Maahanmuuton ja turvallisuuden lähteet ja liitteet

23. LÄHTEET

Aiyar S., Barkbu B., Batini N., Berger H., Detragiache E., Dizioli A., Ebeke C., Lin H., Kaltani L., Sosa S., Spilimbergo A. & Topalova P. 2016. The refugee Surge in Europe: Economic Challenges, IMF Staff discussion note 16/02, International Monetary Fund.

Andersen H.S., Turner L.M & SØholt S. 2013. The special importance of housing policy for ethnic minorities: evidence from a comparison of four Nordic countries, International Journal of Housing Policy 13:1, 20-44.

Andersson L., Hammarstedt M. & Neuman E. 2012. Residential mobility, tipping behavior and ethnic segregation: Evidence from Sweden, Centre for Labour Market and Discrimination Studies, Linnaeus University, Växjö.

Ansala L., Hämäläinen U. & Sarvimäki M. 2014. Integroitumista vai eriytymistä? Maahanmuuttajalapset ja -nuoret Suomessa. Kelan tutkimusosasto, Työpapereita 56/2014.

Apunen M., Haavisto I., Sipola J. & Toivonen S. 2015. Ken on maassa jämäkin? EVAn Arvo- ja asennetutkimus 2015, EVA Raportti 1/2015, Elinkeinoelämän valtuuskunta

Åslund O., Böhlmark A. & Nordström Skans O., 2009. Age at Migration and Social Integration, Discussion Paper No. 4263, The Institute for the Study of Labor (IZA), http://ftp.iza.org/dp4263.pdf

Ballarino G. & Panichella N. 2015. Migrants in Western European Countries: Assimilation or persistent disadvantage? International Migration 52:2, 338-352

Beckley A.L. 2013. Correlates of war? Towards an understanding of nativity-based variation in immigrant offending, European Journal of Criminology 10:4, 408-423

Beckley A.L., Kardell J. & Sarnecki J. 2015. Immigration and crime in Sweden, teoksessa: The Routledge handbook on Crime and International Migration, London, Routledge, 41-54

Bell B. & Machin S. 2013. Crime and immigration: what do we know? Teoksessa: Cook P.J., Machin S., Marie O., Mastrobuoni G. Lessons from the economics of crime: what reduces offending? MIT Press, Cambridge, 149-174.

Bernelius V. 2013. Eriytyvät kaupunkikoulut: Helsingin peruskoulujen oppilaspohjan erto perheiden kouluvalinnat ja oppimistuloksiin liittyvät aluevaikutukset osana kaupungin eriytymiskehitystä. Tutkimuksia 2013:1, Helsingin kaupungin tietokeskus.

Bernelius V., Kauppinen T. & Vaattovaara M. 2015. Seudullinen kehitys Metropolialueella. Teoksessa: Vainikainen M-P & Rimpelä A. (toim.) Nuorten kehitysympäristö muutoksessa. Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, Tutkimuksia 363, 101-120.

Bevelander P. & Irastorza N. 2014. Catching up: The labor market integration of new immigrants in Sweden, Migration Policy Institute & International Labour Organization, Washington DC ja Geneve.

Biggs M. & Knauss S. 2012. Explaining Membership in the British National Party: A Multilevel Analysis of Contact and Threat, European Sociological Review 28:5, 633–646

Björklund K. 2015. Unaccompanied refugee minors in Finland: challenges and good practices in a Nordic context. Institute of Migration, Turku.

Brå 2014. Hate crime 2013, Statistics on police reports with identified hate crime motives and selfreported exposure to hate crime, English summary of Brå report 2014:14, https://www.bra.se/download/18.626651b0148b20bd39c87f/1413792518471/2014_hatecrime_2013_su mmary.pdf

Brå 2015. Brott och statistik, Hatbrott, https://www.bra.se/bra/brott-och-statistik/hatbrott.html Butcher K. F. & Piehl A. M. 1998.Cross-city evidence on the relationship between immigration and crime, Journal of Policy Analysis and Management 17:3, 457-493

Castaneda A. & Kauppinen T. 2015. Elämänlaatu, teoksessa: Nieminen T, Sutela H., Hannula U. (toim.), Ulkomaalaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa, Tilastokeskus, Helsinki, http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf, 185-190

Castaneda A. E., Rask S., Koponen P., Suvisaari J., Koskinen S., Härkänen T., Mannila S., Laitinen K., Jukarainen P. & Jasinskaja-Lahti I. 2015b. The association between discrimination and psychological and social well-being: a population-based study of Russian, Somali and Kurdish migrants in Finland, Psychology and Developing Societies 27:2, 270-292.

Castaneda A., Larja L., Nieminen T., Jokela S., Suvisaari J., Rask S., Koponen P. & Koskinen S. 2015a. Ulkomaalaistaustaisten psyykkinen hyvinvointi, turvallisuus ja osallisuus. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014 (UTH), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 18/2015, Helsinki.

Cochrane F. 2015. Migration and Security in the Global Age, Routledge, London, 27-75 Creutz K., Saarinen J. & Juntunen M. 2015. Syrjintä, polarisaatio, nuoriso ja väkivaltainen radikalisoituminen, SYPONUR -väliraportti, SSKH Notat 5/2012 - SSKH Reports and discussion papers, Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, Helsingfors. Cygnel S. 2015. Auttaja Afrikasta, Keva-lehti 4/2015, 12-14.

Danielsson P. & Salmi V. 2013. Suomalaisten kokema parisuhdeväkivalta 2012 - kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Verkkokatsauksia 34/2013, http://www.optula.om.fi

Danielsson P. & Salmi V. 2015. Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2014 - Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Katsauksia 3/2015.

De Jong, J. D. 2012. Typically Moroccan? a Group Dynamic Explanation of Nuisance and Criminal Behavior, teoksessa: Esbensen F-A .& Maxson, C.L. (toim.) Youth Gangs in International Perspective, Springer, New York, 225-236

Egharevba S. & Crentsil P. 2013. Migrants’ perception of the police: Should it be a cause for concern in Finland? European Journal of Criminology 10(5) 555–571

Ellingsæter A.L., 2012. Cash for Childcare, Experiences from Finland, Norway and Sweden, Friedrich- Ebert-Stiftung, International Dialogue, http://library.fes.de/pdf-files/id/09079.pdf

Ellonen N., Kääriäinen J., Salmi V. & Sariola H. 2008. Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset, Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 71/2008, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 87, Poliisiammattikorkeakoulu & Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos.

