Ero sivun ”Hyvinvointibudjetti” versioiden välillä

Versio 26. toukokuuta 2015 kello 18.40

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi5037
Moderaattori:smxb (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5037}}

Terminologiaa

Laskentamallin perusteet

Meno- ja tulolajit joissa väestörakennemuutos ja työurien pituus on huomiotu löytyvät Excelistä kolmessa eri kokonaisuudessa.
Soluissa L7 - CT34 on meno- ja tulolajien euromääräiset lähtötasot
Soluissa L40 - CT62 on menot ja tulot, joissa on huomiotu pelaajan kysymyslomakkeilla antamien vastausten vaikutus
Soluissa L93-CT119 on menot ja tulot, joissa on huomiotu sekä kysymysten vastausten vaikutus että pelaajan muutokset lajin suuruuteen (ts. pelin kysymyslomakkeilla näkyvien pylväsdiagrammien muutokset).
Pelin visuaalisoinneissa esitettävät tulokset on koottu Excelin sarakkeisiin F30 - G90.
Ikäryhmägraafin ("oikeudenmukaisuusgraafin") tulokset löytyvät soluista A95 - D117.
Käyttäjän valitsema työurien pituuden muutos näkyy solussa C1. Mahdolliset valintavaihtoehdot on koottu soluihin E1 - I2.
Kysymyslomakkeiden vaikutusten laskenta löytyy soluista DL1 - FH33

BKT-laskenta

Ylälaidasta valittava BKT-kasvuennuste vaikutttaa tietyllä kertoimella tulo- ja menolajien aikariippuvuuteen simulointiajanjaksolla 2016-2025. Saatava kasvukerroin lasketaan vertaamalla ko. tulo- ja menolajien muutosprosenttien keskiarvoa vuosilta 2001 vuoteen 2013 jättäen huomiotta kriisivuosi 2009.

Korjauskerroin = (keskimääräinen BKT-kasvuprosentti vertailu ajanjaksolla) /
(keskimääräinen meno-/tulolajin kasvuprosentti vertailuajanjaksolla)

Varsinainen muutoskerroin = (Korjauskerroin) * (valikosta valittu BKT-kasvuennuste)

Muutoskertoimet on määritetty Excel-mallin soluissa B8-H15.

Julkisyhteisöt, tulot: Korjauskerroin = 4.01/3.92. Koskien seuraavia tulolajeja: Välilliset verot, Työnantajan sosiaaliturvamaksut, Muut tulot.
Kotitaloudet, tulot: Korjauskerroin = 2.08/3.92. Koskien seuraavia tulolajeja: Saadut tulonsiirrot, Palkka- ja yrittäjyystulot, Omaisuustulot.
Julkisyhteisöt, menot: Korjauskerroin = 4.42/3.92. Koskien seuraavia menolajeja: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot, Työttömyys, Eläkkeet, Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus.
Kotitaloudet, menot: Korjauskerroin = 2.67/3.92. Koskien seuraavia menolajeja: Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus, Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut

Excel-mallin tarkempi kuvaus

Useimpien meno- ja tulolajien euromääräiset lähtötasot on määritetty Excel-mallin soluissa L7 - CT34. Pelaajan kysymyslomakkeilla antamien vastausten vaikutus tuleville vuosille lasketaan eri meno- ja tulolajeille Excelin soluissa L40 - CT62.

Hyvinvointipalvelujen menot

Hyvinvointipalvelujen menojen projisioimisessa tulevaisuuteen noudatetaan yksikertaista kaavaa:

Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) *
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)

Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:

Julkisyhteisöt, menot: Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus.
Kotitaloudet, menot: Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikkka, Koulutus. Pelin lähtötilanteessa oletaan että kotitalouksen suhteellinen osuus hyvinvointipalvelujen kokonaismenoista pysyy vakioina (nämä vakio-oletukset ovat nähtävissä rahoitusosuuslomakkeiden lähtötilanteessa kun pelaaja ei ole vielä tehnyt mitään valintoja).

Kaikki menot, joiden aikakehitystä ei ole mallinnettu yllä olevalla yksikkökustannuskaavalla, projisoidaan kaavalla:

Tulevaisuuden kustannus = (yksilökohtainen yksikkökustannus koko populaatiolle
laskettuna) * (Väestöennusteeseen perustuva kokonaisväkiluku)

Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:

Julkisyhteisöt, menot: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot.
Kotitaloudet, menot: Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut.

