Ero sivun ”Helsingin energiapäätöksen vaihtoehdot 2015” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 369: | Rivi 369: | ||
Salmisaaressa käytetään kivihiiltä noin 290 000 tonnia vuodessa ja pellettiä noin 280 000 tonnia. tuki- ja varapolttoaineena öljyä arviolta 11 500 tonnia vuodessa.<ref name="yva"/> | Salmisaaressa käytetään kivihiiltä noin 290 000 tonnia vuodessa ja pellettiä noin 280 000 tonnia. tuki- ja varapolttoaineena öljyä arviolta 11 500 tonnia vuodessa.<ref name="yva"/> | ||
===Kustannukset=== | ===Kustannukset=== | ||
| Rivi 381: | Rivi 380: | ||
| 160 || 300 || hiili, pelletit | | 160 || 300 || hiili, pelletit | ||
|} | |} | ||
==Biolämpölaitokset== | |||
Salmisaaren öljylämpölaitos suljetaan ja Salmisaareen ja Vuosaareen rakennetaan uudet biolämpölaitokset. | |||
[https://www.helen.fi/uutiset/2015/uusi-hajautettu-malli-hiilidioksidipaastojen-vahentamiseen/ Helenin uutinen]]. | |||
Vaikutukset: | |||
* Päästöt | |||
* Kustannukset | |||
* Metsät ympäri Suomea | |||
* Tuotantoteho | |||
* Biopolttoaineita myyvien kaupunkien talous | |||
* Rakennusalan työpaikat | |||
* Päätöksentekijä: Helsingin kaupunki, Helen | |||
== Loviisan ydinkaukolämpö == | == Loviisan ydinkaukolämpö == | ||
Versio 17. kesäkuuta 2015 kello 13.28
Tätä menoa
Tätä menoa -vaihtoehdossa Hanasaaren B- ja Salmisaaren B-voimalaitosten pääasiallisena polttoaineena pysyy kivihiili, mutta biopolttoaineet otetaan käyttöön lisätään enintään 5−10 %:n osuudella ja teollisuuspäästödirektiivin edellyttämät muutokset voimalaitoksissa toteutetaan. Teollisuuspäästödirektiivi määrittää Euroopan Unionissa sijaitseville voimalaitoksille uudet päästöraja-arvot 1.1.2016 alkaen. Näiden raja-arvojen saavuttaminen edellyttää sekä Hanasaaren että Salmisaaren voimalaitoksissa muutoksia.[1]
Hanasaaressa toteutettavat muutokset ovat:[1]
- rikinpoiston tehostaminen
- katalyyttinen typpipäästön vähentäminen (SCR) tai ei-katalyyttinen typpipäästön vähentäminen (SNCR), tai polttotekniset ratkaisut
- sähkösuodattimien toiminnan tehostaminen tai uusiminen
Salmisaaren toimenpiteet pitävät sisällään:[1]
- rikinpoiston tehostamisen
- katalyyttinen typpipäästön vähentäminen tai polttotekniset ratkaisut
- sähkösuodattimien toiminnan tehostaminen tai uusiminen
Päästöt
Hanasaaren laitokselle tuodaan korkeintaan 11 rekkalastillista pellettejä päivässä ja Salmisaarelle korkeintaan 14.[1]
| Lentotuhka (t/a) | Pohjatuhka (t/a) | Rikinpoiston lipputuotteet (t/a) | Yhteensä (t/a) | |
|---|---|---|---|---|
| Hanasaari, biopolttoaineita 10 % | 59 000 | 12 000 | 8 000 | 79 000 |
| Salmisaari, biopolttoaineita 10 % | 45 000 | 11 000 | 9 000 | 65 000 |
| Yhteensä | 104 000 | 23 000 | 17 000 | 144 000 |
| Päästölähde | CO2 kt/a | CO2-ekv kt/a (sis. fosiilisten polttoaineiden khk-päästöt) | CO2-ekv kt/a (sis. fossiilisten ja biopolttoaineiden päästöt) |
|---|---|---|---|
| Voimalapäästöt | 2 524 | 2 533 | 2 687 |
| Polttoainekuljetusten päästöt | 8 | ||
| Total | 2 540 | 2 700 |
| NO2 (t/a) | SO2 (t/a) | Hiukkaset (t/a) | |
| Salmisaari A ja B | 946 | 996 | 92 |
Päästökertoimet
Kustannukset
Ei kiinteitä kustannuksia, koska mitään ei rakenneta tai uusita.
