Ilmastonmuutoksen sopeutumistoimenpiteitä ja -tarpeita Helsingissä

Tämän sivun teksti on julkaisusta Keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Helsingin kaupungissa, Tiia Yrjölä ja Jari Viinanen, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 2/2012 (ISBN (PDF) 978-952-272-143-3).

Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Tämän raportin tausta-aineistona käytettiin HSY:n kanssa yhteistyössä tilattuja materiaaleja. Pääkaupunkiseudun ilmastotietoja ja -skenaarioita (Ilmatieteen laitos) -selvityksessä (Pääkaupunkiseudun ilmasto muuttuu. Sopeutumisstrategian taustaselvityksiä. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut julkaisuja 3/2010.) todetaan, että Suomen osalta muutoksia on odotettavissa etenkin lämpötila- ja lumioloissa. Kuluvan vuosisadan aikana Suomen ilmaston arvioidaan lämpenevän 3,2–6,4 astetta. Ilmaston luonnollinen vuodesta toiseen tapahtuva vaihtelu kuitenkin säilyy. Talvilämpötilat nousevat kesälämpötiloja enemmän. Lämpenemisen myötä terminen talvi lyhenee ja muut vuodenajat pitenevät. Talvien lämpeneminen johtaa lumipeitteen vähenemiseen ja roudan ohenemiseen. Itämerellä talvinen merijää ja jääpäivien määrä vähenevät. Kesälämpötilan nousu kuluvan vuosisadan aikana johtaa mm. kuumien päivien määrän lisääntymiseen ja hellejaksojen pidentymiseen. Suomen vuotuisen sademäärän arvioidaan lisääntyvän tasaisesti kuluvan vuosisadan aikana. Vuosisadan loppuun mennessä sademäärä kasvaa skenaariosta riippuen 12–24 prosenttia. Myös rankkasateiden arvioidaan voimistuvan Suomessa. (Taulukko 1)

Keskimääräisen merenpinnan korkeuden muutoksiin Itämerellä ja Suomen rannikolla vaikuttavat pääasiassa valtameren pinnan nousu sekä maan kohoaminen. Valtameren pinnan nousun tämänhetkiset arviot vaihtelevat 10 senttimetristä 2 metriin vuoteen 2100 mennessä. Epävarmuutta aiheuttaa esimerkiksi mannerjäätiköiden sulamisnopeudessa tapahtuvien muutosten vaikea ennustettavuus. Itämerellä merenpinnan korkeuden lyhytaikaisiin vaihteluihin ja aariarvoihin vaikuttavat pääasiassa ilmanpaine, tuulet, Itämeren ominaisheilahtelu sekä kokonaisvesimäärän muutokset. Aiemmin laskettiin, että Helsingissä N60 +230 cm vedenkorkeustaso saavutettaisiin kerran seuraavien 200 vuoden aikana. Nykyisten skenaarioiden valossa näyttää silta, että tuo arvio ylittyy.

Tulvien muuttuminen Vantaanjoella ja Espoonjoella (Suomen ympäristökeskus) - selvityksessä arvioidaan, että ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi tulvien yleisyyteen ja ajoitukseen Suomessa. Vantaanjoen pääuomassa tulvien arvioidaan keskimäärin pienenevän ilmastonmuutoksen vaikutuksesta lumen määrän vähenemisestä johtuen. Sen sijaan Vantaanjoen pienemmissä sivuhaaroissa Keravanjoessa ja Lepsämänjoella sekä Espoonjoella tulvat kasvavat hieman tulevaisuudessa johtuen lähinnä rankkojen sateiden ja talvitulvien lisääntymisestä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat kuitenkin vielä epävarmoja ja esimerkiksi rankkojen sateiden muuttuminen nyt arvioitua enemmän voi muuttaa tuloksia. Havaintojen perusteella laaditut tulvakartat ovat kuitenkin käyttökelpoisia myös ilmastonmuutos huomioon ottaen. Tarvittaessa ilmastonmuutokseen voidaan varautua ottamalla suunnittelussa käyttöön entistä suurempaa toistumisaikaa vastaava tulvakartta. Kerran 100 vuodessa toistuva tai sitä suurempi tulva aiheuttaisi toteutuessaan merkittäviä vahinkoja.