Tulot, joihin eläkeiän muutos vaikuttaa

Julkisyhteisöille maksetut tulonsiirrot
Työnantajan sosiaaliturvamaksut
Välilliset verot

Näiden tulojen aikakehitys lasketaan samalla kaavalla kuin menopuolella:

Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) *
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)

Työurien keskimääräisen pituuden muutos

Työurien pituuden muutokseksi (eläkeiän muutos) tarjotaan pelissä 4 eri vaihtoehtoa, joiden vaikutuset arviodaan sekä alkuvuodelle 2016 että loppuvuodelle 2025. 60-70 -vuotiaiden kohortin datapisteet laskettiin ao. luokissa ensin vuoden tarkkuudella. Koko 60-70-vuotiaiden kohortin laskettuja kulutusdatapisteistöä (eli menoja) siirretään ajassa eteenpäin valitun työuranpidennyksen verran ja 'tyhjäksi' jääneiden vuosien kohorttidata monistetaan alkuperäisen datan mukaiseksi. Toisin sanoen, pidentämällä työuria vuodella, siirretään ensin 60-70-kohortin data vuosille 61-71 ja monistetaan kohorttiin 60 sen sisältämä alkuperäinen data. Työurien lyhennys toimii vastaavasti, eli 60-70-vuotiaiden kohorttidata siirretään vuotta alemmaksi siten 70-vuotiaiden data monistetaan. Kun nämä toimenpiteet on suoritettu, muodostetaan hienojakoisemmasta datasta 5-vuotiskohorttitarkkuuksista dataa, eli palautetaan alkuperäinen resoluutio. Eläkeiän muutos vaikuttaa seuraaviin meno- ja tulohaaroihin (vaikutus on sama kaikkiin alla oleviin, heijastuu oksien paksuuksiin)

Tulot

(Julkisyhteisöille) Maksetut tulonsiirrot
Työnantajan sos. turvamaksut
Välilliset verot

Menot

Eläkkeet
Työttömyys

Kotitalouksien tulot

Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista
Vuoden 2013 tulonjakotilaston mukaiset tulot on projisoitu Palkka- ja yrittäjätulon osalta tarkasteluvuosille kaavalla:

Tulevaisuuden palkka- ja yrittäjätulo = (Kohorttikohtainen yksikkötulo) *
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) * (Lajikohtainen korjauskerroin) *
(BKT-kasvuennuste)

Omaisuustulot eivät muutu ajassa, koska kyseessä on kertaluokkaa pienempi tulolaji kuin Palkka- ja yrittäjtulojen kohdalla.
Saadut tulonsiirrot: Julkiseyhteisöjen menoista Työttömyys ja Eläkkeet takaisinkytkeytyvät suoraan tulopuolelle Saadu tulonsiirrot oksaan. 30 prosenttia julkisista Terveys- ja hyvinvointimenoista takaisinkytkeytyy suoraan Saadut tulonsiirrot juureen. Tämä on arvioitu THL:n datan perusteella (THL sosiaalimenot ja rahoitus, Excel-taulukon välilehti 10A)

Muita huomioita laskennasta

Excel-mallissa luokka NASNB and Subsidies (= kollektiiviset menot, jotka eivät kohdistu suoraan yksilöihin, esim. poliisi, maanpuolustus sekä kaikki tulonsiirrot, joita ei voi kohdistaa yksilöllisesti) ei vaikuta budjettivirtakaavioon vaan ainoastaan kohorttidiagrammiin ("oikeudenmukaisuusgraafiin") yksinkertaisuuden vuoksi.

