. Helsinki

  1. ↑ Hänninen, O.O., Alm, S., Katsouyanni, K., Künzli, N., Maroni, M., Nieuwenhuijsen, M.J., Saarela, K., Srám, R.J., Zmirou, D., Jantunen, M.J., 2004. The EXPOLIS Study: Implications for exposure research and environmental policy in Europe. Journal of Exposure Analysis and Environmental Epidemiology 14: 440-456.
  2. ↑ Lyly ym., 2000.
  3. ↑ R Duarte-Davidson, C Courage, L Rushton, L Levy, 2001. Benzene in the environment: an assessment of the potential risks to the health of the population. Occupational and Environmental Medicine 58:2-13 http://oem.bmj.com/cgi/content/abstract/58/1/2
  4. ↑ IRIS 2003, http://www.epa.gov/ncea/iris/subst/0276.htm


Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Bentseeni_altistus_Suomi&oldid=3320”