Käyttökustannukset
Tuotanto
| Sähkö MW | Lämpö MW | Polttoaine | |
|---|---|---|---|
| Hanasaari | 220 | 420 | kivihiili, pelletit |
| Salmisaari | 160 | 300 | kivihiili, pelletit |
| Yhteensä | 380 | 720 |
Vuosaari
Vuosaareen rakennetaan uusi voimala. Uusi voimala (Vuosaari C) voi polttaa biopolttoaineita, lähinnä puuhaketta, ja hiiltä millä tahansa suhteella. Vuosaasesta rakennetaan energiatunneli Hanasaareen sähkön ja kaukolämmön siirtämiseksi Helsingin keskustaan.
Vaikutukset:
- Päästöt
- Kustannukset
- Liikenne
- Melu (Natura 2000 -alue vieressä)
- Ilmanlaatu
- Metsät lähialueilla ja kauempana Suomessa
- Hiilineutraalius-tavoitteen saavuttaminen
- Tuotantoteho
- Rakennusalan työapaikat
- Päätöksentekjä: Helsingin kaupunki, Helen
Kuvaus
Vuosaareen rakennetaam uusi C-voimalaitos sekä kaukolämmön ja sähkön siirtoon tarkoitettu energiatunneli Vuosaaresta Hanasaareen. Vuosaaren C-voimalaitoksen suunnitelmien perustana on oletus, että laitoksessa käytetään pääosin biopolttoaineita (enintään 80%) sekä kivihiiltä (20%). Käytettäviksi biopolttoaineiksi on suunniteltu metsähaketta ja pellettejä sekä pieniä määriä peltobiomassoja. Myös biohiilen käyttö on mahdollista. Laitos on suunniteltu varustettavaksi biopolttoaineiden polttoon kehitetyllä kiertoleijupetikattilalla. Kaukolämmön tuotantovarmuuden takaamiseksi laitos suunnitellaan niin, että polttoaineena voidaan käyttää myös pelkkää kivihiiltä, mutta tarvittaessa voimalaitos voidaan suunnitella myös 100 % biopolttoaineiden käyttöön. Jo tehdyssä YVA:ssa käytettiin vertailuvaihtoehtoina 100 % biopolttoaineita sekä ääritilanteena 100 % kivihiiltä.
Samalla Vuosaaren ja Hanasaaren välille suunnitellaan 12 kilometriä pitkää kallioon louhittavaa energiatunnelia kaukolämmön ja mahdollisesti sähkön siirtämiseksi koko kaupungin tarpeisiin. Voimalaitoksen viereen rakennetaan polttoaineiden varastot, juna- ja rekkapurkupaikka, kuljetin ja mahdollinen tieyhteys radan yli.[1]
Päästöt
Uuden voimalaitoksen päästöt tulisivat pääasiassa kahdesta lähteestä: biopolttoaineiden ja kivihiilen poltosta sekä polttoaineiden kuljetuksesta Vuosaareen.
Polttoaine tuodaan voimalaitokselle laivalla, proomulla, junalla ja kuorma-autoilla. Laivakuljetuksia tullaan käyttämään biopolttoaineille, hiilelle ja öljylle. Jatkossa laiva- ja proomukuljetuksiin on viitataan laivakuljetuksina.[1]
Juna- ja kuorma-autokuljetuksia käytetään pääasiassa biopolttoaineiden, junaa myös kivihiilen kuljetuksiin. Koska Vuosaaren C-voimalaitoksessa tarvittavat polttoainemäärät ovat suuria, on voimalaitoksen polttoainehuolto suunniteltu toteutettavaksi pääosin merikuljetuksin. Juna ja kuorma-autot ovat täydentäviä kuljetustapoja. Kuljetuksia voidaan suorittaa seitsemänä päivänä viikossa 24 tuntia päivässä.
