Ero sivun ”Keskustelu:Kuntatuki sote-uudistuksen toimeenpanossa” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Täydennetty kommentteja)
 
Rivi 3: Rivi 3:
== Keskustelua jäsennettynä ==
== Keskustelua jäsennettynä ==


;1) Kunnan roolit ja vastuut terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä
''';1) Kunnan roolit ja vastuut terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä'''


{{defend|#|Kunnat tarvitsevat ohjeistusta ja valvontaa siitä, miten hyvinvointi- ja terveystyö toteutetaan kunnissa sitten kun kokonaisvastuu sotesta on kuntayhtymässä. Esimerkiksi vastuuvirkamies eli hytevastaava tarvitaan, ja hänen tehtävänään on edelleen hyvinvointikertomus. |-- K1 26. syyskuuta 2014 kello 01.32 (UTC)}}
{{defend|#|Kunnat tarvitsevat ohjeistusta ja valvontaa siitä, miten hyvinvointi- ja terveystyö toteutetaan kunnissa sitten kun kokonaisvastuu sotesta on kuntayhtymässä. Esimerkiksi vastuuvirkamies eli HYTE-vastaava tarvitaan, ja hänen tehtävänään on edelleen hyvinvointikertomus. |-- K1 26. syyskuuta 2014 kello 01.32 (UTC)}}


; 2) Yhteistyö
{{defend|# |Tuottajaorganisaatioiden ja sote-alueen roolien määrittely tarvitsee myös selkeytystä. Kommentti 2 |--[[Käyttäjä:Heli.hatonen|Heli.hatonen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heli.hatonen|keskustelu]]) 28. lokakuuta 2014 kello 10.38 (UTC)}}
 
{{defend|# |Kunnat tarvitsevat kuntakohtaista tietoa sote-alueelta ja tuottajakuntayhtymistä. Nämä tiedot tulee määritellä yhteisesti, jotta seuranta on mahdollista. Kommentti 3 |--[[Käyttäjä:Heli.hatonen|Heli.hatonen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heli.hatonen|keskustelu]]) 28. lokakuuta 2014 kello 10.38 (UTC)}}
 
{{defend|# |Kunnan toiminnan näkökulmasta tarvitaan strategisen työskentelyn selkeyttämistä. Nyt kunnan strategian sisällöstä määritellään ensin kuntalaissa ja sen lisäksi myös järjestämislaissa hyvinvointikertomukseen liittyen. Toisaalta käytännön työkalut, joilla työtä tehdään ovat pitkälti muualla. Kommentti 3 |--[[Käyttäjä:Heli.hatonen|Heli.hatonen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heli.hatonen|keskustelu]]) 28. lokakuuta 2014 kello 10.38 (UTC)}}
 
{{defend|# |Tässä on tärkeää varmistaa eri toimijoiden sitoutuminen, siihen tarvitaan tukea. Kommentti 3 |--[[Käyttäjä:Heli.hatonen|Heli.hatonen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heli.hatonen|keskustelu]]) 28. lokakuuta 2014 kello 10.38 (UTC)}}
 
 
'''; 2) Yhteistyö'''


{{defend|#| Tuottajakuntayhtymiin tarvitaan terveyden edistämisen vastuuhenkilö. Hänen tehtäviinsä kuuluu yhteistyö kuntien hytevastaavan kanssa sekä osallistuminen kunnan aihetta käsitteleviin johto- ja työryhmiin.  |-- K1 26. syyskuuta 2014 kello 01.32 (UTC)}}
{{defend|#| Tuottajakuntayhtymiin tarvitaan terveyden edistämisen vastuuhenkilö. Hänen tehtäviinsä kuuluu yhteistyö kuntien hytevastaavan kanssa sekä osallistuminen kunnan aihetta käsitteleviin johto- ja työryhmiin.  |-- K1 26. syyskuuta 2014 kello 01.32 (UTC)}}


{{defend|#| Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on lakisääteisesti asetettava kaikkien toimijoiden tehtäväksii.  |-- K1 26. syyskuuta 2014 kello 01.32 (UTC)}}
{{defend|#| Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on lakisääteisesti asetettava kaikkien toimijoiden tehtäväksi.  |-- K1 26. syyskuuta 2014 kello 01.32 (UTC)}}


