|
|
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| [[Laki-IVA_opas|Takaisin pääsivulle]] | | [[Laki-IVA_opas|Takaisin pääsivulle]] |
|
| |
| == Vaikutukset lapsiin ==
| |
| '''Mistä on kyse'''
| |
|
| |
| Kaikissa lapsia koskevissa yhteiskunnan toimenpiteissä ja päätöksissä on aina ensijaisesti harkittava lapsen etua.
| |
|
| |
| '''Miksi tämä vaikutus on tärkeä'''
| |
|
| |
| ”Suomi on sitoutunut YK:n yleiskokouksen lasten erityisistunnossa vuonna 2002 hyväksyttyyn loppuasiakirjaan A World Fit for Children. Toimintasuunnitelmassa korostetaan YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen viitaten, että kaikissa lapsia koskevissa yhteiskunnan toimenpiteissä ja päätöksissä on otettava huomioon lapsen etu. Lapsen oikeuksien sopimuksen toteuttaminen edellyttää, että päätöksentekijöillä on ratkaisuja tehdessään tietoa niiden vaikutuksista lapsiin.”
| |
|
| |
| ”Vahingollisia seurauksia on huomattavasti vaikeampi korjata kuin valmisteilla olevia suunnitelmia. Lyhytjänteinen taloudellinen hyöty ei saisi ohjata päätöksentekoa – vanhan viisauden mukaan kolmen markan suutari voi tehdä viiden markan vahingon. Yhteiskunnan tasolla huonoista päätöksistä seuraava ”viiden markan” lasku on usein euroissa laskettuna miljoonakertainen.”
| |
|
| |
| '''Erityiset menetelmät'''
| |
|
| |
| Lapsen etu puretaan auki tähän
| |
|
| |
| lavan termi
| |
|
| |
| lapsen etu YK:n lapsen oikeuksien komitean näkemys on täällä: http://www2.ohchr.org/English/bodies/crc/docs/GC/CRC_C_GC_14_ENG.pdf
| |
|
| |
| http://www.lapsiasia.fi/lapsivaikutusten-arviointi
| |
| http://www.lapsiasia.fi/c/document_library/get_file?folderId=97173&name=DLFE-8048.pdf
| |
|
| |
| Lasten oikeudet (Lapsen oikeuksien sopimus; lapsen oikeudet (yksikkö).)
| |
|
| |
| Tarkistuslista lapsiin kohdistuvat välittömät vaikutukset
| |
| Terveys
| |
| * vähentääkö vai lisääkö toteutus onnettomuus- tai tapaturmariskejä? miten?
| |
| * aiheutuuko toteutuksesta ilman tai veden epäpuhtauksia (pöly, haju, kaasut,
| |
| * mineraalit, säteilyaltistus)?
| |
| * lisääntyvätkö/vähenevätkö melusta johtuvat haitat?
| |
| * vaikuttaako toteutus lasten ravintoon ja syömiskäyttäytymiseen?
| |
|
| |
| Ihmissuhteet
| |
| * edistääkö toteutus lasten suhteita huoltajiinsa?
| |
| * lisääkö toteutus lasten mahdollisuuksia muihin aikuiskontakteihin?
| |
| * mitä vaikutuksia toteutuksella on lasten keskinäisiin suhteisiin ja ryhmädynamiikkaan?
| |
| * lisääntyykö luonteva eri-ikäisten yhdessäolo vai eristyvätkö lapset omiin tiloihinsa?
| |
|
| |
| Asuminen ja liikkuminen
| |
| * voivatko lapset kulkea itsenäisesti ja esteettömästi asuinalueella, matkalla kouluun ja harrastuksiin?
| |
| * vaikuttaako toimenpide vammaisten lasten liikkumismahdollisuuksiin?
| |
| * lisääntyykö vai väheneekö lasten omaehtoinen liikunta?
| |
| * paraneeko asuntojen/asuinalueen viihtyisyys ja terveellisyys?