Savukaasut johdetaan savukaasun puhdistukseen, jossa mukana seuranneet hiukkaset poistetaan, minkä jälkeen savukaasut johdetaan savukaasupuhaltimien kautta savupiippuun. Polttoaineen tuhka poistetaan pohjatuhkana tulipesästä ja lentotuhkana savukaasun puhdistuksesta.
Voimalaitoksen savukaasut puhdistetaan tehokkaasti, joten haitat lähiympäristön kasvillisuudelle pysyvät vähäisinä. Piipun korkea päästökorkeus edesauttaa päästöjen tehokasta laimenemista ulkoilmaan, joten vaikutukset yksittäisen alueen pitoisuuksiin minimoituvat. Leviämismallilaskelmien tulosten perusteella voidaan arvioida, että Vuosaareen rakennettavaksi suunniteltu uusi C-voimalaitosyksikkö tulee aiheuttamaan vain pienen lisän koko pääkaupunkiseudun ilman epäpuhtauspitoisuustasoihin. Laskeumalla ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia Natura-alueiden kasvillisuuteen Östersundomin lintuvesien ja Mustavuoren lehdon Natura-alueella tai etäämpänä koillisen suunnassa sijaitsevalla Sipoonkorven Natura-alueella.[1]
Leviämismallilaskelmien tulosten perusteella voidaan arvioida, että Helsingin Energian voimalaitosten normaalitoiminnan typenoksidi-, rikkidioksidi- tai pienhiukkaspäästöt eivät aiheuta terveydellistä riskiä lähialueen asukkaille, sillä terveyden suojelemiseksi annetut ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot alittuvat kaikissa tarkasteluvaihtoehdoissa. Leviämislaskelmien tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon, että tässä työssä ei ole tarkastelu laitosten mahdollisia päästöjä häiriötilanteessa eikä voimalaitosten ja alueen muiden päästölähteiden yhteisvaikutusta alueen ilmanlaatuun.[1]
| Voimalaitos | NO2 (t/a) | SO2 (t/a) | Hiukkaset (t/a) |
|---|---|---|---|
| Vuosaari C | 853 | 853 | 57 |
| Vuosaari A and B | 550 | - | - |
| Yhteensä | 2 349 | 1 849 | 149 |
Vuosaaren uuden voimalaitoksen polttosuhteissta on esitetty kolme vaihtoehtoa:
- V1: 80% biopolttoaineita, 20% hiiltä
- V2: 100% biopolttoaineita
- V3: 100% hiiltä
| Alavaihtoehto | Lentotuhka (t) | Pohjatuhka (t) | Rikinpoiston lopputuote (t) | Yhteensä (t) |
|---|---|---|---|---|
| V1 | 59 000 | 10 000 | - | 69 000 |
| V2 | 52 000 | 9 800 | - | 62 000 |
| V3 | 82 000 | 52 000 | - | 134 000 |
| CO2, kt/a | CO2-ekv, kt/a (sis. fossiilisten polttoaineiden khk-päästöt) | CO2-ekv, kt/a (sis. fossiilisten ja biopolttoaineiden khk-päästöt) | |
|---|---|---|---|
| V1 voimalapäästöt | 1 468 | 1 402 | 3 061 |
| V2 voimalapäästöt | 1 073 | 1 114 | 3 090 |
| V3 voimalapäästöt | 2 722 | 2 882 | 2 947 |
| V1 polttoainekuljetuksen päästöt | 15 | ||
| V2 polttoainekuljetuksen päästöt | 23 | ||
| V3 polttoainekuljetuksen päästöt | 6 | ||
| V1 yhteensä | 1 480 | 3 080 | |
| V2 yhteensä | 1 140 | 3 110 | |
| V3 yhteensä | 2 890 | 2 950 |
Kustannkset
Rakennuskustannukset
Nyt valmistunut YVA-selvitys sivuaa energiainvestointivaihtoehtojen vaikutuksia talouteen. Vuoden lopulla valmistuva hankesuunnitelma ottaa talousvaikutuksiin tarkemmin kantaa. Uusi voimala olisi luultavasti tuplasti kalliimpi investointi kuin vanhojen voimaloiden muutostyöt. Taloudellisten vaikutusten arviointi ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Vuosaaren voimalan käyttö tulisi vuosittain kymmeniä miljoonia euroja kakkosvaihtoehtoa halvemmaksi. Helsingin kaupunki häviää rahaa myös, jos Hanasaareen ei pystytäkään rakentamaan asuinaluetta suunnitellusti.[3]
Itse voimala maksaa arviolta noin 650 miljoonaa euroa, energiatunneli 180 miljoonaa. Arvio kokonaiskustannuksista 1,2 miljardia euroa (vuodelta 2011).[4]
Käyttökustannukset
Mikäli Vuosaaren C-voimalaitos käyttäisi 100 %:sesti biopolttoaineita (suhde 90 % metsähaketta, 10 % pellettiä), niin se tarkoittaa polttoainemääränä vuodessa 1,8 miljoonaa tonnia haketta ja 103 000 tonnia pellettiä.