Datalähteet

Julkisyhteisöjen menot

Hyvinvointipalveluissa (Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus, Eläkkeet, Työttömyys) julkisyhteisöjen osuus (sininen väri kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) tulee Eläketurvakeskukselta (Pensions and public funding)
Muut julkiset menot, jotka eivät ole hyvinvointipalveluita (Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot) saadaan kansantalouden tilinpidosta: julkiset menot tehtävittäin

Kotitalouksien menot

Kotitalouksien menot saadaan kansantaluoden tilinpidosta Yksityiset kulutusmenot - kategoriasta: yksityiset kulutusmenot
Palvelumaksujen osuus yksityisistä kulutusmenoista(oranssilla merkitty alue pelin kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) saadaan THL:n sosiaalimenot ja rahoitus -datasta.
Vapaaehtoisen kulutuksen osuus (kelta-oranssi rasteriväritys pelin kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) määrittyy seuraavalla kaavalla:

Vapaaehtoinen kulutus = Yksityiset kulutusmenot - Palvelumaksut

Erillinen selitys datalähteiden ryhmittelystä lisätään tähän.

Julkisyhteisöjen tulot

Työnantajan sosiaaliturvamaksut ja Välilliset verot

Datalähde: Tilastokeskuksen verot ja veroluonteiste maksut (summat)
Yllämainitusta Tilastokeskuksen datasta saadaan vuoden 2013 kertymät kullekin verolajille. Toisaalta ETK:n datasta tiedetään kunkin ikäkohortin synnyttämän kertymän osuus kokonaistuloista vuonna 2011. Tämä jakauma on projisioitu vuosille 2013-2025 laskukaavalla

Kohorttikohtainen tulo = (Kohorttikohtainen yksilösuorite) * (Kohortin väkimäärä)

Toisin sanoen tulevaisuuden tulo on arvioutu samaan tapaan kuin tulevaisuuden menot, kertomalla tulo/henkilö (yksilösuorite) kohortin kokonaisväkimäärällä.

Muut tulot

Tämä tuloluokka sisältää mm. yhteisöveron ja korkotuotot
Datalähde: Tilastokeskuksen verot ja veroluonteiste maksut (summat)

Julkisyhteisöjen alijäämä (ylijäämä)

Alijäämä (tai ylijäämä) määritellään kokonaismenojen ja kokonaistulojen erotuksena.
Datalähde: Lähtötilanteen alijäämä. Lähtökohdaksi otettiin vuoden 2013 alijäämä. Vuoden 2016 alijäämäksi valittiin sama luku.
HUOM: Ali-/ylijäämä päivittyy pelaajan vastausten mukaan.

Julkisyhteisön nettorahoitusvarallisuus

Datalähde: Rahoitustilinpito. (Nettorahoitusvarallisuus arvioidaan em. taulkoista kaavalla varat - velat. Kiinteä pääoma ei sisälly nettorahoitusvarallisuuteen, ainoastaan rahoitusvarallisuus huomioidaan.)

Kotitalouksen tulot

Datalähde: Tulonjakotilasto
Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista

Kotitalouksien alijäämä (ylijäämä)

Alijäämä (tai ylijäämä) määritellään kokonaismenojen ja kokonaistulojen erotuksena.
Datalähde: Lähtötilanteen alijäämä saadaan kansantalouden sektoritilinpidosta (B9T- nettoluotonanto/nettoluotonotto)
Lähtökohtana käytettiin v. 2014 lukuja. Vuoden 2016 alijäämä kiinitettiin samaksi kuin v. 2014 alijäämä.
HUOM: Ali-/ylijäämä päivittyy pelaajan vastausten mukaan.

Kotitalouksien reaalivarallisuus (netto)

Datalähde: Tilastokeskuksen kotitalouksien varallisuustutkimus. Lukuun sisältyy kiinteä pääoma kuten asuntovarallisuus.
Aikajänteellä 2016-2025 arvomuutoksen vaikutus reaalivarallisuuteen on pelissä arvioitu olevan 10 mrd euroa vuodessa. Tämä on asiantuntija-arvio, joka perustuu viime vuosien trendeihin.

Tulonlisäys- ja menoleikkauskysymysten taustatiedot

Hyvinvointibudjetin meno- ja tulopuolella voi pelaaja säätää eri palveluiden rahoitusosuuksia avaamalla kysymysmerkkipainikkeista erillisen lomakkeen. Samalla lomakkeella pelaaja voi myös halutessaan valita esimääritettyjä leikkaus- tai tulonlisäystoimenpiteitä, joiden rahallista vaikutusta hän voi käyttää arvioidessaan erilaisten ehdotusten suuruusluokkia. Alle on kerätty kaikki esimerkkikysymykset, niiden perusteet ja alkuperäinen lähde, jossa joko ehdotus tai perustelut on esitetty tai jota on hyödynnetty vaikutusarvioissa.