Erez E. & Britz L. 2006. Providing a Helping Hand to Battered Immigrant Women: The Professionals Perspectives, teoksessa: Freilich, J. & Guerette, R.T. (toim.), Migration, Culture Conflict, Crime and Terrorism, Ashgate, Aldershot, 199-216.

Ericsson U., Molina I. & Ristilammi P-M. 2000. Miljonprogram och media, Föreställningar om människor och förorter, Integrationsverket & Riksantikvarieämbetet. http://www.mkc.botkyrka.se/biblioteket/Publikationer/miljonprogram.pdf

Eronen A., Härmälä V., Jauhiainen S., Karikallio H., Karinen R., Kosunen A., Laamanen J-P & Lahtinen M. 2014. Maahanmuuttajien työllistyminen: taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 6/2104, Työ- ja elinkeinoministeriö.

Esbensen F-A. & Maxson C.L. 2012. The Eurogang Program of Research and Multimethod Comparative Gang Research, teoksessa: Esbensen, F-A. & Maxson C. L. (toim.), Youth Gangs in International Perspective, Springer, New York, 1-16.

Euroopan Komissio 2015. European Economic Forecast, Institutional paper 011, November 2015. Euroopan muuttoliikeverkosto, Maahanmuuttovirasto 2014. Maahanmuuton tunnusluvut 2014.

European Asylum Support Office 2015, Annual Report on the Situation of Asylum in the European Union 2014.

European Migration Network, Finnish Immigration Service 2014. Policies, Practices and Data on Unaccompanied Minors in 2014, EMN Focused Study 3/2014, http://www.emn.fi/files/1056/EMN_Minors_ENG_ja_FIN_FINAL.pdf

European Migration Network 2015. Ad-Hoc Query on variations in asylum applications figures following changes in asylum seekers’ access to the labour market., http://www.emn.fi/files/1236/EMN_Ad- Hoc_Query_AT_changes_in_labour_market_access_and_asylum_applications_190215_open_compilat ion.pdf

European Union Agency for Fundamental Rights (FRA) 2012. Data in Focus report 6, Minorities as victims of crime, Vienna, Austria.

Fagerlund M., Peltola M., Kääriäinen J., Ellonen N. & Sariola H. 2014. Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset. lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 110, Poliisiammattikorkeakoulu, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/86726/Raportteja_110_lapsiuhritutkimus_web.pdf

FATF 2010. Global Money Laundering & Terrorist Financing Threat Assessment.

Ford R. & Goodwin M.K. 2010. Angry White Men: Individual and Contextual Predictors of Support for the British National Party, Political studies: 2010 VOL 58, 1–25, doi: 10.1111/j.1467-9248.2009.00829.x Haavisto I. 2014a. Neljäs Suomi, EVAn arvo- ja asennetutkimus 2014, Elinkeinoelämän valtuuskunta, Taloustieto OY.

Haavisto I. 2014b. Työlle ahneet - suomalaiset arvostavat ahkeruutta, mutta ovat huonoja jakamaan, EVA-analyysi No 38.

Hällsten M., Szulkin R. & Sarnecki J. 2013. Crime as a price of inequality? The gap in registered crime between childhood immigrants, children of immigrants and children of native Swedes, British Journal of Criminology, 53:3, 456-481.

Haymoz S., Maxson C., Killias M. 2014. Street gang participation in Europe: a comparison of correlates, European Journal of Criminology 11:6, 659-681.

Helminen M-L. & Pietiläinen M. 2014. Maahanmuutto moninaistaa lasten perheitä, Tilastokeskus 26.2.2014, http://www.stat.fi/artikkelit/2014/art_2014-02-26_002.html.

Iivari J. 2006. Tuomittu maahanmuuttaja, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Tutkimuksia 154.

Jauhola L. & Vehviläinen J. 2015. Syrjintä koulutuksessa. Erityistarkastelussa kokemukset yhdenvertaisuuden toteutumisesta opintojen ohjauksessa eri vähemmistöryhmiin kuuluvien nuorten osalta. Oikeusministeriön julkaisu 21/2015.

Joutsenon vastaanottokeskus 2014. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tilannekatsaus 1.1.31.12.2014.

Jukarainen P. & Muttilainen V. 2015. Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen kansallinen riskiarvio. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 117. Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere.

Jukarainen, P., Syrjäläinen, E. & Värri, V-M. 2012. Kohti turvallista ja hyvinvoivaa koulua – valvontaa, vastuuta ja elämää erilaisuuden kanssa. Kasvatus 43 :3, 244–253

Kardell J. 2011. Utländsk bakgrund och registrerad brottslighet – överrepresentationen i den svenska kriminalstatistiken, Rapport 2011:1, Kriminologiska institutionen, Stockholms universitet Kauko, O. 2015. Yksinäisyys alaikäisten turvapaikanhakijoiden valottamana, Yhteiskuntapolitiikka 80:1, 35-45.

Kawalerowicz J. & Biggs M. 2015. Anarchy in the UK: Economic Deprivation, Social Disorganization, and Political Grievances in the London Riot of 2011, Social Forces 94:2, 673–698, doi: 10.1093/sf/sov052

Kaya A. 2009. Islam, Migration and Integration, Palgrave Macmillan, New York. Kerkkänen H. & Säävälä M. 2015. Maahanmuuttajien psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävät tekijät ja palvelut, systemaattinen tutkimuskatsaus, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 40/2015, Työ- ja elinkeinoministeriö.

Keskimäki I., Nykänen E. & Kuusio H. 2014. Paperittomien terveyspalvelut Suomessa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 11/2014, https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114941/THL_RAP2014_011web.pdf?sequence=3

Keygnaert I., Dias S.F. , Degomme O., Devillé W., Kennedy P., Kováts A., De Meyer S., Vettenburg N., Roelens K. & Temmerman M. 2015. Sexual and gender-based violence in the European asylum and reception sector: a perpetuum mobile? European Journal of Public Health, 25:1, 90-96

Khosrokhavar. F. 2015. The Mill of Muslim Radicalism in France. New York Times 25.1.2015, http://www.nytimes.com/2015/01/26/opinion/the-mill-of-muslim-radicalism-in-france.html?_r=0

Kiianmaa N. 2012. Tasa-arvobarometri, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:23, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki.