Mikäli biopolttoaineen osuus olisi 80 % (suhde 90 % metsähaketta, 10 % pellettiä), tarkoittaisi se polttoainemääränä vuodessa 1,46 miljoonaa tonnia haketta, 82 000 tonnia pellettejä ja 140 000 tonnia kivihiiltä.
Mikäli Vuosaaren C-voimalaitos käyttäisi pelkästään kivihiiltä, sitä tarvittaisiin vuodessa 660 000 tonnia.[1]
Puupelettien vientihinta on 133 €/t [1]
Tämän sivun mukaan hiilen hinta on noin 50 €/t.
| Kivihiili | Metsähake | Puupelletti | ||
| Polttoaineen kulutus | t/h | 0–108 | 0–334 | 0–178 |
| Polttoaineen kulutus | m3/h | 0–135 | 0–1 113 | 0–255 |
Laskenta:
Jos Vuosaaressa poltetaan 100% hiiltä:
- 660 000 t/a * 50 €/t = 33 000 000 €/a
Jos poltetaan 20% hiiltä ja 80% biopolttoaineita:
- hiili: 140 000 t/a * 50€/t = 7 000 000 €/a
- pelletit: 82 000 t/a * 133 €/t = 10 906 000 €/t
- hake: 1 460 000 t/a * €/t =
Jos poltetaan pelkkiä biopolttoaineita:
- hake: 1 800 000 t/a * €/t =
- pelletit: 103 000 t/a * 133 €/t = 13 699 000 €/a
Tuotanto
Vuotuinen polttoaineen kulutus tulee olemaan noin 4 TWh riippuen vuodesta sekä laitoksen ajotavasta.[1] Uuden voimalaitoksen kaukolämpöteho olisi noin 350 MW ja sähköteho noin 200 MW. [5]
Noin 40–50 % lämmöstä siirtyy tulipesässä tulipesän seiniin ja mahdolliseen tulipesätulistimeen. Loppu lämpö siirretään konvektio-osassa.[1]
Vaikutukset Natura 2000 -alueelle
Vallitseva tuulensuunta on lounaasta. Sataman melumuuri ja ennen kaikkea Niinisaaren metsäinen vyöhyke rajoittavat päästöjen leviämistä koilliseen ja mm. Natura-alueelle. Kasvillisuus sitoo pölyä erityisesti kesäaikaan.[1]
Hanasaaren purku
Hanasaaren voimalaitos puretaan ja sen tilalle rakennetaan asuinrakennuksia.
Vaikutukset:
- Päästöt
- Kustannukset
- Maankäyttö lähellä Helsingin keskustaa
- Asuntojen hinnat Helsingissä
- Keskustaympäristön miellyttävyys
- Tuotantoteho
- Rakennusalan työpaikat
- Päätöksentekijä: Helsingin kaupunki, Helen
Päästöt
Hanasaaren voimalasta ei sen sulkemisen jälkeen tule päästöjä.
Kustannukset
Purun kustannukset, asuinrakennusten rakennuskustannukset.
Hyöty?
Hyvä paikka keskustassa vapautuu asuinrakennusten käyttöön. Myös maisemallisesti merkittävää, kun hiilikasoja ei enää ole.