Tulonlisäykset

Välilliset verot

Otsikko: Sokeriveron korotus

Budjettivaikutus: 200 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)
Selite: Liitteessä (ks. linkki alla) esitellyssä sokeriveromallissa verorasitus kohdistuu raskaimmin paljon sokeria sisältäviin tuotteisiin. Kokonaismäärältään valtaosa sokerimakeisista ja suklaatuotteista sisältää 40-60 prosenttia sokeria. Makeisista, jäätelöstä ja virvoitusjuomista nykyinen verotuotto kerättäisiin asettamalla verotaso noin 1,6–1,9 euroon sokerikilolta. Uuden veromallin oletetaan kaksinkertaistavan tämänhetkiset verotulot nykyisestä makeisverosta eli kokonaistuotto valtion kassaan olisi n. 2 * 200 miljoonaa = 400 miljoonaa euroa. Dynaamisia vaikutuksia ei ole huomioitu.
Lähteet:

http://vm.fi/documents/10623/1236817/Sokeriveroty%C3%B6ryhm%C3%A4+loppuraportti/8ebdf05f-710a-4878-aeb5-9d814f6e63c9

Otsikko: Alkoholiveron korotus

Budjettivaikutus: 60 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)
Selite: Alkoholiveron kertymä vuonna 2013 oli 1 336 miljoona euroa. Hallitus esittää korotusta, joka nostaisi hintoja keskimäärin 2,3 prosenttia. Korotus jakautuisi varsin tasaisesti eri juomille. Samana vuonna arvioitiin alkoholiveron tuotton kasvavan noin 63 miljoonalla eurolla vuodessa.
Lähteet:

Otsikko: Elintarvikkeiden ALV-verotuen pienentäminen

Budjettivaikutus: 600 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)
Selite: Elintarvikkeiden ja rehujen alennetun ALV-kannan kustannuksiksi vuodelle 2015 on arvioitu 1200 miljoonaa euroa. Tämän tuen puolittaminen toisi valtion kassaan n. 600 miljoonaa lisäeuroa.
Lähteet:

http://www.vatt.fi/file/verotukiselvitys/Verotuet_2013_-_2015e.pdf

Työnantajan sosiaaliturvamaksut

Otsikko: Työnantajan sosiaaliturvamaksut
Budjettivaikutus: riippuu pelaajan valinnoista

Maksetut tulonsiirrot

Otsikko: Perintöveron (sukupolvenvaihdos) korotus
Budjettivaikutus: 80 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)
Selite: Sukupolvenvaihdostilanteet muodostivat vain 2,5 prosenttia kaikista perintöverotilanteista vuonna 2013. Sukupolvenvaihdoksiin liittyy merkittäviä perintöveron huojennuksia, joiden seurauksena vero on noin 40 prosenttia siitä, mitä se muuten olisi. Sukupolvenvaihdoshuojennukset aiheuttivat arviolta noin 160 miljoonan euron vähennykset verotuloihin vuonna 2013. Toimenpide-ehdotuksena esitetään huojennussäädösten muuttamista niin, että sukupolvenvaihdoksista aiheutuva verovähenemä puoliintuisi.
Lähteet:

http://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/index.php/fi/8-finnish/25-raportti2014#otsikko55

Otsikko: Ajoneuvoveron korotus (lisäystä aikaisempaan tuottoon)
Budjettivaikutus: 300 miljoonaa euroa
Selite: Hallituksen esittämä ajoneuvoveron korotus toisi keskimääräiselle autonomistajalle noin 60 euron lisän ajoneuvoveroon vuodessa. Korotuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alusta. Karkea vaikutusarvio budjettivaikutuksesta saadaan siis kertomalla liikennekäytössä olevien ajoneuvojen määrällä veronlisäys: liikennekäytössä oli 5 000 000 * 60 EUR = 300 000 000 EUR.
Lähteet:

Lisäesimerkkejä tulonlisäyksistä

Alla olevaan Näytä yksityiskohdat -laatikkoon on koottu lisäesimerkkejä tulonlisäysvaihtoehdoista, joita nykyisessä peliversiossa ei ole käytetty, mutta joita pelaaja voi hyödyntää suuruusluokkien arvioinnissa.