Kinnunen H., Mäki-Fränti P. & Viertola H. 2012. Suomen julkisen talouden kestävyystarkasteluja. Euro & talous 5/2012, 73-83

Kivijärvi A. & Witting Ö. 2014. Rasisminvastaisuus periaatteina ja toimintana - Suomen Punaisen ristin luottamushenkilöiden ja työntekijöiden näkemyksiä, Nuorisotutkimusverkosto & Suomen Punainen Risti.

Koponen P., Jokela S., Skogberg N., Castaneda A., Suvisaari J., Laatikainen T. & Koskinen S. 2015b. Terveys, teoksessa: Nieminen T., Sutela H., Hannula U. (toim.), Ulkomaalaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa, Tilastokeskus, Helsinki, 151-162, http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf,

Koponen P., Manderbacka K., Jokela S., Castaneda A., Suvisaari J. & Suominen L. 2015a. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve ja käyttö, teoksessa: Nieminen T., Sutela H., Hannula U. (toim.), Ulkomaalaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa, Tilastokeskus, Helsinki, 171-184, http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf,

Koponen P., Skogberg N., Suominen L., Borodulin K. & Laatikainen T. 2015c. Elintavat, teoksessa: Nieminen T., Sutela H., Hannula U. (toim.), Ulkomaalaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa, Tilastokeskus, Helsinki, 141-150, http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf,

Kotiniemi L. 2015. Ulkomaalaistaustaisten rikollisuus lukuina, Poliisiammattikorkeakoulun päättötyö, Poliisin perustutkinto 2015.

Kubrin C. E. & Ousey G. C. 2009. Immigration and homicide in urban America: What's the connection?, Sociology of Crime Law and Deviance, 13, 17-32

Kupiainen S. 2015. Toisen asteen valinta metropoliseudulla keväällä 2014. Avausseminaarin esitys 27.1.2015; Valtioneuvoston rahoittama hanke: Metropolialueen nuorten siirtyminen yläkoulusta toiselle asteelle.

Laitinen K. 2003. Turvallinen hyvinvointi, teoksessa: Hyvinvointi ja turvallisuus, (toim.) Ropo A. & Ranta- Tyrkkö, S., Tampere University Press, Tampere, 21-47

Lappalainen E., Mäkelä M. & Tuominen J. 2013. Ulkomaalaistaustaisia perheitä yhä enemmän, Tilastokeskus, 17.9.2013, http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2013-09-17_001.html

Larja L. & Sutela H. 2015. Työllisyys, teoksessa: Nieminen T, Sutela H., Hannula U. (toim.), Ulkomaalaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa, Tilastokeskus, Helsinki, 71-82 http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf,

Larja, L. Sutela, H. & Witting, M. 2015, Nuorten kouluttautuminen, teoksessa: Nieminen T, Sutela H., Hannula U. (toim.), Ulkomaalaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa, Tilastokeskus, Helsinki, 55-68, http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf.

Lehti M., Salmi V., Aaltonen M., Danielsson P. , Hinkkanen V., Niemi H., Siren R. & Suonpää K. 2014, Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 265, Helsinki.

Lidman S. 2015. Väkivalta-kulttuurin perintö. Sukupuoli, asenteet ja historia. Gaudeamus, Helsinki. Lohse M. 2015, Terrorismiturismi: vierastaistelijailmiö työllistää kansainvälistä terrorismin torjuntaa. Haaste 2/2015, 32-33.

Maahanmuuttovirasto 2015. Lehdistötiedote, 30.7.2015, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä eniten nigerialaisia, suomalaisia ja ukrainalaisia, http://www.migri.fi/medialle/tiedotteet/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet/1/0/ihmiskaupan_uhrien_autta misjarjestelmassa_eniten_nigerialaisia_suomalaisia_ja_ukrainalaisia_61420.

Maahanmuuttovirasto, Joutsenon vastaanottokeskus 2015. Ihmiskaupan uhrien auttaminen ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toiminta 1.7.2015 alkaen, http://www.migri.fi/download/61425_TIETOPAKETTI_Ihmiskaupan_uhrin_auttaminen_ja_auttamisjarjes telma_1.7.2015.pdf?8a2baa1bb998d288

Mäki-Rahkola A. & Launiala A. 2012. A gender perspective in Civilian crisis management, CMC Finland Working Papers, 6:2, http://www.cmcfinland.fi/download/41597_WP-2012- 2_1325_survey.pdf?d29c022b83c4d088

Malin M., Kinnunen J.M. & Rimpelä A. 2015. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden elinolot, hyvinvointi ja koulumenestys, teoksessa: Vainikainen M-P. & Rimpelä A. (toim.) Nuorten kehitysympäristö muutoksessa: peruskoulujen oppimistulokset ja oppilaiden hyvinvointi eriytyvällä Helsingin seudulla. Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos, tutkimuksia 363.

Mankkinen T. 2014. Husbyn mellakat - mitä Suomi voisi oppia? Muistio keskustelutilaisuudesta 21.2.2014, Sisäministeriö.

Martinez R. & Valenzuela A. (toim.) 2006. Immigration and Crime: race, ethnicity and violence, New York: New York University Press.

Matikka A., Luopa P. Kivimäki H., Jokela J. & Paananen R. 2014. Maahanmuuttajataustaisten 8. ja 9. - luokkalaisten hyvinvointi, kouluterveyskysely 2013. Raportti 26/2014, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Matikka A., Wikström K. & Halme N. 2015. Maahanmuuttajataustaisten nuorten hyvinvointi ja sen seuranta, Tutkimuksesta tiiviisti 29, syyskuu 2015.

Melossi D. 2015. Crime, punishment and migration, Sage, Los Angeles.

Midtboen A. 2014. The Invisible Second Generation? Statistical discrimination and immigrant stereotypes in employment process in Norway, Journal of Ethnic and Migration Studies, 40:10, 1657-1675.