| |
| * varataanko lapsille riittävästi leikki-, liikkumis- ja oleskelutilaa?
| |
|
| |
| Arjen sujuvuus
| |
| * vaikuttaako toteutus lasten nukkumiseen / herättämiseen / päivärytmiin?
| |
| * joutuvatko lapset jatkuvasti siirtymään paikasta toiseen?
| |
| * joutuvatko lapset toistuvasti odottelemaan?
| |
| * onko lapsilla mahdollisuus yksityisyyteen ja omaan tilaan?
| |
| * lisääntyvätkö/vähenevätkö harrastusmahdollisuudet?
| |
| * mitä vaikutuksia toteutuksella on lasten turvallisuuteen?
| |
| * lisääkö toteutus perheen yhteistä ajankäyttöä?
| |
|
| |
| Osallistuminen
| |
| * lisääntyvätkö lasten mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon?
| |
| * paraneeko lasten tiedonsaanti?
| |
|
| |
| Suojelu….
| |
| (Täällä tämä turvallisuus on eksplisiittisemmin. Mutta tyhjeneekö suojelu/turvallisuus arjen sujuvuuteen? Tätä pohtisin vielä (koska en osaa heti ratkaista).)
| |
|
| |
| '''Asiantuntijatahoja/lisätiedon lähteitä'''
| |
|
| |
| Erillisiä ulkoisia nettisivuja, asiantuntijoita ja lähteet ko ilmiöstä.
| |
|
| |
| Lapsiasiainvaltuutettu http://www.lapsiasia.fi/lapsivaikutusten-arviointi
| |
|
| |
| THL:n Kasvun kumppanit -verkkopalvelu tarjoaa tietoa lasten, nuorten ja perheiden peruspalveluista sekä tukea niiden kehittämiseen. Tieto tarjotaan ammattilaisten, johdon ja päättäjien arkeen sopivaksi. http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit-fi/kasvun_kumppanit
| |
|
| |
| Mikä on kokoava valtakunnallinen kolmannen sektorin taho? Kokoava LAVA-sivu?
| |
| Taskinen Sirpa (2006) Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen, Stakes http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201204193877
| |
|
| |
| Nuorisotutkimusverkosto /2014) Lasten ja nuorten kuuleminen: tietokortit hallinnon tueksi OKM:n kommenttien pohjalta uudistettu versio 11-6-2014 https://www.otakantaa.fi/download/Lasten_ja_nuorten_osallisuuden_edistaminen_Tietokortit_valmiiit_muokatutpdf/7f174425-7f1d-47ed-83cd-15bf65a48dbd/11310
| |
|
| |
| Slant Outi & Kati Rantala (2013) Vaikutusten arviointi ja lainvalmistelun perustietoja vuoden 2012 hallituksen esityksissä. OPTL:n tutkimustiedonantoja 122.
| |
| Pakkanen Minna & Minna Saarimäki (2014) Katsaus lapsivaikutusten arviointiin. Lapsiasiavaltuutetun toimisto. Muistio.
| |
|
| |
| '''Esimerkit'''
| |
|
| |
| Esimerkit on poimittu Lapsivaltuutetun toimiston muistiosta (Pakkanen & Saarimäki 2014).
| |
|
| |
| HE 135/2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain 26a ja 35§:n muuttamisesta: Ehdotuksen arvioitiin edistävän lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja vähentävän syrjäytymistä, sekä turvaavan oppimisen ja kehityksen edellyttämän tuen jatkumon. Lakiehdotuksella pyritään tukemaan ja seuraamaan lapsen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä, sekä ennalta ehkäisemään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Esityksessä arvioidaan, että lasten säännöllinen ja päivittäinen osallistuminen esiopetukseen tukee parhaiten näiden tavoitteiden saavuttamista, sekä takaa tasa-arvoiset mahdollisuudet lasten oppimiselle ja kehittymiselle.