;3) Tieto ja tuki
{{defend|# |Rajapintojen yhteistyöhön kuntaan jäävien palvelujen ja sote-palvelujen välillä tulee kiinnittää huomiota (esimerkiksi sosiaalipalvelut ja oppimisyhteisöt tai terveyspalvelut ja liikuntatoimi jne.). Niissä on suurin riski tiedon ja toiminnan katkoksiin. Kommentti 3 |--[[Käyttäjä:Heli.hatonen|Heli.hatonen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heli.hatonen|keskustelu]]) 28. lokakuuta 2014 kello 10.38 (UTC)}}
 
 
''';3) Tieto ja tuki'''


{{defend|#|Hytevastaaville on järjestettävä valtakunnallista ohjeistusta, koulutusta ja tukea. . |-- K1 26. syyskuuta 2014 kello 01.32 (UTC)}}
{{defend|#|Hytevastaaville on järjestettävä valtakunnallista ohjeistusta, koulutusta ja tukea. . |-- K1 26. syyskuuta 2014 kello 01.32 (UTC)}}
{{defend|# |Lain käytännön toteutuksesta tarvitaan konkreettinen ohjeistus ”näin se on kirjoitettu ja tätä se tarkoittaa käytännössä”. Kommentti 3|--[[Käyttäjä:Heli.hatonen|Heli.hatonen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heli.hatonen|keskustelu]]) 28. lokakuuta 2014 kello 10.38 (UTC)}}
{{defend|# |Tarvitaan myös selkeitä ohjeita päätöksenteosta (kuka päättää, mistä ja millä aikataululla). Kommentti 3|--[[Käyttäjä:Heli.hatonen|Heli.hatonen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heli.hatonen|keskustelu]]) 28. lokakuuta 2014 kello 10.38 (UTC)}}


== Puheenvuorot alkuperäisessä muodossa ==
== Puheenvuorot alkuperäisessä muodossa ==
Rivi 27: Rivi 43:


3) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulma - hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen edelleen kehittyminen edellyttää, että lainsäädännössä se on selkeästi liitettynä kaikkien tahojen työhön - rooleja tulee ohjeistuksilla selkeyttää niin , että saumaton yhteistyö saa tuen - hytekoordinaattorit / yhdyshenkilöt ja vastuuhenkilöt tarvitsevat valtakunnan tason yhteistyötä, tietoa, verkostoa ja koulutusta niin, että koko maassa saadaan saman tasoinen hyte toiminta.
3) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulma - hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen edelleen kehittyminen edellyttää, että lainsäädännössä se on selkeästi liitettynä kaikkien tahojen työhön - rooleja tulee ohjeistuksilla selkeyttää niin , että saumaton yhteistyö saa tuen - hytekoordinaattorit / yhdyshenkilöt ja vastuuhenkilöt tarvitsevat valtakunnan tason yhteistyötä, tietoa, verkostoa ja koulutusta niin, että koko maassa saadaan saman tasoinen hyte toiminta.
;Kommentti 2
Sotejärjestämislakiesitys ei valitettavasti tue hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnissa. Tehtävä jää edelleen kunnille, mutta suurimmalta osalta kunnista katoaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteys. Ainoastaan tuottajakunnat voisivat jossain määrin toteuttaa tehtävää. Tämäkin riippuu siitä, mitä linjauksia sotealueen kuntayhtymässä tehdään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Jos lakiesitys toteutuu sellaisenaan, monilla alueilla palvelurakenne hajoaa ja muuttaa muotoaan ja voi vain kuvitella, miten nyt hajautettava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen pystyy moneen vuoteen etenemään. En usko, että sotealueelta annettava tuki kuntia kovin paljon tukee, sillä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen täytyy tehdä ihmisten parissa rukkaset kädessä ja jokaisessa hetkessä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen pitäisi laissa kirjoittaa toisin ja selvemmin.
;Kommentti 3
Meillä on valitettavan huonot kokemukset tiedon saamisesta yhteistoiminta-alueelta ja vaikuttaa varsin haastavalta, että kuntien tietoja saataisiin kuntakohtaisesti järkevästi isoilta alueilta. Ainakin pitäisi määritellä tiedot, joita kunnille tulee tuottaa seurannan mahdollistamiseksi.
Vielä suurempana ongelmana näen toiminnan ohjattavuuden, etenkin niissä kunnissa, joilla ei ole tuotantoa. Esimerkiksi koulumaailmassa pitää pystyä nopeaan reagointiin ja siinä etenkin sosiaalitoimen yhteys on oleellinen. Uusi sosiaalihuoltolaki varmistaa sote-lain tavoitteena olevan laajan integraation ja kaventaa kunnan oman reagointimahdollisuuden hyvin pieneksi, jos sote-alueella tuotettavia palveluita ei voida johtaa tehokkaasti. Tämä liittyy mysö siihen, miten organisoidaan jo ennakoivasti toiminta, että raskaampiin toimiin ei jouduta. Eli noissa rajapinnoissa nähdään meillä ne suurimmat riskit.
Tietysti tuo rahoituskuvio on vielä oma maailmansa ja vaikuttaa pahimmillaan niin, että kustannukset kasvavat sotessa ilmankuntien tosiasiallista vaikutusmahdollisuutta ja syövät samalla muiden sektoreiden ennaltaehkäisystä resurssit. Oma haasteensa tulee myös siinä, että sote-lailla velvoitetaan muut sektorit yhteistoimintaan terveyden ja hyvinvoinnin ja määritellään organisointimalli terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Veikkaan, että sitoutumisesta tulee kohtalainen haaste ja on kyllä näin keskushallinnon näkökulmasta vähintään outoa, että kunnan strategian sisällöstä määritellään ensin kuntalaissa ja vielä yhden sektorin osalta erityislaissa ja käytännön työkalut on aivan muualla.
Kunnat ulkoistavat sosiaali- ja terveydenhuollon ja veikkaan, että sotepiirit tekevät saman kuntien suuntaan. Jotenkin ajatus valvontapykälineen on aika kaukana kunnallisen itsehallinnon ja kunnallisen toiminnan perusolemukesta. Kyllä meillä on vakavasti keskusteltu siitä, että jos valtio määrittelee tehtävät ja laittaa lisää paukkuja valvontaan ja ohjaukseen, niin eikö olisi selkeämpää ottaa koko toiminta valtion toiminnaksi? Jonkinlainen katekismus tarvittaisiin lakiin eli näin se on kirjoitettu ja tätä se tarkoitta käytännössä. Nyt siellä on aika paljon epämääräisiä viittauksia, joista tulee täytäntöönpanosta kiireaikataululla vain epäselvyyttä. Etenkin tuohon toteuttamiseen tarvittaisiin selkeät ohjeet, kuka päättää, mitä päättää ja milllä aikataululla. Nyt ei voida valmistella mitään, kun ei ole päätösvaltaista viranomaista ja samaan aikaan kunnat painavat innolla esim. omia sairaalahankkeitaan, kun vielä ehtii optimoida kunkin sairaanhoitopiirin omaa tarvetta. Kokonaisuutta ei tässä kohtaa valvo tai seuraa kukaan.

Nykyinen versio 28. lokakuuta 2014 kello 10.38

Kyselylomake on siirretty varsinaiselle sivulleen: Kysely kuntatuesta sote-uudistuksessa.

Keskustelua jäsennettynä

;1) Kunnan roolit ja vastuut terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

←--#: . Kunnat tarvitsevat ohjeistusta ja valvontaa siitä, miten hyvinvointi- ja terveystyö toteutetaan kunnissa sitten kun kokonaisvastuu sotesta on kuntayhtymässä. Esimerkiksi vastuuvirkamies eli HYTE-vastaava tarvitaan, ja hänen tehtävänään on edelleen hyvinvointikertomus. -- K1 26. syyskuuta 2014 kello 01.32 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Tuottajaorganisaatioiden ja sote-alueen roolien määrittely tarvitsee myös selkeytystä. Kommentti 2 --Heli.hatonen (keskustelu) 28. lokakuuta 2014 kello 10.38 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Kunnat tarvitsevat kuntakohtaista tietoa sote-alueelta ja tuottajakuntayhtymistä. Nämä tiedot tulee määritellä yhteisesti, jotta seuranta on mahdollista. Kommentti 3 --Heli.hatonen (keskustelu) 28. lokakuuta 2014 kello 10.38 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Kunnan toiminnan näkökulmasta tarvitaan strategisen työskentelyn selkeyttämistä. Nyt kunnan strategian sisällöstä määritellään ensin kuntalaissa ja sen lisäksi myös järjestämislaissa hyvinvointikertomukseen liittyen. Toisaalta käytännön työkalut, joilla työtä tehdään ovat pitkälti muualla. Kommentti 3 --Heli.hatonen (keskustelu) 28. lokakuuta 2014 kello 10.38 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Tässä on tärkeää varmistaa eri toimijoiden sitoutuminen, siihen tarvitaan tukea. Kommentti 3 --Heli.hatonen (keskustelu) 28. lokakuuta 2014 kello 10.38 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)


