Keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Helsingin kaupungissa

Tämän sivun teksti on julkaisusta Keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Helsingin kaupungissa, Tiia Yrjölä ja Jari Viinanen, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 2/2012 (ISBN (PDF) 978-952-272-143-3).

Yhteenveto

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta ääri-ilmiöt kuten rankkasateet ja myrskyt voivat lisääntyä ja ilmasto voi muuttua ennakoimattomammaksi. Pidemmällä tähtäimellä vaikutuksia aiheuttavat myös ilmastomuuttujien keskimääräiset muutokset kuten lämpötilan nousu. Ilmasto lämpenee hillintätoimista huolimatta, jolloin yhdyskuntien tulee sopeutua. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa keinoja ja menettelyjä, joilla voidaan varautua ilmastonmuutoksen haitallisiin vaikutuksiin ja hyötyä mahdollisista eduista. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on pääosin paikallista toimintaa ja suuri osa sopeutumiskeinoista on kaupunkien toimivallassa. Sellaiset sopeutumistoimet, joilla pyritään ennakoivasti vaikuttamaan kaupunkirakenteen tai kaupungin toimintojen ilmastonkestävyyteen ovat usein tehokkaita ja voivat säästää kustannuksia.

Baltic Sea Region -ohjelman rahoittamassa Climate Change: Costs, Impacts and Adaptation in the Baltic Sea Region -hankkeessa (BaltCICA) oli mukana 24 partneria kaikista Itämeren valtioista Venäjää lukuun ottamatta. Hankkeen tavoitteena oli arvioida ilmastonmuutoksen vaikutukset alueelliseen kehitykseen sekä testata ja toimeenpanna konkreettisia ilmastonmuutoksen sopeutumistoimia yhteistyössä alueellisten organisaatioiden ja kuntien kanssa.

Helsingin kaupungin osahankkeen tavoitteena oli arvioida kaupungin olemassa olevien ohjelmien ja strategioiden päivitystarvetta ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta sekä antaa suosituksia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Helsingin työtä seurasi eri hallintokunnista koostunut hankeryhmä. Selvityksen tuloksia hyödynnetään ilmastonmuutoksen sopeutumistoimenpiteiden jatkokehittelyssä ja toteuttamisessa Helsingissä.

Ilmastonmuutoksen sopeutumistoimenpidetarpeet on jaettu (1) maankäyttöön ja rakentamiseen, (2) muuhun infrastruktuuriin, (3) ympäristöön sekä (4) terveyteen pelastustoimeen ja turvallisuuteen. Tärkeimmät ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteet on koottu olemassa olevista strategioista, ohjelmista, linjauksista ja muista toimintatavoista. Niitä on täydennetty uusilla hankkeessa tunnistetuilla sopeutumistarpeilla. Kullekin sopeutumistoimenpiteelle on määritelty ohjauskeino tai vastuutaho.

Helsingin kaupungin prioriteettialueiden määrittelyyn vaikuttaa osa-alueiden haavoittuvuus ilmastonmuutokselle ja kaupungin vaikutusmahdollisuudet. Suurien investointi- ja korjauskulujen sekä pitkän käyttöiän takia rakennuksia ja muuta infrastruktuuria voidaan pitää Helsingin kaupungin ilmastonmuutokseen sopeutumistarpeiden prioriteettialueena. Lisäksi alueidenkäytössä kunnilla on suurin käytännön toimivalta.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen keinovalikoiman yksi merkittävä kokonaisuus ovat vihreän infrastruktuurin, kuten viheralueverkoston, kaupunkipuiden, viherrakenteiden ja vihreiden väylien merkitys rakennetussa ympäristössä ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi eivät riitä sektorikohtaiset toimenpiteet. Selvityksessä on tämän vuoksi tunnistettu myös kaupungin yhteisiä ilmastonmuutokseen sopeutumistarpeita ja jatkoselvitystarpeita. Tunnistettuja toimialojen yhteisiä sopeutumistarpeita ovat ilmastonmuutokseen sopeutumisen integrointi kaikkien hallintokuntien toimintaan ja kaupungin organisaation, kaupunkilaisten ja yksityisten yritysten ilmastonmuutokseen sopeutumisen tietoisuuden nostaminen. Hankkeessa muodostettu Helsingin kaupungin sisäinen verkosto on havaittu toimivaksi tiedonjakovälineeksi. BaltCICA-hankeryhmän työtä jatkamaan ehdotetaan perustettavaksi kaupungin hallintokuntien ilmastofoorumi.