Migrationsverket 2015. Stor osäkerhet i prognosen – EU:s agerande avgörande, 22.10.2015, www.migrationsverket.se

Mikkonen A.G. 2011. Miten tukea Suomeen Ilman huoltajaa tulleita turvapaikanhakijalapsia ja -nuoria?, julkaisussa: Alanko S., Marttinen I., Mustonen H. (toim.) Lapsen etu ensin, Yksintulleet alaikäiset turvapaikanhakijat Suomessa, 79-93.

MTS 2016. Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta, http://www.defmin.fi/files/3338/MTS_mielipidetutkimus_15_raportti_suomeksi.pdf

Mubarak Y. M., Nilsson E. & Saxén N. 2015. Suomen somalit, Into kustannus, 39-40.

Myllyniemi S. (toim.) 2014. Ihmisarvoinen nuoruus, Nuorisobarometri 2014, Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja 51, Verkkojulkaisuja (Nuorisotutkimusseura) 83, https://tietoanuorista.fi/wpcontent/ uploads/2015/03/Nuorisobarometri_2014_web.pdf

Myrskylä P. 2013. Osa maahanmuuttajista työllistyy hyvin, osa opiskelee, Tieto & Trendit 1.10.2013

Neuman E. 2014. Culture, assimilation and gender gaps in labour market outcomes, Linnaeus Centre for Labour Market and Discrimination Studies, Linnaeus University.

Neumann E. 2013. The impact of ethnic concentration on native and second-generation immigrant children's economic outcomes. Working paper series No 2013:10, Linnaeus University, Centre for Labour Market and Discrimination Studies.

Neumann P. R. 2010. Prisons and Terrorism. Radicalisation and De-radicalisation in 15 Countries, International Centre for the Study of Radicalisation and Political Violence (ICSR), King's College London, London, http://icsr.info/wpcontent/uploads/2012/10/1277699166PrisonsandTerrorismRadicalisationandDeradicali sationin15Countries.pdf

Nieminen T, Sutela H. & Hannula U. (toim.) 2015. Ulkomaalaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa, Tilastokeskus, Helsinki, http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf

Nieminen T. & Larja L. 2015. Kielitaito, teoksessa: Nieminen T, Sutela H., Hannula U. (toim.), Ulkomaalaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa, Tilastokeskus, Helsinki, 43-54, http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf,

Nyqvist L. & Hyvärinen S. 2012. DUSTI - Luottamusta Miehen Linjalla. Maahanmuuttajamiehet ja ennaltaehkäisevä väkivaltatyö, Naisten Apu Espoossa ry, Lyömätön Linja

OECD/European Union 2015. Indicators of Immigrant Integration 2015: Settling in, OECD Publishing, Paris, http://www.oecd.org/publications/indicators-of-immigrant-integration-2015-settling-in- 9789264234024-en.htm

OECD 2013. International Migration Outlook, OECD Publishing, Paris.

OECD 2015. International Migration Outlook, OECD Publishing, Paris.

Oikeusministeriö 2013. Arviomuistio ns. pakolaisvakoilun säätämiseksi rangaistavaksi, 6.12.2013, http://oikeusministerio.fi/material/attachments/om/ajankohtaista/uutiset/uutiset2013/DDHu1BnBH/Arvio muistio_pakolaisvakoilu.pdf

Pietiläinen M. & Keski-Petäjä M. 2014. Työsyrjinnän seuranta Suomessa, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 53/2014.

Poliisibarometri 2014. Kansalaisten käsitykset poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta, Sisäministeriön julkaisu 4/2015, Helsinki.

Poliisihallitus 2015. Laittoman maahantulontorjunnan arviointiraportti, vuosi 2014, Poliisihallituksen julkaisusarja 1/2015, http://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/julkaisut/prime101/prime232_fi.aspx?docID=29233

Polisen 2015a, Nationell lägesbild, Brottslighet med koppling till tiggeri och utsatta EU-medborgare i Sverige. Nationella operativa avdelningen, december 2015

Polisen 2015b. Polisens rapport om organiserad brottslighet 2015. Nationella operativa avdelningen, maj 2015.

Polisen 2015c, Utsatta områden - Sociala risker, kollektiv förmåga och oönskade händelser. Nationella operativa avdelningen, december 2015, https://polisen.se/Global/www%20och%20Intrapolis/%c3%96vriga%20rapporter/Utsatta-omradensociala- risker-kollektiv-formaga-o-oonskade-handelser.pdf

Putnam R. D. 2007. E Pluribus Unum: Diversity and Community in the Twenty-first Century The 2006 Johan Skytte Prize Lecture, Scandinavian Political Studies 30:2, 137–174.

Pyykkönen T. 2013. Asuinolot vaihtelevat syntyperän mukaan, Hyvinvointikatsaus 2/2013, Tilastokeskus. Rajavartiolaitos 2015. Katsaus Rajavartiolaitoksen toimintaan, tammi-marraskuu 2015, 4.12.2015, http://www.raja.fi/tietoa/tiedotteet/1/0/katsaus_rajavartiolaitoksen_toimintaan_tammimarraskuu_ 2015_64168

Ranstorp M., Gustaffson L. & Hyllengren P. 2015. From the Welfare State to the Caliphate. How a Swedish suburb became a breeding ground for foreign fighters streaming into Syria and Iraq. Foreign Policy, Feb 23, 2015, http://foreignpolicy.com/2015/02/23/from_the_welfare_state_to_the_caliphate_sweden_islamic_state_s yria_iraq_foreign_fighters/

Rasinkangas J. 2013. Sosiaalinen eriytyminen Turun kaupunkiseudulla: Tutkimus asumisen alueellisista muutoksista ja asumispreferensseistä, Akateeminen väitöskirja, Turun yliopisto, Siirtolaisuusinstituutti, Tutkimuksia A43, Turku.

Rasinkangas J., 2014. Maahanmuuttajien asumisen keskittyminen Turussa. Tutkimuskatsauksia 3/2014, Turun kaupunki.