; 2) Yhteistyö

←--#: . Tuottajakuntayhtymiin tarvitaan terveyden edistämisen vastuuhenkilö. Hänen tehtäviinsä kuuluu yhteistyö kuntien hytevastaavan kanssa sekä osallistuminen kunnan aihetta käsitteleviin johto- ja työryhmiin. -- K1 26. syyskuuta 2014 kello 01.32 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on lakisääteisesti asetettava kaikkien toimijoiden tehtäväksi. -- K1 26. syyskuuta 2014 kello 01.32 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Rajapintojen yhteistyöhön kuntaan jäävien palvelujen ja sote-palvelujen välillä tulee kiinnittää huomiota (esimerkiksi sosiaalipalvelut ja oppimisyhteisöt tai terveyspalvelut ja liikuntatoimi jne.). Niissä on suurin riski tiedon ja toiminnan katkoksiin. Kommentti 3 --Heli.hatonen (keskustelu) 28. lokakuuta 2014 kello 10.38 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)


;3) Tieto ja tuki

←--#: . Hytevastaaville on järjestettävä valtakunnallista ohjeistusta, koulutusta ja tukea. . -- K1 26. syyskuuta 2014 kello 01.32 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Lain käytännön toteutuksesta tarvitaan konkreettinen ohjeistus ”näin se on kirjoitettu ja tätä se tarkoittaa käytännössä”. Kommentti 3 --Heli.hatonen (keskustelu) 28. lokakuuta 2014 kello 10.38 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Tarvitaan myös selkeitä ohjeita päätöksenteosta (kuka päättää, mistä ja millä aikataululla). Kommentti 3 --Heli.hatonen (keskustelu) 28. lokakuuta 2014 kello 10.38 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

Puheenvuorot alkuperäisessä muodossa

Kommentti K1 (25.9.2014)

1) Kuntien näkökulma - kunnat tarvitsevat lain lisäksi käytännön ohjeistusta hyterakenteista ; miten kunnan hyte toimii alueelle päätetyissä rakenteissa esim. jos sote on kuntayhtymässä - olemassa olevia hyviä malleja tulee tukea muutoksissa niin, että saavutettu hyvä toiminta säilyy ja kehittyy kunnassa - jokaisessa kunnassa tulee olla hyte-vastaava viranhaltija, jolla on kokonaisvastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelusta, toteutuksen organisoinnista ja seurannasta (hyvinvointikertomus), tähänkin tarvitaan konkreettista ohjeistusta ja valvontaa.

2) Sote-alueiden näkökulma kuntayhtymämallissa - jos sotepalvelut tuotetaan kuntayhtymämallilla tulee sotealueita ohjeistaa siten, että niihin nimetään terveyden edistämisen vastuuhenkilö, jolla on velvoite yhteistyöhön kuntien hytevastaavien kanssa - sotealueiden velvoitteisiin tulee liittää tiedon tuotanto vastuu, johon liittyvät johtopäätökset sotetiedoista, toteutetut toimenpiteet ja suunnitelmat - sotealueen tulee saada edustajansa kunnan hytejohtoryhmään tai vastaavaan sekä poikkihallinnollisiin työryhmiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemaryhmiin (esim. liikenneturvallisuus, ehkäisevä päihdetyö, oppilas- ja opiskeluhuoltotyö) - saumattoman yhteistyön tueksi tarvitaan ohjeistusta, hyvien käytäntöjen esittelyä, seurantaa esim. TEAviisarin avulla ja valtakunnallista vertailua - oheistukset aluekohtaisesti, tavoitteena valtakunnallisesti tasalaatuiset palvelut

3) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulma - hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen edelleen kehittyminen edellyttää, että lainsäädännössä se on selkeästi liitettynä kaikkien tahojen työhön - rooleja tulee ohjeistuksilla selkeyttää niin , että saumaton yhteistyö saa tuen - hytekoordinaattorit / yhdyshenkilöt ja vastuuhenkilöt tarvitsevat valtakunnan tason yhteistyötä, tietoa, verkostoa ja koulutusta niin, että koko maassa saadaan saman tasoinen hyte toiminta.

