Budjettipelikehitys

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi5056
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5056}}

Pelityöpaja 2015-06-04

Alustus

• Tämänhetkistä versiota ei tarkoitettu varsinaisesti ekonomisteille vaan ministerien erityisavustajille ja päättäjille. Kuinka peliä pitäisi kehittää niin että n. 2-3 tunnin pelisessiossa voidaan pelistä on mahdollisimman paljon hyötyä?
• Työttömyyskulut 2016: VM: arvio 2mrd suurempi kuin ETK:n dataan perustuva projektio.
• Julkisten menojen bkt-kasvu voi olla hyvin pieni.
• Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.
• Baumolin laki ja Wagnerin laki joustoihin (kommentti tulojoustoista ehkä hyvä mainita). Pelaaja voisi valita julkisten menojen kasvukertoimen.
• digitalisaation vaikutus BKT:hen?
• Pitkällä aikavälillä ok olettaa palkkojen osuuden BKT:stä pysyvän ennallaan. Julkisten menojen kasvuvauhti pitäsi huomioida. Väestörakenne vaikuttaa säästämisasteeseen.
• Terveydenhuollon rahoituksesta tulee enää n. 75 prosenttia valtiolta ja kunnilta, Ruotsissa osuus selvästi korkeampi. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa helpompi vetää raja mihin asti palveluita saa julkiselta puolelta. Pitäisikö julkista rahoitusastetta nostaa terveydenhuollon puolella?
• Vain muutaman yksikön kilpailu keskenään ei tuo riittävästi hyötyjä, siksi yksityisen puolen toimijoita olisi hyvä saada enemmän mukaan palvelutuotantoon.
• Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta (veronmaksajan rahaa siihen ei tule ulkopuolelta juurikaan, mutta se pienentää julkisen puolen terveyspalvelujen kysyntää). Työterveydenhuollon lopettaminen generoisi n. 6 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa julkiselle puolelle, mistä aiheituisi merkittävä paine.
• Poliittisen ja ideologisten uskomusten 'tuulettaminen' on yksi pelin tavoitteista.
• Hieman yli puolet yksityistalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Pelissä oletetaan että yksityistalouksien nettovarallisuus kasvaa n. 10 mrd euroa vuodessa perustuen historiadataan. Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)
• Takaisinkytkentä: työttömyys, eläkkeet, 30% terveys- ja hyvinvointimenoista
• Julkisyhteisöjen nettovarallisuudelle tarvittaisiin järkevä arvonmuutosennuste.

1. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä

• BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla.
• Suomen pankin ennuste max. kasvulle 1.5 prosenttia, pelistä tulee 'liian helppo' jos valitsee max-kasvuprosentin. Indeksien jäädytys eläkkeissä.
• Palkkakehitys ja BKT eivät kytkeydy toisiinsa. Palkka ja yrittäjätulot kasvavat samassa tahdissa BKT:n kanssa.
• 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin
• Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.
• Työttömyysturvan pienneyskeinoista arvioidut leikkauskustannukset lomakkeessa ehkä puolet liian pieni.
• Pitäisikö luvut esittää suhdelukuina absoluuttisten arvojen sijaan (prosenttiosuudet)
• Sokeriveron ja muiden verojen korotus tuottaa enemmän veroja v. 2026 kuin 2016. Mistä johtuu?
• Maksetut tulonsiirrot -otsake vaihdettava (tuloverot)

2. Pelikierros, havaintoja kaikista ryhmistä

• Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.
• Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).
• Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita. Nyt aikajänne on ehkä liian lyhyt.
• Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle. "Jos elämme maailmassa jossa palkat ja hinnat eivät muutu niin mitä tarkoittaa indeksijäädytys?"
• Indeksijäädytyksen pienuus (kertautumisefekti puuttuu).
• Palveluvastuuvajeen käsite (esim. lapsilisien leikkaus, etuudet ja palvelut ehkä käsiteltävä eri tavalla, nyt näkökulma siirtyy julkisen talouden pohjalta yksityisen talouden pohjalle esim. lapsilisien leikkauksen suhteen).
• Ulkomaansektori ja vaihtotase puuttuvat rahavirroista. BKT-yhtälö tulopuolelta olisi syytä olla näkyvissä. Nämä on vähintään kirjattava wikiin määritelmäosioon.
• Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen. Myös terveyspalvelujen yksityisen kulutuksen lisääminen tuo lisää verotuloja.