Rask S., Sainio P., Koponen P. & Koskinen S. 2015. Toimintakyky ja työkyky, teoksessa: Nieminen T, Sutela H., Hannula U. (toim.), Ulkomaalaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa, Tilastokeskus, Helsinki, 163-170, http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf,

Rikoksentorjuntaneuvosto 2014. Etnisiin vähemmistöihin kohdistuva väkivalta. http://www.vakivalta.rikoksentorjunta.fi/text/fi/index/vakivallanmuotoja/etnisiinvahemmistoihinkohdistuva vakivalta.html

Rikskriminalpolisen 2014. En nationell översikt av kriminella nätverk med stor påverkan i lokalsamhället, sekretessprövad version, Stockholm.

Rikspolisstyrelsen 2009. Hedersnormer och hedersrelaterat våld, https://www.polisen.se/Global/www%20och%20Intrapolis/Rapporterutredningar/01%20Polisen%20natio nellt/Brott%20i%20nara%20relationer/Hedersnormer_hedersrel_vald_2009_090819.pdf

Ruotsalainen P. 2015. Ulkomaalaistaustaisten toimeentulossa huomattavia eroja, Tieto & Trendit talous- ja hyvinvointikatsaus 3/2015

Saari K. 2009. Poliisin ja etnisten vähemmistöjen välinen suhde 2000-luvun Suomessa - kertovatko suomalaistutkimukset kahta ristiriitaista tarinaa? Oikeus 38:4, 402-419.

Saarni S. 2007. "Neitsyystutkimus" - nuoren tytön hengenpelastus vai intimiteetin loukkaus? Suomen Lääkärilehti 62: 35, 3090 - 3091, http://www.fimnet.fi/cl/laakarilehti/pdf/2007/SLL352007-3090.pdf

Säkerhetspolisen 2015. Beslut om höjning av hotnivån, http://www.sakerhetspolisen.se/ovrigt/pressrum/aktuellt/aktuellt/2015-11-18-beslut-om-hojning-avhotnivan. html

Salehzadeh, A. 2015, Shiia-sunni-konfliktin juuret ja vaikutukset, Iltalehti, blogit, Yhteiskunta, 27.3.2015

Saukkonen P. 2013. Monikulttuurisuus ja kulttuuripolitiikka Pohjois-Euroopassa, Cuporen verkkojulkaisuja 19/2013, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö, http://www.cupore.fi/documents/MonikulttuurisuusJaKulttuuripolitiikkaPohjoisEuroopassa4.pdf

Saukkonen P. 2015. Monikulttuurisuudesta pitää solmia yhteiskuntasopimus, Kanava 7/2015, 6-11

Schlytter A., Högdin S., Ghadimi M., Backlund Å. & Rexvid D. 2009. Hedersrelaterat förtryck och våld i Stockholms stad. Oskuld och heder. En undersökning av flickor och pojkar som lever under hedersrelaterad kontroll i Stockholms stad – omfattning och karaktär. Stockholms stad, Rapport 2009, del 2., http://projektwebbar.lansstyrelsen.se/hedersfortryck/SiteCollectionDocuments/Statistik/hedersrelaterat_ vald_del_2.pdf

Shelley L.I. 2014. Dirty Entanglements: Corruption, Crime and Terrorism , Cambridge University Press, Cambridge.

Sisäministeriö 2015a. Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus, sisäministeriön julkaisu 20/2015

Sisäministeriö 2015b. Mediatiedote 21.12.2015, Lakimuutos toisi järjestyksenvalvojat turvaamaan järjestystä vastaanottokeskuksiin, http://www.intermin.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/1/1/lakimuutos_toisi_jarjestyksenvalvojat_turvaamaan_jarj estysta_vastaanottokeskuksiin_64527

Sisäministeriö 2016. Verkkouutinen 15.1.2016, Yli 90 prosenttia Venäjän kautta tulleista turvapaikanhakijoista on saanut kielteisen päätöksen, http://www.intermin.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/1/1/yli_90_prosenttia_venajan_kautta_tulleista_turvapaikan hakijoista_on_saanut_kielteisen_paatoksen_64871

Sjöblom-Innala H. 2012. Työtä, palveluja ja luonnonläheisyyttä. Maahanmuuttajien Suomen sisäiset muutot, asumistoiveet ja kotoutuminen 2000-luvulla. Tutkimuksia A 40. Siirtolaisuusinstituutti, Turku Skardhamar T., Aaltonen M. & Lehti M. 2014. Immigrant crime in Norway and Finland, Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention, http://dx.doi.org/10.1080/14043858.2014.926062

Skogan W. 2014. Policing Minority Communities: International Perspectives. Corepol -konferenssi, joulukuu 2014, Bryssel

Speckhard A. 2015. Talking to Terrorists: Entering and Exiting the Terrorist Trajectory—Internet Seduction and esitelmä konferenssissa: Building resilience to radicalisation and violent extremism – a multiagency approach on early prevention, 20.11. 2015, Aarhus, Tanska.

Suikkanen S. 2010. Selvitys kidutettujen ja vaikeasti traumatisoituneiden turvapaikanhakija- ja pakolaislasten ja -nuorten määrästä sekä heidän psykiatristen palvelujen tarpeestaan. Helsingin Diakonissalaitoksen raportteja 1/2010. Helsingin Diakonissalaitos.

Suojelupoliisi 2015. Maailma muuttuu - ja Supo sen mukana, Tutka 3/2015 Suomen virallinen tilasto (SVT) 2013. Koulutuksen keskeyttäminen [verkkojulkaisu], Tilastokeskus, Helsinki, http://www.stat.fi/til/kkesk/2013/kkesk_2013_2015-03-19_tie_001_fi.html

Sutela H. & Larja L. 2015b. Koulutus, teoksessa: Nieminen T, Sutela H., Hannula U. (toim.), Ulkomaalaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa, Tilastokeskus, Helsinki, 29-42, http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf.

Sutela H. & Larja L. 2015a. Maahanmuuton syyt, teoksessa: Nieminen T, Sutela H., Hannula U. (toim.), Ulkomaalaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa, Tilastokeskus, Helsinki, 15-25, http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf, .

Tapanainen M. & Voutilainen L. 2012. Kuka suojelee? Maahanmuuttajaperheen riski päätyä lastensuojelun asiakkaaksi on keskimääräistä suurempi. Kun perheessä on ongelmia, ensimmäisenä oireilee yleensä perheen miespuolinen jäsen, Maailman kuvalehti 2/2012.