Jotta saadaan kokonaiskuva ilmastonmuutoksen sopeutumistoimenpiteiden hyödyllisyydestä, olisi kaupungin tarpeen kehittää kustannus-hyöty -arviointia. Kaupungin ympäristötilinpidossa ei juuri ole sopeutumiseen liittyviä kustannuksia eriteltynä, sitä onkin syytä kehittää. Kaupungin kannalta merkittävimmiksi kustannuksiksi arvioitiin hulevesijärjestelmien vaatimien viheralueiden rakentaminen ja yleensä viheralueiden ylläpito ilmaston ja lajien muuttuessa sekä tieverkoston suunnittelu ja ylläpito. Kustannus-hyötylaskelmien mukaan nykyisillä tulvariskeillä ei olisi kannattavaa rakentaa kiinteitä tulvasuojauksia kohteisiin, joissa kustannus-hyötyanalyysiä testattiin. Sen sijaan tilapäisen suojausjärjestelmän luominen olisi kannattavaa. Selvitystä laadittaessa tuli myös esille tarve kustannustietopankin käyttöönotosta, jota voisi hyödyntää kustannus-hyötyanalyysejä tehtäessä.

Jatkoselvitystarpeiksi määriteltiin selvityksessä esitettyjen sopeutumistarpeiden ja uusien sopeutumistoimien priorisointi, Ilmastonmuutoksen vaikutusten ja sopeutumistoimenpiteiden tarkempien kustannus-hyötyanalyysien tekeminen sekä parhaiden sopeutumiskäytänteiden kartoittaminen ja niiden käyttöedellytysten selvittäminen Helsingissä.

Yhteenveto löytyy englanniksi alkuperäisestä julkaisusta.

Johdanto

Tausta

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta ääri-ilmiöt kuten rankkasateet ja myrskyt voivat lisääntyä ja ilmasto voi muuttua ennakoimattomammaksi. Pidemmällä tähtäimellä vaikutuksia aiheuttavat myös ilmastomuuttujien keskimääräiset muutokset kuten lämpötila. Ilmasto lämpenee hillintätoimista huolimatta, jolloin yhdyskuntien tulee sopeutua. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa keinoja ja menettelyjä, joilla voidaan varautua ilmastonmuutoksen haitallisiin vaikutuksiin ja hyötyä mahdollisista eduista.

Kuva 1. Helsingin kaupungin ilmastonmuutokseen sopeutumisen keinoja.

Vuonna 2007 valmistui Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030. Se käsitteli ilmastonmuutoksen hillintää. Hyväksyessään Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian YTV:n hallitus kehotti YTV:tä laatimaan ilmastonmuutoksen sopeutumisen alueellisen strategian. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) on laatinut samanaikaisesti tämän raportin kanssa pääkaupunkiseudun ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian. Toimenpiteet ja linjaukset ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi pääkaupunkiseudulla on HSY:n luonnoksessa jaoteltu kahteen ryhmään: seudulliset ja yhteiset strategiset lähtökohdat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa sekä sektorikohtaiset ja sektorirajat ylittävät toimenpidelinjaukset vuosille 2012–2020. Toimenpiteitä esitetään seuraaville sektoreille: maankäyttö, liikenne ja tekniset verkostot, rakentaminen ja lähiympäristön ilmastonkestävyys, vesi- ja jätehuolto, pelastustoimi ja turvallisuus, sosiaali- ja terveystoimi sekä tutkimusyhteistyö, kehittäminen ja tutkimustiedon levittäminen käytännön työtä tukemaan.

Tässä raportissa keskitytään Helsingin kaupungin toimivallassa olevien tehtävien tarkasteluun. Helsingin kaupungin sopeutumistoimiin vaikuttavat pääkaupunkiseudun ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategiassa määriteltyjen pääkaupunkiseudun yhteisten toimien lisäksi kansallisen tason ohjaus (Kuva 1). Ilmastonmuutokseen sopeutumistoimien toteuttaminen on pääasiassa kaupungin vastuulla olevaa toimintaa.

BaltCICA-hanke ja jatkotyö

Helsingin kaupungin ympäristökeskus oli mukana kolmevuotisessa EU-rahoitteisessa Climate Change: Costs, Impacts and Adaptation in the Baltic Sea Region (BaltCICA) -hankkeessa. BaltCICA-hankkeessa oli 24 partneria kaikista Itämeren valtioista Venäjää lukuun ottamatta. Koko BaltCICA-hankkeen tavoitteena oli arvioida ilmastonmuutoksen vaikutukset alueelliseen kehitykseen sekä testata ja toimeenpanna konkreettisia ilmastonmuutoksen sopeutumistoimia yhteistyössä alueellisten organisaatioiden ja kuntien kanssa.

Helsingin kaupungin osahankkeen tavoitteena oli arvioida kaupungin olemassa olevien ohjelmien ja strategioiden päivitystarvetta ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta sekä antaa suosituksia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Tämä raportti on valmisteltu BaltCICA-hankkeen Helsingin kaupungin osahankkeen hankeryhmän (Liite 2) kanssa.

BaltCICA-hankkeen Helsingin kaupungin osahanke on osaltaan tukenut Helsingin kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän strategiaohjelman 2009–2012 toteuttamista. Strategiaohjelman mukaan Helsingin tavoitteena on kantaa vastuunsa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Helsingin kaupungin talousarvion noudattamisohjeiden (Khs 28.11.2011) mukaan hallintokunnissa tulee arvioida, mikä osa kehittämishankkeiden ja mm. EU-projektien kehittämistyöstä olisi järkevää siirtää kaupungin omaan toimintaan. BaltCICA-hankkeen Helsingin kaupungin osahankkeessa muodostettu Helsingin kaupungin sisäinen verkosto on havaittu toimivaksi ja työtä jatkamaan ehdotetaan perustettavaksi hallintokuntien välinen ilmastofoorumi.