| |
| Taloudelliset vaikutukset kohdassa on arvioitu esityksen valtiolle ja kunnille tuomat lisäkustannukset vähäisiksi, sillä nykyään suurin osa lapsista osallistuu jo nyt esiopetukseen. Kustannukset on arvioitu rahamääräisesti kuntien sekä valtioin osalta.
| |
|
| |
| '''Esimerkit lapsen edun huomioimisesta'''
| |
|
| |
| HE 111/2012 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 4 ja 6 §:n muuttamisesta sekä lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n muuttamisesta: Esityksellä arvioidaan myös olevan myönteinen vaikutus yhteiskunnan ja vanhempien asenteisiin. Taloudellisissa vaikutuksissa oli arvioitu valtiolle ja kunnille koituvia muutoksia. Esityksen nähtiin lisäävän isyysvapaan käyttöä. Esityksen taloudelliset vaikutukset oli arvioitu ja laskettu niin, että 73 % isistä käyttäisi oikeuttaan isyysvapaaseen keskimäärin 40 isyysrahapäivää.
| |
| Isän läsnäolo kotona lapsen ollessa pieni lähentää isän ja lapsensuhdetta, ja se on lapsen ja koko perheen edun mukaista. Isän itsenäisen hoitojakson aikana vanhemmat tottuvat siihen, että myös isä voi ottaa vastuun lapsen hoitamisesta äidin ollessa työssä. Uudistuksella voidaan aikaisempaa paremmin turvata isien itsenäinen hoitovastuu ja lyhentää äitien poissaoloa työstä. Myös lapsen kannalta ratkaisu olisi hyvä, koska lasta hoidettaisiin kotona pitempään. Uudistuksella olisi myönteinen vaikutus paitsi vanhempien asenteisiin myös asenteisiin yhteiskunnassa yleensä. (HE 111/2012 vp, 8)
| |
|
| |
|
| |
| HE186/2013 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain, riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 5 ja 10 §:n sekä sosiaalihuoltolain 17 §:n muuttamisesta: Esityksessä lapsen oikeuteen tulla kuulluksi on kiinnitetty erityistä huomiota. Lapsen tätä oikeutta on tarkasteltu monipuolisesti. Esityksessä on erikseen mainittu YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Sopimusta on verrattu lakiesityksen sisältöön.
| |
| YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mukaan kaikkien viranomaisten päätöksenteossa samoin kuin lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Sopimuksen 12 artiklan mukaan lapselle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Sopimuksen 3 artiklan mukaan lapsella on alaikäisenä aina oikeus suojeluun (HE186/2013).
| |
|
| |
|
| |
| '''Vaikutusten kohdistuminen eri lapsiryhmiin'''
| |
| HE 164/2014 Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi: Esityksen lapsivaikutusten arvioinnissa mainittiin myös YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Esityksen taloudelliset vaikutukset valtion sekä kunnan kannalta oli myös arvioitu tarkasti. Asian valmisteluvaiheessa kokemuksia sosiaalihuollosta kerättiin sekä työntekijöiltä että asiakkailta. (Pakkanen & Saarimäki 2014)
| |
| Hyvinvointiongelmat ilmenevät usein vasta pitkän ajan kuluttua. Sen vuoksi hyvinvoinnin tukeminen ja ehkäisevä työ tulisi aloittaa varhain, ennen vaikeiden oireiden ilmaantumista.
| |
|
| |
|
| |
| Ehdotetulla lailla pyritään parantamaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä asemaa ja perusoikeuksiensa toteutumista.
| |
|
| |
| HE 136/2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 13§:n ja lukiolain 9§:n muuttamisesta: Esityksessä arvioidaan, että se asettaa eri uskontokuntiin/kieliryhmiin kuuluvat lapset eriarvoiseen asemaan, sillä esityksessä ehdotetaan ryhmäkokojen kasvattamista muiden kuin evankelis-luterilaisten ja ortodoksisen uskonnon opetuksen osalta. Tämä tarkoittaakin sitä, että yhä useampi lapsi, joka kuuluu muihin uskontokuntiin, jää paitsi omasta uskonnon opetuksestaan. (Pakkanen & Saarimäki 2014).