Näytä yksityiskohdat
Otsikko: Kiinteistöveron nostaminen Budjettivaikutus: 275 miljoonaa EUR (lisäystä aikaisempaan tuottoon) Selite: Kiinteistöveroja kerätään vuosittain n. 220 euroa asukasta kohden. Kunnat valitsevat soveltamansa veroprosentit valtion määräämistä vaihteluväleistä. Noin 90 prosentti kiinteistöverotuloista kertyy yleisestä kiinteistöverosta ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöverosta. Vaikutusarvio saadaan kun Suomen asukasmäärä kerrotaan vuotuisella keskimääräisellä veronkorotuksella (oletettu tässä 50 euroksi asukasta kohden): 5 500 000 * 50 EUR tekee kokonaisuudessaan 275 000 000 EUR. Lähteet: http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty32012/ty32012Lyytikainen.pdf Otsikko: Energiaveron korotus (sähkö) Budjettivaikutus: 120 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon) Selite: Vaikutusarvio perustuu kevään 2014 kehysriihen arvioon: Hallitus päätti kerätä valtiolle 120 miljoonaa euroa korottamalla sähköveroa. Sähkölämmitteisen omakotitalon omistajalle tämä tietää n. 70 euron korotusta vuodessa, mikäli samansuuruinen korotus toistetaan. Lähteet: http://www.inergia.fi/liitteet/Shkn%20verotus%20kiristyy.pdf Otsikko: Polttoaineveron korotus Budjettivaikutus: 130 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon) Selite: Vaikutusarvio perustuu kevään 2014 kehysriihen arvioon: Hallitus päätti kevään kerätä valtiollle 90 miljoonaa euroa korottamalla lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroja. Lisäksi liikennepolttoaineiden veronkorotuksen vaikutukseksi valtion kassaan arviointiin n. 40 miljoonaa euroa. Keskimääräiselle autolijalle veronkorotuksen vaikutus olisi n. 17 euroa vuodessa. Lähteet: http://www.inergia.fi/liitteet/Shkn%20verotus%20kiristyy.pdf Otsikko: Tupakkaveron korotus Budjettivaikutus: 50 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon) Selite: Tulosten mukaan savukkeiden reaalihinnan nousu kymmenellä prosentilla vähentää savukkeiden kysyntää noin 3–4 prosenttia. Vuonna 2013 veron kokonaistuotot olivat 848 miljoonaa euroa. Dynaamiset vaikutukset huomioiden valtio nettoaisi n. (0.10 - 0.04) * 850 000 000 tekee yhteensä 51 000 000 EUR. Lähteet: http://yle.fi/uutiset/tupakkaveron_korotus_vahentaa_tupakointia/6089843 http://vm.fi/tupakkaverotus Otsikko: Yhteisöveron korotus (lisäystä aikaisempaan tuottoon) Budjettivaikutus: 1000 miljoonaa euroa Selite: Yhteisöverojen tuoton alenemaksi vuosien 2011-2014 aikana tehdyillä päätöksillä on staattiseksi vaikutukseksi arvioitu n. 25 prosentin lasku eli n. 1.3 miljardia euroa (ks. lähdelinkki alla). Yhteisöverokannan nosto takaisin alkuperäiselle tasolleen tarkoittaisi n. miljardin euron lisätuloja ilman dynaamisia vaikutuksia. Lähteet: http://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/index.php/fi/8-finnish/25-raportti2014#otsikko51

Menoleikkaukset

Työttömyysturva

Otsikko: Ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolittaminen
Budjettivaikutus: 70 miljoonaa euroa
Selite: Ansiosidonnainen työttömyysturva puolitetaan maksimikestostaan (400-500 päivää) 250 päivään. Valtion osuus ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta vuonna 2015 on noin 1 miljardia euroa.)
Lähteet:

http://www.piksu.net/artikkeli/ben-zyskowicz-valtiontalouden-leikkauslista

Eläkkeet

Otsikko: Työeläkkeen ja ansiosidonnaisten etuuksien indeksijäädytys
Budjettivaikutus: 120 milj. euroa
Selite: Työeläkkeessä tai ansiosidonnaisissa etuuksissa ei kompensoida hintojen ja palkkojen nousua lainkaan.
Lähteet:

http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)