Taskinen S. 2011. Mikä on yksin tulleiden lasten edun mukaista, julkaisussa: Alanko S., Marttinen I., Mustonen H. (toim.) Lapsen etu ensin, Yksintulleet alaikäiset turvapaikanhakijat Suomessa, 43-57

Tervola J. 2015, Maahanmuuttajien kotihoidontuen käyttö 2000-luvulla, Yhteiskuntapolitiikka 80: 2, 121- 133

Tibi B. 2014. Political Islam, World Politics and Europe: From Jihadist to Institutional Islamism, Routledge, London.

Tihveräinen T. 2015. Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2014, Poliisiammattikorkeakoulun julkaisuja 8/2015, Poliisiammattikorkeakoulu.

Tilastokeskus 2014. Väestörakenne 2013, Ulkomaalaistaustainen väestö, http://www.stat.fi/til/vaerak/2013/02/vaerak_2013_02_2014-12-10_fi.pdf

Työ- ja elinkeinoministeriö 2013. Maahanmuuttajabarometri 2012, TEM raportteja 11/2013.

UN Security Council 2015. Conflict-related sexual violence, Report to the Secretary General, S/2015/203.

Väänänen, A., Toivanen, M. & Koskinen A. 2015. Osana työyhteisöä, teoksessa: Nieminen T, Sutela H., Hannula U. (toim.), Ulkomaalaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa, Tilastokeskus, Helsinki, http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf, 111-112

Valtiontalouden tarkastusvirasto 2015. Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus, Tuloksellisuustarkastuskertomus 12/2015.

van der Laan Bouma-Doff W. 2007. Confined Contact: residential Segregation and Ethnic Bridges in the Netherlands, Urban Studies 44: 5/6, 997-1017

VATT -työryhmä, 2014. Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen, VATT julkaisut 67, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Vaughan-Williams N. 2015. Europe´s Border Crisis: Biopolitical Security and Beyond, Oxford University Press, Oxford; Jansen Y, Celikates R., De Bloois, J. (toim.) The Irregularization of MIgration in Contemporary Europe, Rowman & Littlefield, London

Vilkama K. 2011. Yhteinen kaupunki, eriytyvät kaupunginosat? Kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden alueellinen eriytyminen ja muuttoliike pääkaupunkiseudulla, Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuksia 2011:2.

Vilkama K. 2012. Maahanmuuttajien alueellinen keskittyminen kaupunkiseudulla: politiikan tavoitteet ja haasteet, Oikeus 41:2, 295-298.

Vilkama K., Lönnqvist H., Väliniemi-Laurson J. & Tuominen M. 2014. Erilaistuva pääkaupunkiseutu. Sosioekonomiset erot alueittain 2002-2012. Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuksia 2014:1.

Vilkama K., Vaattovaara M. & Dhalmann H. 2013. Kantaväestön pakoa? Miksi maahanmuuttajakeskittymistä muutetaan pois? Yhteiskuntapolitiikka 75: 5, 485-497.

Viren M. 2016. Maahanmuuttopolitiikan ajopuu, US Puheenvuoro, 27.1.2016, http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210683-maahanmuuttopolitiikan-ajopuu?ref=karuselli

Warfa N., Curtis S., Watters C., Carswell K., Ingleby D. & Bhui K. 2012. Migration experiences, employment status and psychological distress among Somali immigrants: a mixed-method international study. Public Health 12:1, 749-760.

Wickes R. & Sydes M. 2015. Immigration and crime, teoksessa: The Routledge handbook on Crime and International Migration, London: Routledge, 11-26

Wierup L. & Larsson M. 2010. Svensk maffia - fortsättningen, Reporto förlag

Viittaamattomat asiakirjat

Global Report on Trafficking in persons. UNODC.

Maahanmuuton tulevaisuus 2020-strategia ja toimenpideohjelma.

Ministeriöiden tulevaisuuskatsauksien tiivistelmät 2014.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus 2014

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma

Sisäministeriö 2013, Yhteenveto kotouttamisrahaston vuosiohjelmien 2007-2010 täytäntöönpanon arviointiraportista, Muistio 30.7.2013.

Sisäministeriö 2013. Valtioneuvoston periaatepäätös maahanmuuton tulevaisuus 2020-strategiasta

Sisäministeriö 2015. Maahanmuuton ja kotoutumisen suunta 2011-2014,

Sisäministeriön tulevaisuuskatsaus 2014

Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus 2014

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012. Valtioneuvoston selonteko

Työ- ja elinkeinoministeriön tulevaisuuskatsaus 2014

Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus 2014

Valtion kotouttamisohjelma 2012-2015.

Valtioneuvoston kanslian tulevaisuuskatsaus 2014

Valtioneuvoston periaatepäätös valtion kotouttamisohjelmasta. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 32/ 2012.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia. 2010

LIITE 1. MENETELMIEN SELOSTE

UTH-tutkimusaineiston analyysi

Ulkomaalaista syntyperää olevien työ- ja hyvinvointitutkimus (UTH) on laajin Suomessa tehty aihepiiriin liittyvä väestötutkimus. Tutkimus toteutettiin Tilastokeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Työterveyslaitoksen (TTL) yhteistyönä, osana Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen ulkomaalaistaustaisiin kohdistuvaa lisätutkimusta ja kytkeytyen THL:n Alueelliseen terveys- ja hyvinvointitutkimukseen (ATH). Tilastokeskuksen haastattelijat keräsivät tiedot pääosin tietokoneavusteisilla käyntihaastatteluilla, joita tehtiin 12 eri kielellä. Vakituisten haastattelijoiden lisäksi tutkimushaastattelijoiksi oli rekrytoitu näitä kieliä puhuvia haastattelijoita. Keskimäärin 70 % otokseen kuuluvista naisista ja 61 % miehistä osallistui tutkimukseen. Tutkimukseen osallistui 3 262 Suomessa pysyvästi asuvaa 15–64-vuotiasta henkilöä, joiden molemmat vanhemmat olivat ulkomailla syntyneitä. Vastanneisiin kuuluu täten myös Suomessa syntyneitä niin sanottuja toisen polven maahanmuuttajia, Suomen kansalaisia ja lyhyen tai pitkän aikaa Suomessa asuneita henkilöitä. Analyysit rajattiin tässä yhteydessä 20–64-vuotiaiden ikäryhmään UTH-tutkimuksen aineistossa (n=2 988) tehden vertailuja Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) aineiston (n=11 595) saman ikäiseen Suomen koko väestöön. Psyykkistä hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuuskokemuksia koskevat tulokset ikävakioitiin, jotta vertailtavien väestöryhmien väliset ikärakenteen erot eivät vaikuttaisi tuloksiin. Taustatekijöiden ja turvallisuuskokemusten välisten yhteyksien tarkasteluissa ei käytetty ikävakiointia, vaan niitä tarkasteltiin eri taustamuuttujien mukaan (mm. ikä). Laskelmissa on käytetty painokertoimia, joilla korjataan vastauskatoa. Tuloksille on laskettu 95 %:n luottamusvälit huomioiden otanta-asetelma.