Hanasaari 40 bio
Hanasaaren voimala remontoidaan polttamaan 40% biopolttoaineita hiilen seassa.
Vaikutukset:
- Päästöt
- Kustannukset
- Metsät ympäri Suomea
- Tuotantoteho
- Biopolttoaineita myyvien kaupunkien talous
- Rakennusalan työpaikat
- Päätöksentekjä: Helsingin kaupunki, Helen
Päästöt
Hanasaaren voimalaitokselle pelletti tuodaan pääasiassa laivoilla. On arvioitu, että Hanasaareen tulisi noin 18 autokuljetusta pellettiä vuorokaudessa. Hanasaareen on vuodessa arvioitu tulevan yhteensä noin 100 alusta, joka sisältää sekä pelletti- että kivihiilikuljetukset.[1]
| NO2 (t/a) | SO2 (t/a) | Hiukkaset (t/a) |
| 1 224 | 1 224 | 122 |
| Lentotuhka (t/a) | Pohjatuhka (t/a) | Rikinpoiston lopputuote (t/a) | Yhteensä (t/a) |
| 40 000 | 9 000 | 6 000 | 54 000 |
| CO2, kt/a | CO2-ekv, kt/a (sis. fossiilisten polttoaineiden khk-päästöt) | CO2-ekv, kt/a (sis. fossiilisten ja biopolttoaineiden khk-päästöt | |
| Voimalan päästöt | 1 594 | 1 606 | 2 837 |
| Polttoainekuljetuksen pästöt | 11 | ||
| Yhteensä | 1 620 | 2 850 |
Päästökertoimet
Kustannukset
Rakennuskustannukset
Pelkkä voimalaitos noin 100 miljoonaa, kokonaisvaikutus Helsingin Energian investointikustannuksiin 500 miljoonaa (arvio vuodelta 2011).[4]
Käyttökustannukset
Vaihtoehdossa Hanasaari 40 % biopolttoaineita käytetään noin 390 000 tonnia kivihiiltä vuodessa ja pellettiä noin 380 000 tonnia. Tuki- ja varapolttoaineena öljyä arviolta 11 500 tonnia vuodessa.[1]
Tuotanto
| Sähkö MW | Lämpö MW | Polttoaine |
|---|---|---|
| 220 | 420 | hiili, pelletit |
Salmisaari 40 bio
Salmisaaren voimala remontoidaan polttamaan 40% biopolttoaineita hiilen seassa.
Vaikutukset:
- Päästöt
- Kustannukset
- Metsät ympäri Suomea
- Tuotantoteho
- Biopolttoaineita myyvien kaupunkien talous
- Rakennusalan työpaikat
- Päätöksentekijä: Helsingin kaupunki, Helen
Kuvaus
Salmisaaren voimalaitokselle pelletit tulevat autokuljetuksilla. On arvioitu, että Salmisaareen tulisi noin 53 autokuljetusta pellettiä vuorokaudessa. Helsingin Energia selvittää myös kuljetusvaihtoehtoa, jossa Salmisaaressa käytettäviä pellettejä tuotaisiin myös Hanasaaren sataman kautta. Jos kaikki Salmisaaressa käytettävät pelletit kuljetettaisiin Hanasaaren kautta, sen satamaan kulkisi vuosittain noin 90 pelletti- ja kivihiilialusta enemmän, kuin muutoin.[1]
Päästöt
| NO2 (t/a) | SO2 (t/a) | Hiukkaset (t/a) |
| 946 | 996 | 92 |
| Lentotuhka (t/a) | Pohjatuhka (t/a) | Rikinpoiston lopputuote (t/a) | Yhteensä (t/a) |
| 30 000 | 8 000 | 6 000 | 44 000 |
| CO2, kt/a | CO2-ekv, kt/a (sis. fossiilisten polttoaineiden päästöt) | CO2-ekv, kt/a (sis. fossiilisten ja biopolttoaineiden pääästöt) | |
|---|---|---|---|
| Voimalaitospäästöt | 1 594 | 1 606 | 2 837 |
| Polttoainekuljetusten päästöt | 11 | ||
| Yhteensä | 1 620 | 2 850 |
Salmisaaressa käytetään kivihiiltä noin 290 000 tonnia vuodessa ja pellettiä noin 280 000 tonnia. tuki- ja varapolttoaineena öljyä arviolta 11 500 tonnia vuodessa.[1]
Kustannukset
Tuotanto
| Sähkö MW | Lämpö MW | Polttoaine |
|---|---|---|
| 160 | 300 | hiili, pelletit |
Biolämpölaitokset
Salmisaaren öljylämpölaitos suljetaan ja Salmisaareen ja Vuosaareen rakennetaan uudet biolämpölaitokset.