Taulukko 1. Suuntaa antava kuvaus ilmastosuureiden muutoksista vuodenajoittain Suomen eteläosassa vuosisadan lopulle mentäessä. Lähde: Jylhä ym. Arvioita Suomen muuttuvasta ilmastosta sopeutumistutkimuksia varten – ACCLIM-hankkeen raportti 2009. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2009:4.

Muuttuja	XII-II	III-V	VI-VIII	IX-XI	Vuosi	Huomautuksia
Keskilämpötila	+	+	+	+	+	Lämpötilan nousu pienintä kesällä.
Keskimääräinen sademäärä	+	+	/	+	+
Termisen vuodenajan pituus	-	+	+	+		Lämpötilan nousu pienintä kesällä.
Vuorokauden ylin lämpötila	+	+	+	+	+	Lämpötilan nousu pienintä kesällä.
Vuorokauden alin lämpötila	+	+	+	+	+
Pakkaspäivien lukumäärä	-	-	-	-	-
Nollapistepäivien lukumäärä	/	-	-	-	-	Aluksi talven nollapistepäivät yleistyvät myös etelässä.
Lumen vesiarvo	-	-		-	-	Väheneminen alkaa etelästä, samoin syksystä ja keväästä.
Lumipeitepäivien lukumäärä	-	-		-	-	Väheneminen alkaa etelästä, samoin syksystä ja keväästä.
Sadepäivien määrä	+	( )	-	( )	+
Rankkasateiden voimakkuus	+	+	+	+	+
Sateettomien kausien pituus	-	( )	( )	( )	( )
Pilvisyys	+	/	(-)	/	+
Roudan määrä	-	-			-	Laskelmat tehty lumettomille alueille (tiet, lentokentät, jne.)

Lisäksi kartoitettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kaupunki- ja rakennettuun ympäristön ovat pääosin kielteisiä, mutta tutkimustieto aiheesta on melko vähäistä. Vaikutuksia tarkasteltaessa on tärkeää huomioida sekä välittömät että välilliset vaikutukset. Ilmastonmuutoksen asettamat haasteet liittyvät muun muassa hulevesitulviin, rakennusten kosteusvaurioihin, energianjakelun turvaamiseen, tietoliikenneverkkojen ylläpitoon ja sään ääriilmiöihin. Ilmanlaatu voi heikentyä, liukkaat nollakelit lisääntyä, ja myös muuhun maailmaan kohdistuvat ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat heijastua Suomeen esimerkiksi kansainvälisen turvallisuuden kautta.

Näiden kolmen taustajulkaisun lisäksi Helsingin kaupunki, HSY ja Aalto-yliopisto tekivät pääkaupunkiseudun ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian yhteydessä ja haastattelututkimuksen Miten sään ääri-ilmiöt vaikuttavat kaupungin ja muiden toimijoiden työhön pääkaupunkiseudulla. (Pääkaupunkiseudun sopeutumisstrategian luonnos 2010)