Perhepolitiikka

Otsikko: Lapsilisää vain kaikkein pienituloisimmille
Budjettivaiktus: 1 100 miljoonaa euroa.
Selite: Merkittäviä säästöjä saataisiin aikaan leikkaamalla lapsilisät pois muilta kuin kaikkien pienituloisimmilta.
Lähteet:

http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)

Terveys ja hyvinvointi

Otsikko: Yksityisen hoidon Kela-korvauksen poisto
Budjettivaikutus: 290 milj. euroa
Selite: Lääkäripalkkiot 80 miljoonaa euroa + hammaslääkäripalkkiot 130 miljoonaa eura + tutkimus ja hoidon palkkiot 80 miljoonaa euroa)
Lähteet:

http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)

Otsikko: Lääkekorvausten pienentäminen
Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa
Selite: Budjettivaiktuksen arvioinnissa on huomioitu peruskorvausprosentin korotuksen peruminen (voimaantulo 1.1.2016) ja rinnakkaislääkkeiden käyttön lisääminen.
Lähteet:

http://www.piksu.net/artikkeli/ben-zyskowicz-valtiontalouden-leikkauslista

Koulutus

Otsikko: Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan korvaaminen opintolainalla
Budjettivaikutus: 390 miljoonaa euroa
Selite: Lopetetaan opintoraha korkeakouluopiskelijoilta ja korvataan se opintolainalla.
Lähteet:

http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)

Otsikko: Annetaan oppisopimusjärjestelmän kautta tukea vain alle 25-vuotiaille
Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa
Selite: Budjettisäästöt, jotka seuraisivat oppisopimusjärjestelmän uudistamisesta niin että vain alle 25-vuotiaat saisivat tukea.
Lähteet:

http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401 (Valtion menokartoitus 2011)

Otsikko: Maksuttomalle korkeakouluopiskelulle asetetaan määräaika
Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa
Selite: Määräajan ylittävistä opiskeluista peritään lukukausimaksu, joka olisi saman suuruinen kuin ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille (hallituksen esityksessä ehdotettu 4000 euroa/lukuvuosi).
Lähteet:

http://kauppakamari.fi/2015/01/30/keskuskauppakamarin-leikkauslista/

Lisäesimerkkejä menoleikkauksista

Alla olevaan Näytä yksityiskohdat -laatikkoon on koottu lisäesimerkkejä menoleikkausvaihtoehdoista, joita nykyisessä peliversiossa ei ole käytetty, mutta joita pelaaja voi hyödyntää suuruusluokkien arvioinnissa.

Näytä yksityiskohdat
Otsikko: Lapsilisän ikärajan nostaminen 18 vuoteen Budjettivaikutus: 83 miljoonaa euroa Selite: Kustannukset lisääntyisivät n. 100 miljoonaa euroa, koska ikärajan nosto koskisi Kelan arvioiden mukaan 68 000 lasta ja 35 000 perhettä. Toisaalta samalla opintotuesta säästyisi n. 17 miljoonaa euroa. Lähteet: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId39503&nameDLFE-7508.pdf (s. 79 Sosiaaliturvan uudistamis-komitean (SATA) esitys sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeisistä linjauksista) Otsikko: Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen Budjettivaikutus: 50 miljoonaa euroa Selite: Vuonna 2012 opetusministeri Jukka Gustafsson on jakoi yli 50 miljoonaa euroa ns. korvamerkittyä valtionavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen yhteensä 245 opetuksen järjestäjälle. Lähteet: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/03/ryhmakoot.html

Linkkejä

@@ Rivi 332: / Rivi 332: @@
 * Selite: Kustannukset lisääntyisivät n. 100 miljoonaa euroa, koska ikärajan nosto koskisi Kelan arvioiden mukaan 68 000 lasta ja 35 000 perhettä. Toisaalta samalla opintotuesta säästyisi n. 17 miljoonaa euroa.
 * Lähteet:
-:# http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-7508.pdf (s. 79 Sosiaaliturvan uudistamis-komitean (SATA) esitys sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeisistä linjauksista)
+:# http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId39503&nameDLFE-7508.pdf (s. 79 Sosiaaliturvan uudistamis-komitean (SATA) esitys sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeisistä linjauksista)
 * '''Otsikko: Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen'''