| |
| HE 130/2013 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain 29 §:n muuttamisesta: Esityksessä on huomioitu kokemusasiantuntijoina toimineiden lasten ja nuorten omat näkemykset lastensuojelun kehittämiseksi. Esityksen arvioidaan vahvistavan lapsen oikeuksia kuulemiseen ja mielipiteen ilmaisemiseen, sekä tiedon ja tuen saantiin omassa asiassaan. Esityksessä arvioidaan myös, että lapsen riittävät tapaamiset lisäävät lastensuojelutyön avoimuutta ja voivat vahvistaa myös lapsen huoltajien luottamusta lastensuojelutyöhön. (Pakkanen & Saarimäki 2014)
| |
|
| |
|
| |
| Lisää esimerkkejä saadaan tulevasta ”katsaus lapsivaikutusten arviointiin” (Lapsiasiavaltuutettu 2014)
| |
|
| |
|
| == Kaikkia ikäryhmiä koskevat hyvinvointi ja terveysvaikutukset == | | == Kaikkia ikäryhmiä koskevat hyvinvointi ja terveysvaikutukset == |
Takaisin pääsivulle
Kaikkia ikäryhmiä koskevat hyvinvointi ja terveysvaikutukset
Hyvinvointi- ja terveysvaikutukset sekä niiden jakautumisen arvioiminen
Mistä on kyse
Jokaisen hallinnonalan tehtävät sisältävät sosiaaliseen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia ratkaisuja. Ihmisen arkiympäristöä, kotia, päiväkotia, koulua, työpaikkoja, asuinaluetta ja liikennettä koskevat päätökset voivat olla terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia vahvistavia tai niitä heikentäviä. (OM 2007)
Hyvinvoinnin ja terveyden keskimääräisen muutoksen arvioiminen ei yksin riitä, vaan täytyy tarkastella väestöryhmittäisiä vaikutuksia.
Miksi tämä vaikutus on tärkeä
Ennalta ehkäisevissä toimissa välittömiä vaikutuksia ei välttämättä ole lainkaan, mutta pitkällä aikavälillä sekä terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin että talouteen kohdistuvat vaikutukset voivat olla merkittäviä. Säädöshankkeet tulee nähdä kokonaisuutena, jolloin yksittäisellä säädöksellä tai toimenpiteellä on merkitystä nimenomaan kokonaisuuden osana. (OM 2007)
Sosioekonomisen aseman mukaiset hyvinvointi- ja terveyserot jatkavat kasvamistaan. 35-vuotias toimihenkilömies elää keskimäärin 6 vuotta pitempaan kuin työntekijämies. Ero on kasvanut 1,5 vuotta 1980-luvun alusta. Sama ero on nähvävissä naisilla. Hyvinvointi- ja terveyserot eivät ole eettisesti eikä taloudellisesti hyväksyttäviä.
Lapsiköyhyyden tiedetään olevan seurauksiltaan vakavampaa ja kauaskantoisempaa kuin aikuisena koetun köyhyyden.
Erityiset menetelmät
Onko säädöksen kohteena jokin tietty ihmisryhmä
- sukupuolen,
- iän,
- sosioekonomisen aseman tai
- asuinpaikan mukaan?
Onko tunnistamasi väestöryhmän sisällä jokin alaryhmä, johon vaikutukset erityisesti kohdistuvat
- tulojen, varallisuuden,
- koulutuksen,
- ammattiaseman tai
- työmarkkina-aseman perusteella?