Yhteenveto nykyisistä ilmastonmuutoksen sopeutumistoimenpiteistä

Kaupunginjohtaja asetti helmikuussa 2010 työryhmän valmistelemaan kaupungin ympäristöpolitiikan tarkistamista. Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikan luonnoksessa sopeutuminen on mainittu yhdeksi ympäristöpolitiikan tavoitteeksi. Kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat perustivat kaupunginjohtajien ilmastoverkoston vuonna 2011. Kaupunginjohtajien allekirjoittamassa verkoston kannanotossa todetaan, että kaupungeilla ilmastonmuutokseen sopeutumisessa suuri vastuu, sillä konkreettiset varautumistoimet liittyen rakennettuun ympäristöön tehdään kuntatasolla.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen koskee useita toimialoja ja hallintokuntia. Helsingin kaupungilla olemassa olevia sopeutumistoimia toteutetaan toimialakohtaisten ohjelmien, strategioiden, toimintaohjeiden ja normaalin suunnittelun kautta. Olemassa olevia ilmastonmuutoksen ohjauskeinoja (strategiat, ohjelmat, lainsäädäntö, määräykset, suositukset ja selvitykset) on tarkemmin selvitetty luvussa 3.

Parhaiten ilmastonmuutokseen sopeutuminen on integroitu Helsingin kaupungissa merivesi- ja vesistötulvien sekä hulevesien hallintaan. Tulvien hallinnassa on perinteisesti jouduttu varautumaan vaihteluun. Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on kirjattu osaksi tulvienhallintaa koskevaa lainsäädäntöä. Vesitalouteen liittyvissä kysymyksissä on osittain tämän vuoksi kehittynyt kaupungin sisäinen yhteistyö.

Ensimmäinen Helsingissä tehty kokonaisvaltaisempaan sopeutumistarkasteluun pyrkivä selvitys on rakennusviraston vaikutukset ilmastonmuutokseen sekä arvio yleisten alueiden rakentamisen ja ylläpidon sopeutumistoimista.

Terveydenhuollon toimialalla ilmastonmuutoksen aiheuttamien kansanterveydellisten vaikutusten arviointi on vielä kesken eikä valtakunnallisia ohjeistoja ole vielä käytettävissä. Varautuminen tapahtuu toistaiseksi valmiussuunnittelun ja häiriötilannesuunnittelun kautta. Vasta kun ilmastonmuutoksen kansanterveydelliset vaikutukset on tieteellisesti arvioitu ja näiden perusteilla laadittu valtakunnallinen ohjeistus, voidaan terveydenhuoltojärjestelmän sisään rakentaa velvoittavia palvelurakenteita ja ohjeistoja.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja lainsäädäntö

Kuntien edellytetään huomioivan toiminnassaan kestävän kehityksen edellytykset, jolloin ympäristön ja yhdyskunnan kehityksessä otetaan huomioon tulevan ajan tarpeet. Kuntalaissa (1995/365) on todettu: Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.

Maankäytön suunnittelun tavoitteena on ohjata yhdyskuntien rakentamista, luonnonvarojen käyttöä, maisemallisia toimenpiteitä, kunnallistekniikkaa ja ympäristönsuojelua. Kaavoituksessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset (Maankäyttö‐ ja rakennuslaki 1999/132). Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen vaikutukset mm. maa‐ ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon sekä alue‐ ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen (Maankäyttö‐ ja rakennusasetus 1999/895).

Vuonna 2009 voimaan astuneissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on uutena asiana mukana ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Alueidenkäytössä on mm. otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara‐alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule ijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin.

Laissa ja asetuksessa tulvariskien hallinnasta on huomioitu ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointi. Laki tulvariskien hallinnasta (2010/620) toteaa tulvariskien alustavan arvioinnin teosta: ”Tulvariskien alustava arviointi tehdään toteutuneista tulvista sekä ilmaston ja vesiolojen kehittymisestä saatavissa olevien tietojen perusteella ottaen huomioon myös ilmaston muuttuminen pitkällä aikavälillä.” ELY‐keskuksen tehtävänä on mm. tehdä vesistöalueiden ja merenrannikon tulvariskien alustava arviointi ja laatia vesistöalueiden ja merenrannikon tulvavaara‐ ja tulvariskikartat. Kunta tekee alustavan arvioinnin hulevesitulvista aiheutuvista tulvariskeistä, nimeää hulevesitulvien merkittävät tulvariskialueet ja laatii alueille tulvavaara- ja tulvariskikartat. Kunta laatii hulevesitulvan vuoksi merkittäväksi tulvariskialueeksi nimetylle alueelle tulvariskien hallintasuunnitelman.

Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmä ehdotti loppuraportissaan, että vastuita hulevesien hallinnasta selvennettäisiin ja samalla parannettaisiin mahdollisuuksia erityisesti hulevesien maanpäällisten hallintamenetelmien käyttöön. Ehdotuksen mukaan mm. kunnalle säädettäisiin maankäyttö‐ ja rakennuslakiin otettavin säännöksin velvollisuus huolehtia hulevesien hallinnasta asemakaava-alueilla. Kunta voisi periä maksuja hulevesien hallinnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten ja sopeutumisen kustannukset

Ilmastonmuutoksen sopeutumisen aiheuttamia kustannuksia ja niiden syntymistä arvioitiin Helsingin näkökulmasta. Työhön tarvittavia kustannustietoja on kartoitettu kaupunkitason ohjelmista, eri hallintokuntien asiantuntijoiden haastattelujen ja kyselyjen perusteella ja heiltä saaduista aineistoista sekä yleisemmin lähdeaineistoista. Aiheeseen liittyen järjestettiin kaksi työpajaa hankkeen aikana.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamia tulevia kustannuksia voidaan lähestyä tarkastelemalla nykyisten ääri-ilmiöiden aiheuttamia kustannuksia ja arvioimalla lisääntyvätkö ne vai vähenevät ilmaston muuttuessa. Toisaalta kustannuksia voidaan välttää varautumalla etukäteen esimerkiksi rakentamalla suojapatoja, jolloin toimenpiteen hyödyksi saadaan vältetty kustannus. Jotta saadaan kokonaiskuva hankkeiden hyödyllisyydestä, olisi kaupungin tarpeen kehittää kustannus-hyöty-arviointia.

Esimerkkejä ilmaston aiheuttamista kustannuksista

22.8.2011 rankkasade aiheutti korvausvaatimuksia Itä-Helsingistä (mm. kiinteistövahinkoja) sekä Vallilan ja Marjaniemen siirtolapuutarha-alueilta. Vaatimusten käsittely on vielä kesken. Korvausvaatimukset voivat nousta melko suuriksi.

Runsaslumiset talvet vuosina 009–2011 aiheuttivat huomattavia lisäkustannuksia kaupungille ja yhteiskunnalle. Kaupungille vuoden 2010 talvikunnossapidon kustannuslisän arvioidaan olevan noin 11 M€ (alkutalvi 8 M€ ja joulukuu 3 M€ )ja alkuvuotena 2011 kului noin 15 M€ yli budjetoidun. Lunta kuljetettiin noin 320 000 kuormaa 2010–2011 talvena (50 % enemmän kuin ed. vuonna).

Vuosien 2009–2011 runsaslumiset talvet ovat aiheuttaneet huomattavan määrän korvausvaatimuksia kaupungille liukastumisista ja autovahingoista. Vuonna 2010 korvattiin liukastumisvahingoista 445 000 euroa ja vuonna 2011 (lokakuun loppuun mennessä) 484 000 euroa. Keskimäärin on maksettu 250 000 e/v. Tilastot tarkoittavat ratkaisuajankohtaa.

Helsingin kaupungin ilmalaadun varautumissuunnitelmassa vuodelta 2007 esitettiin arviona, että vaikeassa ilmanlaadun episoditilanteessa terveydenhuollon lisääntyneiden lääkärikäyntien ja sairaalaanottojen lisäkustannukset ovat 30 000–40 000 euroa päivässä.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien kustannusten arviointi kaupungin ohjelmissa ja raportoinnissa