Julkaisun muut osat

• Ilmastonmuutoksen sopeutumistoimenpiteitä ja -tarpeita Helsingissä
• Nykyiset ilmastonmuutokseen sopeutumisen hallintakeinot

Viitteet

Yleistä

• Kohti eurooppalaista toimintakehystä. EU:n Sopeutumisen valkoinen kirja. KOM(2009) 147. COM(2009) 147.
• Marttila ym. 2005. Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia.
• Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta: kohti vähäpäästöistä Suomea 2009.
• Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiat: Ilmastonmuutoksen sopeutuminen mukana 2005 ja 2008 selonteoissa.
• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ympäristöhallinnon toimialalla. Ymra 18/2011.
• Maa- ja metsätalousministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelma 2011–2015. 2011.
• Pääkaupunkiseudun ilmasto muuttuu. Sopeutumisstrategian taustaselvityksiä. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut julkaisuja 3/2010.
• Pääkaupunkiseudun sopeutumisstrategian luonnos 2010.
• Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston julistus 2011

Maankäyttö, rakentaminen ja infrastruktuuri

• Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 2008.
• Laki tulvariskien hallinnasta 620/2010
• Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta 659/2010
• Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999
• Maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999.
• Suomen rakentamismääräyskokoelma.
• HE 295/2010 vp laiksi poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain kumoamisesta sekä eräiksi tähän liittyviksi laeiksi.
• Ylimmät vedenkorkeudet ja sortumariskit ranta-alueille rakennettaessa - Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista. Ympäristöopas 52/2002.
• Ehdotus uudenmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi 28.3.201.
• Vantaanjoen tulvantorjunnan toimintasuunnitelma UUSra1/2006.
• Uudenmaan- ja Itä-Uudenmaan rannikkoalueiden alustava tulvariskien arviointi raportti 31004-13090.
• Uudenmaan- ja Itä-Uudenmaan rannikkoalueiden alustava tulvariskien arviointi raportti 31004-13090.
• Hulevesiopas. Kuntaliitto.
• Yleiskaava 2002.
• Kaupungista seutu ja seudusta kaupunki, Helsingin maankäytön kehityskuva, 2008.
• Helsingin maanalainen yleiskaava.
• Helsingin kaupungin rakennusjärjestys. 2010.
• Helsingin kaupungin tulvastrategia. 2008.
• Helsingin kaupungin hulevesistrategia. 2008.
• Tulvakohteiden määrittely, esiselvitys. 2007.
• Ekorak A. Helsingin ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelma. A Julkiset palvelurakennukset.
• Ekorak B. Helsingin ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelma 2012-2018 B Infrarakentaminen, lausuntoversio
• Helsingin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma. Raportti. 2.3.2004.
• Rakennusviraston vaikutukset ilmastonmuutokseen sekä arvio yleisten alueiden rakentamisen ja ylläpidon sopeutumistoimista 2010.
• Helsingin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma. Raportti. 2.3.2004.
• Hulevesitulvariskien alustava arviointi Helsingin kaupungissa. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten. 2011. FCG
• Helsingin kaavoituksen ekotehokkuustyökalu (HEKO) VTT:n tutkimusraportteja VTT-R-06550-10
• Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt - PEK-selvitys. 2011. Gaia consulting Oy

Ympäristö- ja luonto

• Ympäristönsuojelulaki
• Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015, Valtioneuvoston periaatepäätös
• Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä
• Helsingin luonnonsuojeluohjelma 2008-2017. 2008.
• Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Toimintaohjelma 2008–2017. 2008.
• Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjaukset. 2011.
• Kasvit ovat kaupungin vaatteet. Helsingin rakennettujen viheralueiden kasvien käytön linjaus. 2009.
• Helsingin kaupunkikasviopas. Helsingin kasvisuunnittelun työkalupakki. 2010.
• Helsingin pienvesiohjelma 2007.
• Vuosaaren, Vartiokylän, Tattarisuon ja Kallahden pohjavesialueiden suojelusuunnitelma.
• Merivesitulvan aikana ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat riskikohteet Helsingissä. 2010.

Terveysvaikutukset ja turvallisuus

• Valmiuslaki
• Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista
• Pelastuslaki
• Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta
• Helsingin kaupungin pelastuspalvelun perussuunnitelma. 2006.
• Helsingin kaupungin tulvantorjuntasuunnitelma. Tulvantorjuntatyöryhmän loppuraportti. 2005.
• Pelastuslaitoksen selvitys merivedenpinnan nousun vaikutuksista. Helsingin kaupungin pelastuslaitos, 1993
• Kaupunkikonsernin valmiusohje. 2010
• Helsingin kaupungin turvallisuussuunnitelma 2011-2014.
• Pääkaupunkiseudun varautumissuunnitelma ilmanlaadun äkilliseen heikkenemiseen, HSY:n julkaisuja 8/2010.