Tarkempi menetelmäseloste julkaisussa: Nieminen T, Sutela H., Hannula U. (toim.) 2015, Ulkomaalaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa, Tilastokeskus, Helsinki, http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf

Maamu –tutkimusaineiston analyysi

Tutkimukseen valittiin kolme maahanmuuttajaryhmää, venäläis-, somalialais- ja kurditaustaiset maahanmuuttajat, kuudelta paikkakunnalta (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Vaasa). Otoskoko oli 3000 henkilöä, 1000 henkilöä kustakin maahanmuuttajaryhmästä. Venäläistaustaisten otantakriteeri oli syntymämaa Venäjä tai Neuvostoliitto ja äidinkieli venäjä tai suomi, somalialaistaustaisilla syntymämaa Somalia, ja kurditaustaisilla syntymämaa Irak tai Iran ja äidinkieli kurdi. Lisäksi otantakriteerinä oli vähintään yhden vuoden asumisaika Suomessa. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelun ja terveystarkastuksen avulla. Haastattelusta kieltäytyville tarjottiin lisäksi vaihtoehtona keskeisimmät kysymykset sisältävä lyhythaastattelu. Aineiston keräsivät venäläis-, somalialais- ja kurditaustaiset kenttätutkijat. Vähintään johonkin tutkimuksen osaan osallistui venäläistaustaisista tutkittavista 70 %, somalialaistaustaisista 51 % ja kurditaustaisista 63 %. Vertailuryhmänä käytettiin samoilla kuudella paikkakunnalla asuvia samanikäisiä Terveys 2011 -tutkimukseen kutsuttuja henkilöitä, joista 64 % osallistui johonkin tutkimuksen osaan (n=2275). Otanta-asetelma ja vastauskato huomioitiin kaikissa analyyseissä käyttämällä painokertoimia ja äärellisen populaation korjausta. Kaikki tulokset ovat ikävakioituja.

Menetelmistä on tarkempaa tietoa: Castaneda, AE., Rask, S., Koponen, P., Mölsä, M. & Koskinen, S. (toim) (2012). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja, Raportti 61/2012.