Vaikutukset:
- Päästöt
- Kustannukset
- Metsät ympäri Suomea
- Tuotantoteho
- Biopolttoaineita myyvien kaupunkien talous
- Rakennusalan työpaikat
- Päätöksentekijä: Helsingin kaupunki, Helen
Loviisan ydinkaukolämpö
Loviisaan rakennetaan uusi ydinvoimala, josta kuljetetaan kaukolämpöä Helsinkiin.
Vaikutukset:
- Päästöt
- Kustannusket
- Ydinjäte
- Turvallisuudentunne
- Tuotantoteho
- Rakennusalan työt
- Päätöksentekijä: Helsingin kaupunki, Fortum, Loviisan kaupunki
Ydinkaukolämpö tulisi Pöyryn selvitysen pohjalta siinä tarkastelluista vaihtoehdoista taloudellisesti raskaimmaksi. Selvityksessä tarkastellut vaihtoehdot olivat Hanasaaren ja Salmisaaren remontointi, Hanasaaren purku ja Vuosaaren rakennus ja hajautettu uusiutuva energia. Selvitysten pohjalta siihen myös liittyisi suurimmat toteutukselliset ja taloudelliset riskit.[7]
Nesteen hukalämpö
Hukkalämpö Nesteen öljynjalostamolta Porvoosta käytetään Helsingissä kaukolämpönä.
Vaikutukset:
- Kustannukset
- Tuotantoteho
- Rakennusalan työpaikat
- Päätöksentekijä: Helsingin kaupunki, Neste
Hajautettu energiantuotanto
Hajautetun energian osuutta Helsingissä lisätään esimerkiksi lämpöpumpuilla, maalämmöllä, tuulimyllyillä, puun pienpoltolla ja aurinkopaneeleilla, joilla tuotetaan sähköä tai lämpöä yksittäisille rakennuksille.
Vaikutukset:
- Päästöt
- Kustannukset
- Tuotantoteho
- Turismi ja Suomen imago
- Rakennusalan työt
- Työt tutkimuksessa?
- Päätöksentekijä: Helsingin kaupunki, kaupungin asukkaat
Suuret lämpöpumput
Rakennetaan suuria lämpöpumppuja, jotka ottavat lämpöä Itämerestä (kuten Tukholmassa) tai erittäin syvistä porarei'istä ja tuottavat kaukolämpöä.
Vaikutukset:
- Päästöt
- Kustannukset
- Itämeri
- Tuotantoteho
- Ympäristöön ja politiikkaan liittyvät huolet
- Turismi ja Suomen imago
- Rakennusalan työpaikat
- Päätöksentekijä: Helsingin kaupunki
Energiansäästö
Helsingin rakennuksia remontoidaan, isoilla kampanjoilla vaikutetaan ihmisten asenteisiin ja nollaenergiataloja rakennetaan, jotta energiankulutusta vähennetään huomattavasti.
Vaikutukset
- Päästöt
- Kustannukset
- Turismi ja Suomen imago
- Tuotantoteho
- Rakennusalan työt
- Päätöksentekijä: Helsingin kaupunki, kaupungin asukkaat
Energiansäästöneuvottelukunnan lausunnossa on nostettu esiin seitsemän hanketta, joiden arvioitu yhteenlaskettu energiansäästö on 325 GWh, 65 kt CO2 ja kustannukset ovat 9,4 milj. euroa. Toimenpiteet ovat:
R1 Energiakaavoitus:
- Toimenpiteen arvioitu energiansäästö- ja hiilidioksidipäästövähennysvaikutus on neljän suurimman joukossa (120 GWh/a, 24 ktCO2), mutta se ei edellytä merkittäviä investointeja (1 milj. euroa).