Mitkä tekijät, ja miten, vaikuttavat tunnistamasi väestöryhmään ja sen alaryhmään
- Elinolosuhteet: työolot, asumisolot, liikenne- ja liikkumismahdollisuudet,
- Elintavat ja valinnat: tupakointi, alkoholin liikakäyttö, ravitsemus ja liikunta,
- Kulttuuriset tekijät: identiteetti, alakulttuurit, sosiaalinen yhtenäisyys,
- Palveluiden tasa-arvoisuus: terveys- ja sosiaalipalvelut, muut palvelut,
Osatekijät, joissa tapahtuva muutos voi aiheuttaa vaikutuksia hyvinvoinnissa ja terveydessä
Tarkastuslista terveyteen vaikuttavista tekijöistä:
yksilölliset tekijät:
- ikä,
- sukupuoli,
- perimä,
- tiedot,
- taidot,
- kokemukset ja elintavaT
sosiaaliset tekijät:
- sosio-ekonominen asema,
- toimeentulo,
- sosiaaliset ja yhteisölliset verkostot
- keskinäinen vuorovaikutus
rakenteelliset tekijät:
- koulutus,
- elinolot,
- elinympäristö,
- työolot
- peruspalvelujen tasapuolinen saatavuus ja toimivuus
kulttuuriset tekijät:
- fyysisen, poliittisen ja taloudellisen ympäristön turvallisuus,
- viihtyisyys,
- vuorovaikutteisuus ja
- asenteet terveyteen.
(STM 2006 Terveyden edistämisen laatusuositus)
Tarkastuslista sosiaalisista vaikutuksista voi käyttää myös vaikutusten merkittävyyden arviointiin (STM 1999 lyh):
Tarkista onko kunkin muutoksen luonne suuri, pieni tai epävarma:
Väestö
Määrä, koostumus
Väestörakenteen monipuolisuus
Muutos erityisten väestöryhmien kannalta (heikoimmassa asemassa olevat, iäkkäät, vammaiset ja lapset)
Sosioekonomiset olot
Työllisyys/työttömyys
Elinkeinorakenne
Tulotaso ja -rakenne
Varallisuusolot ja -rakenne
Elinkustannukset
Arvot, normit
Käyttäytyminen
Elämänlaatu, -tapa, -tai tyyli
Väestöryhmien asema ja keskinäiset suhteet
Palveluiden saavutettavuus
Yksityinen, julkinen palvelurakenne
saavutettavuus
Osallisuus
Sosiaaliset suhteet
Osallistuminen päätöksentekoon ja vaikuttaminen,
Tiedonsaanti, tietoyhteydet,
Liikenne- ja liikkumismahdollisuudet (työ, palvelut, kevytliikenne)
Turvallisuus
Tarkastuslista mielenterveyttä määrittävät tekijät (STM 2004)
Sosiaalinen tuki ja muu vuorovaikutus
yksilötaso
perhepiiri
koulu
työ
yhteisö ja ympäristö
hallinto ja palvelu
Yhteiskunnalliset rakenteet ja resurssit vaikutuksena
yhteiskuntapolitiikka
organisaatioiden toimintalinjat
koulutusresurssit
asumisolot
taloudelliset resurssit
palvelujen saatavuus ja laatu
Yksilölliset tekijät ja kokemukset vaikutuksena
tunteet-havainnot-toimet
identiteetti, käsitys itsestä ja itseluottamus
riippumattomuus
sopeutumiskyky (selviytyminen, stressinsietokyky)
muut henkilökohtaiset voimavarat (koulutus, tiedot ja osaaminen)
elämän subjektiivinen mielekkyys
fyysinen terveys
Kulttuuriset arvot vaikutuksena
vallitsevat yhteiskunnalliset arvot (tasa-arvo, ihmisoikeudet)
mielenterveydelle annettu yhteiskunnallinen arvo
Asiantuntijatahoja/lisätiedon lähteitä
Asiantuntijatahoja/lisätiedon lähteitä
(STM 2006 Terveyden edistämisen laatusuositus)
STMn opas 1999
(STM 1995)
Antti Alila, Kari Gröhn, Ilari Keso, Raija Volk (2011) Sosiaalisen kestävyyden käsite ja mallintaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2011:1 http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=3216386&name=DLFE-15314.pdf
Mielenterveydestä:
Mielenterveyden keskusliitto http://mtkl.fi/palvelut/
Mielenterveysvaikutusten arviointi osaksi päätöksentekoa. Suomen Mielenterveysseura, Tiedote 9.10.2012 http://www.mielenterveysseura.fi/tiedotus_ja_julkaisut/tiedotteet/mielenterveysvaikutusten_arviointi_osaksi_paatoksentekoa.1443.news
STM (2004) Mielenterveystyö Euroopassa. Toimituskunta: Juha Lavikainen, Eero Lahtinen, Ville Lehtinen. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes).