Muita huomioita

• Miten BKT:n kasvu vaikuttaa eri asioihin?
• Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.
• Joku yksinkertainen tuotantofunktio, mikä kytkee BKT:n ja julkisten menojen kasvun toisiinsa.
• Deflaattoreiden puuttuminen tai oletus siitä, että kaikkien muutos sama, on heikko juttu.
• Onko eläkkeiden indeksijäädytys tilanteessa, jossa hinnat ei kasva, oikeasti eläkeleikkaus?
• Jos tekee jonkun muutoksen, mikä on sen tarina, mitä taloudessa tapahtuu. Taustalle makromalli, joka kytkee ne yhteen. Nyt käyttäjä ei näe eikä tiedä, miten muutokset toimii. Jotain oletuksia on taustalla kuitenkin.
• Miten lapsilisien leikkausta koskeva täppä oikeasti toimii pelissä? Nyt se nosti palveluvastuuvajeen pilviin.

Tiivistelmää

• BKT-laskentamalli ja deflaattorit

• Bkt:n kasvuprosentin voisi määrittää EU-projektiometodologialla, esim. työllisyysprosenttia tai tuotantotekijöiden kerrointa kasvattamalla.
• Talouskasvun ja työttömyyden yhteys
• BKT-kasvussa huomioitava inflaatio. Reaalinen bkt (vs. nimellinen), inflaatio-oletus taustalla
• Mitä merkitsee se, että hintakehitystä ei ole mukana, deflaattorit erilaisia. Julkisten menojen hinta-indeksi (kunta- ja valtion menot erilaisia mutta niistä voidaan ottaa painotettu keskiarvo) ja bkt-deflaattori.

• Takaisinkytkennät

• Makromalli pitäisi olla taustalla. Kytkennät tarvittaisiin. Nyt eri osiot elää irrallisina omaa elämäänsä tai ovat liian kaavamaisesti kytketty.
• Varallisuuden pieneminen vanhoilla sukupolvilla (kulutuksen pieneneminen ja välillisten verotulojen pieneneminen) olisi hyvä olla takaisinkytkentänä. Myös likviditeetti huomioitava erityisesti asumisen suhteen.
• Tarkempaa asuntovarallisuuden kehitystä ei ole huomioitu. Pitäisi olla takaisinkytkentä asuntovarallisuuden ja BKT-kehityksen välillä (nyt pelistä puuttuu suora linkki)
• Takaisinkytkentä: työttömyysturva
• Takaisinkytkennät ja oletukset eivät näy käyttäjälle.

• Budjettiratkaisujen vertailtavuus

• 3 käppyrää, ennen ja jälkeen muutosten oikeudenmukaisuusgraafiin
• Muutokset, jokainen menolaji voitava palauttaa alkutilaan erikseen.
• Muutoksien vertailu on oltava helpompaa (mitä edelliset pelaajat ovat kokonaisuudessaan tehneet pitäisi olla helpommin raportoitavissa).

• Lisätoiminnallisuuksia

• Työterveyspalvelujen osuus terveys- ja hyvinvointipalveluista ei näy koska data tulee kansantalouden tilinpidosta, sitä ei voi säätää pelissä. Kyseessä on kuitenkin merkittävä rahavirta
• Velkaura ajassa eli muissa aikapisteissä kuin alku- ja loppupisteissä olisi hyvä nähdä tilannetta esim. vaalikausittain. Myös pitkän ajan projektio vuoteen 2050 olisi hyvä esittää ainakin bruttovelan suhteen eli voisi rakentaa vähemmän ankaria skenaarioita.
• ulkomaansektorin puuttuminen

• Selvennettäviä käsitteitä

• Mikä on julkisyhteisöjen kulutuksen ja yksityisen kulutuksen suhde.
• Palvelumaksujen ja vapaaehtoisen kulutuksen muutos, selvitettävä paremmin logiikka lomakkeessa
• Palveluvastuuvajeen käsitteen selventäminen, esim. työttömyysturva ei ole palveluvastuuvaje vaan 'etuusvaje', pitäisi selventää.

• Yleistä

• HUOM: (1) Nollasummapelin havainnollistaminen eli ei saa tulla sitä vaikutelmaa että esim. kotitalouksilta voi leikata ostovoimaa jollain alueella mutta se ei mitenkään näy muilla kulutusalueilla. (2) Kotitalouksien tuloihin koskeminen olisi voitava nähdä kulutuksessa ja myös BKT:ssä (esim. menojen takaisinkytkentä ALViin).
• Kotitalouksien tulot ja menot: budjettirajoite ja likviditeetti (voidaanko omaisuutta helposti muuntaa)
• Mallin käyttö rajattava ilmiöihin joissa dynaamiset vaikutukset eivät ole vahvat koska ne nyt puuttuvat pelistä.
• Data kasantalouden sektoritilinpidosta, alijäämät menisivät oikein.

Linkkejä

1. Paluu pääsivulle: Hyvinvointibudjetti