LIITE 2. LUETTELO KUVIOISTA JA TAULUKOISTA

Kuviot sivu Kuvio 1. Asiantuntijoille suunnatun kyselyn vastaajaryhmät 14 Kuvio 2. Turvapaikanhakijoista aiheutuvat kulut eräissä Euroopan maissa 2014-2016 29 Kuvio 3. Asiantuntijoiden arvio toimeentulotasoltaan kantaväestöä alhaisempien etnisten ryhmien muodostumisesta 35 Kuvio 4. Asiantuntija-arvio matalan työllisyysasteen etnisten ryhmien muodostumisesta 36 Kuvio 5. Asiantuntijoiden arvio maahanmuuttajien työllistymisestä matalapalkkaammatteihin 41 Kuvio 6. Asiantuntijoiden näkemys etnisen diversiteetin lisäämisestä opetustyössä ja turvallisuusviranomaisissa 43 Kuvio 7. Asiantuntijoiden näkemys etnisen diversiteetin lisäämisestä opetustyössä ja turvallisuusviranomaisissa 47 Kuvio 8. Asiantuntijoiden näkemyksiä kotouttamistoimien kehittämistarpeista 48 Kuvio 9. Asiantuntijoiden havainnot kaupunkien etnisestä erilaistumisesta 62 Kuvio 10. Vieraskielisten osuus 13 kaupungissa 2004 ja 2014 64 Kuvio 11. Vieraskielisten ja kantaväestön välille laskettu erilaisuusindeksi 2004 ja 2014 65 Kuvio 12. Äidinkieliryhmien erilaisuusindeksit Helsingissä, Turussa ja Tampereella 2014 66 Kuvio 13. Vieraskielisyyden ja pienituloisuuden välinen yhteys Turussa ja Tampereella 67 Kuvio 14. Asiantuntijoiden näkemyksiä ulkomaalaistaustaisten oppilaiden lukumäärän rajoittamisesta 72 Kuvio 15. Erillään asumisen vaikutukset maahanmuuttajien kotoutumiseen 76 Kuvio 16. Asiantuntijoiden arvio köyhyyden ja huono-osaisuuden keskittymisestä maahanmuuttajavaltaisille alueille 77 Kuvio 17. Viharikokset per/10 000 ulkomaan kansalaista kohden 83 Kuvio 18. Poliisin tietoon tulleet rasistiset viharikosepäilyt (lkm) maakunnittain 2014. 84 Kuvio 19. Asiantuntijoiden arvio väkivaltailmiöiden kehityksestä 85 Kuvio 20. Asiantuntijoiden arvio rasismin vastaisen työn tavoittavuudesta 89 Kuvio 21. Asiantuntijoiden arvio kyvystä puuttua etnisten ryhmien sisäiseen syrjintään ja väkivaltaan taikka ulkomaalaistaustaisten ryhmien väliseen väkivaltaan. 123 Kuvio 22. Ensi ja turvakotien liiton turvakotien asiakkaat 2010-2015 125 Kuvio 23. Ensi- ja turvakotien liiton ensikotien aikuiset naisasiakkaat 126 Kuvio 24. Monika-Naiset liiton väkivaltaa tai uhkaa kokeneille naisille suunnattujen palvelujen asiakasmäärät 2010-2014 127 Kuvio 25. Monika-Naiset liiton turvakodin asiakkaat 2010-2014 127 Kuvio 26. Asiantuntijoiden arvio toimijoiden kyvyn tunnistaa ja puuttua ulkomaalaistaustaisten perheiden ja sukujen sisäiseen sukupuolittuneeseen väkivaltaan 141 Kuvio 27. Asiantuntijoiden arvio ulkomaalaistaustaisten sosiaalisen liikkuvuuden onnistumisesta 146 Kuvio 28. Asiantuntijoiden arvio Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten nuorten aliohjaamisesta 147 Kuvio 29. Eri toimijoiden kyky tukea toisen maahanmuuttajasukupolven kotoutumista ja vastata heidän tarpeisiinsa 148 188 Kuvio 30. Asiantuntijoiden arvio ulkomaalaistaustaisen NEET- ryhmän kehityksestä 150 Kuvio 31. Asiantuntijoiden arvio toimijoiden kyvystä tukea nuoria, jotka eivät ole työmarkkinoilla, opiskele tai ole hoitovapaalla (nk. NEET -ryhmään kuuluvia) 151 Kuvio 32. Asiantuntijoiden arvio paperittomien määrän muodostumisesta 157 Kuvio 33. Asiantuntijoiden arvio paperittomien määrän kasvusta 158 Kuvio 34. Pakolaistaustaisten hyvinvointi ja turvallisuus 161 Taulukot sivu Taulukko 1. Suomessa vakituisesti asuva väestö eri kategorioiden mukaan 16 Taulukko 2. Uskontokuntien jäsenet 2000-2014 18 Taulukko 3. Turvapaikanhakijat ja ratkaisut vuosina 2013-2015 21 Taulukko 4. Suurimmat turvapaikanhakijaryhmät kansalaisuuksittain 21 Taulukko 5. Maahantulon estäminen 24 Taulukko 6. Laiton maassaolo ja maahantulo 2012-2015 25 Taulukko 7. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän uudet asiakkaat vuosina 2010- 2014 27 Taulukko 8. Ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten asuinolot vuonna 2011 34 Taulukko 9. Suurimpien turvapaikanhakijaryhmien taustamaat ja yleisimmät ammattiryhmät 41 Taulukko 10. Epäoikeudenmukaista kohtelua poliisin kanssa asioidessa viimeisen 12 kk aikana kohdanneet (%) ulkomaalaistaustaiset (20−64-v.) vuonna 2014 52 Taulukko 11. Eri viranomaisiin ja palvelujärjestelmiin paljon luottavien osuus (%) eri väestöryhmissä (20-64 -vuotiaat) vuonna 2014. 53 Taulukko 12. Alueittaisten vieraskielisten ja pienituloisten osuuksien välinen korrelaatiokerroin (ρ) tarkastelukaupungeissa 68 Taulukko 13. Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus Suomeen saapuessa ja 10 vuoden päästä 73 Taulukko 14. Huoli omasta turvallisuudesta eri paikoissa sukupuolittain (%) 80 Taulukko 15. Epäiltyjen rasististen rikosten asianomistajien (uhrien) yleisin kansalaisuus ja syntyperä 2014. 82 Taulukko 16. Rahanpesun selvittelykeskuksen vastaanottamat Terrorismin rahoitusepäilyn ilmoitukset ilmoittajan mukaan vuosina 2012-2014 108 Taulukko 17. Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan (Rikoslain 15-17 luvut) vuonna 2013 taustamaanosittain sekä 5 taustamaata suurimman rikosmäärän mukaan 116 Taulukko 18. Omaisuusrikokset vuonna 2013 taustamaanosittain sekä 5 taustamaata suurimman rikosmäärän mukaan 117 Taulukko 19. Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset vuonna 2013 taustamaanosittain sekä 5 taustamaata suurimman rikosmäärän mukaan 117 Taulukko 20. Seksuaalirikokset 2013 taustamaanosittain sekä 5 taustamaata suurimman 118 189 rikosmäärän mukaan. (Rikoslain 20 luku) Taulukko 21. Huumausainerikokset (Rikoslain 50 luku, 1-4§) vuonna 2013 taustamaanosittain sekä 5 taustamaata suurimman rikosmäärän mukaan 118 Taulukko 22. Vakavat liikennerikokset vuonna 2013 taustamaanosittain sekä 5 taustamaata suurimman rikosmäärän mukaan (ei sisällä liikennerikkomuksia eikä liikenneturvallisuuden vaarantamista) 119 Taulukko 23. Turvallisuutta uhkaavat rikokset (Rikoslain luvut: 41, 44, 34a) vuonna 2013 sekä 5 taustamaata suurimman rikosmäärän mukaan 119 Taulukko 24. Poliisin tietoon tulleet seksuaalisen ahdistelun epäilyt 132 Taulukko 25. Ulkomailla syntyneisiin naisiin kohdistuvat rikosepäilyt, asianomistajien määrät 2011-2014 139 Taulukko 26. Nuoret (15-34 -vuotiaat) työelämän ja koulutuksen ulkopuolella (NEET = Not in Employment, Education or Training) vuonna 2013 149 Taulukko 27. Yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat 2012-2015 153 Taulukko 28. Laittomasti maassa tavattujen kansalaisuus (mukana ei maahantulokieltoa rikkoneita EU-kansalaisia) 159 Taulukko 29a. Maahanmuuttoon liittyvät riskit ja ennakointitarpeet laaja-alaisen turvallisuuden näkökulmasta 162 Taulukko 29b. Maahanmuuttoon liittyvät riskit ja ennakointitarpeet laaja-alaisen turvallisuuden näkökulmasta 163 Taulukko 29c. Maahanmuuttoon liittyvät riskit ja ennakointitarpeet laaja-alaisen turvallisuuden näkökulmasta 164 Taulukko 29d. Maahanmuuttoon liittyvät riskit ja ennakointitarpeet laaja-alaisen turvallisuuden näkökulmasta 165 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINTA vn.fi/teas ISSN 2342-6799 (pdf) ISBN 978-952-287-212-8 (pdf)