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2004:17. http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2004/10/pr1097823366926/passthru.pdf
STM (2008) Työ, henkinen hyvinvointi ja mielenterveys. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:33 http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1057275#fi
Lue lisää: Indikaattorit ja tietovarannot
Ympäristöterveysvaikutukset
Mistä on kyse
Lyhyt kuvaus mikä tämä vaikutus on
Miksi tämä vaikutus on tärkeä
Lyhyt kuvaus normeista, moraalisista, sopimuksellisista perusteista
Ihmisellä on oikeus hengittää, syödä ja juoda sekä liikkua ympäristössään niin, ettei hänen terveytensä ole uhattuna. (THL)
Erityiset menetelmät
Tarkista kunkin terveysvaikutuksen aiheuttajan kohdalla (STM 1999)
- millainen on mahdollinen terveysvaikutus (kuolema, vamma, sairaus, oire, terveysolot),
- vaikutukselle kohdistuva väestöryhmän suuruus ja herkkyys,
- haitan voimakkuus, kesto ja haitan mahdollinen vaihtelu vuoden-/vuorokauden aikana)
Tarkistuslista ympäristöterveysvaikutuksen aiheuttajista:
- onnettomuus- ja tapaturmariskit
- suuronnettomuusriskin muutos
- tapaturmariskin muutos
- kemikaaleille altistuminen
ilman epäpuhtauksista aiheutuvat haitat
- pölyhaitta (leijuva ja laskeutuva pöly)
- hajuhaitta
- terveydelle haitalliset kaasut
melusta johtuvat haitat
- kuulovaurioriski (yli 85 dB)
- meluhaitta (55 dB, 35 dB, 30 dB)
talousveden laadusta johtuvat haitat
- vesilaitoksen likaantunut raakavesi
- kaivojen likaantunut vesi
- hyvän talousveden vähyys
elintarvikkeiden laadusta johtuvat haitat
- ilman saasteet elintarvikkeissa
- maaperän saasteet elintarvikkeissa
- veden saasteet elintarvikkeissa
- saastuneet luonnontuotteet
säteilyaltistuksen lisääntyminen johtuvat haitat
- säteily ravinnosta
- säteily ilmasta
- säteily vesistä ja maaperästä
Asiantuntijatahoja/lisätiedon lähteitä
THL:n ympäristöterveyssivut http://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys
Integroidut ympäristöterveys¬arvioinnit –sivusto http://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/tyokalut/terveysvaikutusten-arviointi/integroidut-ymparistoterveysarvioinnit-sivusto on tarkoitettu ensisijaisesti politiikkojen suunnittelutyön avuksi, mutta siitä voi olla apua myös muille vaikutusarvioinneista kiinnostuneille sekä opiskelijoille.
Opasnet - verkkotyötila vaikutusarvioinneille on verkkotyötila ympäristöterveysarviointien tekemiselle ja niistä tiedottamiselle.
(STM 1999)
Lue lisää: Indikaattorit ja tietovarannot
Esimerkit
Löytyykö esimerkkejä?
Takaisin pääsivulle