R5 Rakennuskannan lämpökamerakuvaus ilmasta:
- Toimenpiteen vaikuttavuus on arvioitu aika pieneksi (5 GWh, 1 ktCO2), mutta sen näkyvyys voisi olla merkittävä samoin kuin toimivuus yksityisten taloyhtiöiden motivointi- ja herättelykeinona.
R6 Energiarenessanssi – matalaenergiasaneerauksien yhteishankkeet:
- Toimenpiteen vaikuttavuus on merkittävä (120 GWh, 24 ktCO2), mutta myös sen aiheuttamat kustannukset ovat suuremmat (2,9 milj. euroa) kuin monissa muissa toimenpide-ehdotuksissa.
P3 Ekotukitoiminnan levittäminen yrityksiin:
- Toimenpiteen vaikuttavuus on arvioitu kohtuulliseksi (20 GWh, 4 ktCO2), ja sen edellyttämät investoinnit melko vähäisiksi (0,2 milj. euroa).
P4 Energiatehokkuuden integrointi opetukseen:
- Toimenpiteen vaikutus on arvioitu melko pieneksi (5 GWh, 1 ktCO2), mutta sen kerrannaisvaikutukset voivat olla merkittävät, ja sen kustannukset on arvioitu melko pieniksi (0,1 M€).
P6 Energiatehokkaat julkiset hankinnat:
- Toimenpiteen vaikuttavuus on arvioitu melko pieneksi (15 GWh, 3 ktCO2) ja myös sen edellyttämät investoinnit ovat vähäiset (0,2 milj. euroa).
L5 Kaupunkilogistiikan kehittäminen:
- Toimenpide-ehdotuksen vaikuttavuus on arvioitu kohtuulliseksi (40 GWh, 8 ktCO2), mutta se edellyttää myös suurehkoja investointeja (5 milj. euroa).[8]
Yhteenvetotaulukko päästöistä
| Voimala | CO2 (kt/a) | SO2 (t/a) | Lentotuhka (t/a) | Pohjatuhka (t/a) | Rikinpoiston lipputuotteet (t/a) | NO2 | Hiukkaset (t/a) |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hanasaari, bio 10 % | yht. 2 524 | 59 000 | 12 000 | 8 000 | |||
| Salmisaari, bio 10 % | 996 | 45 000 | 11 000 | 9 000 | 946 | 92 | |
| Hanasaari, bio 40% | yht. 1 594 | 1224 | 40 000 | 9 000 | 6 000 | 1224 | 122 |
| Salmisaari, bio 40% | 966 | 30 000 | 8 000 | 6 000 | 946 | 92 | |
| Vuosaari C (80-20) | 1 468 | 853 | 59 000 | 10 000 | - | 853 | 57 |
| Vuosaari A and B | 550 | - | - |
Katso myös
Viitteet
- ↑ 1,00 1,01 1,02 1,03 1,04 1,05 1,06 1,07 1,08 1,09 1,10 1,11 1,12 1,13 1,14 1,15 1,16 1,17 1,18 1,19 1,20 1,21 1,22 1,23 1,24 1,25 1,26 1,27 1,28 1,29 1,30 1,31 1,32 1,33 1,34 1,35 Helsingin Energian biopolttoaineiden käytön lisääminen, Helsinki YVA 2013
- ↑ 2,0 2,1 Helen: Voimalaitokset
- ↑ Helsingin Sanomat: Helsingin vaihtoehdot: Kallis voimala luonnonsuojelualueen viereen tai Hanasaari ilman asuntoja
- ↑ 4,0 4,1 Helsingin Sanomat: Näistä isoista investoinneista päätetään
- ↑ Helsingin Energia
- ↑ Helen: Hanasaaren voimala
- ↑ Helsingin Energian kehitysohjelma kohti hiilineutraalia tulevaisuutta 2010
- ↑ Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt -työryhmän loppuraportti 2011