Kommentti 2

Sotejärjestämislakiesitys ei valitettavasti tue hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnissa. Tehtävä jää edelleen kunnille, mutta suurimmalta osalta kunnista katoaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteys. Ainoastaan tuottajakunnat voisivat jossain määrin toteuttaa tehtävää. Tämäkin riippuu siitä, mitä linjauksia sotealueen kuntayhtymässä tehdään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Jos lakiesitys toteutuu sellaisenaan, monilla alueilla palvelurakenne hajoaa ja muuttaa muotoaan ja voi vain kuvitella, miten nyt hajautettava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen pystyy moneen vuoteen etenemään. En usko, että sotealueelta annettava tuki kuntia kovin paljon tukee, sillä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen täytyy tehdä ihmisten parissa rukkaset kädessä ja jokaisessa hetkessä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen pitäisi laissa kirjoittaa toisin ja selvemmin.

Kommentti 3

Meillä on valitettavan huonot kokemukset tiedon saamisesta yhteistoiminta-alueelta ja vaikuttaa varsin haastavalta, että kuntien tietoja saataisiin kuntakohtaisesti järkevästi isoilta alueilta. Ainakin pitäisi määritellä tiedot, joita kunnille tulee tuottaa seurannan mahdollistamiseksi. Vielä suurempana ongelmana näen toiminnan ohjattavuuden, etenkin niissä kunnissa, joilla ei ole tuotantoa. Esimerkiksi koulumaailmassa pitää pystyä nopeaan reagointiin ja siinä etenkin sosiaalitoimen yhteys on oleellinen. Uusi sosiaalihuoltolaki varmistaa sote-lain tavoitteena olevan laajan integraation ja kaventaa kunnan oman reagointimahdollisuuden hyvin pieneksi, jos sote-alueella tuotettavia palveluita ei voida johtaa tehokkaasti. Tämä liittyy mysö siihen, miten organisoidaan jo ennakoivasti toiminta, että raskaampiin toimiin ei jouduta. Eli noissa rajapinnoissa nähdään meillä ne suurimmat riskit. Tietysti tuo rahoituskuvio on vielä oma maailmansa ja vaikuttaa pahimmillaan niin, että kustannukset kasvavat sotessa ilmankuntien tosiasiallista vaikutusmahdollisuutta ja syövät samalla muiden sektoreiden ennaltaehkäisystä resurssit. Oma haasteensa tulee myös siinä, että sote-lailla velvoitetaan muut sektorit yhteistoimintaan terveyden ja hyvinvoinnin ja määritellään organisointimalli terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Veikkaan, että sitoutumisesta tulee kohtalainen haaste ja on kyllä näin keskushallinnon näkökulmasta vähintään outoa, että kunnan strategian sisällöstä määritellään ensin kuntalaissa ja vielä yhden sektorin osalta erityislaissa ja käytännön työkalut on aivan muualla. Kunnat ulkoistavat sosiaali- ja terveydenhuollon ja veikkaan, että sotepiirit tekevät saman kuntien suuntaan. Jotenkin ajatus valvontapykälineen on aika kaukana kunnallisen itsehallinnon ja kunnallisen toiminnan perusolemukesta. Kyllä meillä on vakavasti keskusteltu siitä, että jos valtio määrittelee tehtävät ja laittaa lisää paukkuja valvontaan ja ohjaukseen, niin eikö olisi selkeämpää ottaa koko toiminta valtion toiminnaksi? Jonkinlainen katekismus tarvittaisiin lakiin eli näin se on kirjoitettu ja tätä se tarkoitta käytännössä. Nyt siellä on aika paljon epämääräisiä viittauksia, joista tulee täytäntöönpanosta kiireaikataululla vain epäselvyyttä. Etenkin tuohon toteuttamiseen tarvittaisiin selkeät ohjeet, kuka päättää, mitä päättää ja milllä aikataululla. Nyt ei voida valmistella mitään, kun ei ole päätösvaltaista viranomaista ja samaan aikaan kunnat painavat innolla esim. omia sairaalahankkeitaan, kun vielä ehtii optimoida kunkin sairaanhoitopiirin omaa tarvetta. Kokonaisuutta ei tässä kohtaa valvo tai seuraa kukaan.

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Keskustelu:Kuntatuki_sote-uudistuksen_toimeenpanossa&oldid=27162”