Helsingin ympäristöpolitiikan laatimisen yhteydessä vuonna 2010 arvioitiin kustannuksia. Sen mukaan mm. vedenpuhdistuksen ylivuotojen vähentämiskustannukset ovat kustannustehokkaimmillaan noin 10 000 m³/2 milj. €. Ylivuotojen määrä on noin 90 000 m³vuodessa. Nykyisellä kustannustasolla sekaviemäröinnin muutto erillisviemäröinniksi maksaa noin 1 miljoona euroa/km. Viemäreiden kunnostus kannattaa tehdä samanaikaisesti katujen kunnostuksen kanssa, jolloin vältytään sekaviemärin saneerauksen aiheuttamilta lisäkustannuksilta. Helsinki on käyttänyt viime vuosina luonnon ja maisemansuojeluun 2–3 miljoonaa euroa vuosittain, josta suuri osa on ollut Korkeasaaren eläintarhan toimintaan (uhanalaisten lajien suojeluun) liittyviä kustannuksia. Viheralueiden hoitoon on puolestaan käytetty esimerkiksi vuonna 2009 n. 21 miljoonaa euroa ja viheralueiden kunnostamisen ja rakentamisen investointeja tehty 20 miljoonalla eurolla.

Vuoden 2010 Ympäristöraportissa on esitetty Helsingin kaupungin ilmastonsuojelun kuluiksi yhteensä 9,2 miljoonaa euroa. Tähän ei ole kirjattu kuitenkaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia kustannuksia, vaan esimerkiksi matalaenergiarakentamisen kuluja, joukkoliikenteen matkasetelikuluja ja Helsingin Energian päästökaupan kuluja. Kaupungin ympäristötilinpidossa ei yleisesti huomioida kuin suora rahallinen investointi vaikka kustannuksia tai vältettyjä kustannuksia syntyy epäsuorasti kuten terveyspalveluista, elämän ja terveyden arvosta, imagosta, kilpailukyvystä, luontokokemuksesta tai luonnon, ilman, ilmaston ja puhtaan veden arvosta. Kustannusten raportointia onkin syytä kehittää.

Vuonna 2007 valmistuneessa Helsingin hulevesistrategiassa on esitetty kustannusvastuita, mutta ei ole arvioita toimenpiteiden kustannuksia. Helsingin veden (nyk. HSY) ja kaupungin kesken on mm. sovittu vastuut tulvavahinkotilanteista sekä tulvareiteistä ja niiden rakentamisesta. Toimenpidettä ei ole vielä toteutettu.

Vuonna 2008 valmistuneessa Helsingin tulvastrategiassa on arvioitu toimenpiteiden kustannusten oleva noin 4,5 miljoona euroa vuoteen 2014 asti. Strategiassa on hyvin tarkasti arvioitu eri toimenpiteiden kustannukset. Arviointi tulisi kuitenkin päivittää. Helsingin kaupunki toteuttaa tulvasuojelua nykyisin 1–2 miljoonan euron arvosta vuodessa lähinnä rakentamalla tulvavalleja merenrantakohteisiin.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat kustannukset ja hyödyt kaupunkikonsernille

Kuva 3. Analyysi ilmastonmuutoksen aiheuttamien kustannusten, hyötyjen ja vaikutuksesta kaupunkikonsernille.

Ilmastonmuutoksen ja poikkeuksellisten sääolosuhteiden aiheuttamien kustannusten ja vaikutuksen suuntaa ja suuruutta kaupungin näkökulmasta analysoitiin asiantuntijoiden työpajatyöskentelynä (kuva 3).

Kaupungin kannalta merkittävimmiksi kustannuksiksi arvioitiin hulevesijärjestelmien vaatimien viheralueiden rakentaminen ja yleensä viheralueiden ylläpito ilmaston ja lajien muuttuessa sekä tieverkoston suunnittelu ja ylläpito. Yhteiskunnallisia kustannuksia arvioitiin syntyvän jäähdytystarpeen kasvusta, terveyskuluista ilmanlaadun heiketessä ja turvallisuusriskien kasvusta sisältäen mm. ilmastopakolaisuuden, liukastumiset ja myrskyjen kaatamat puut. Hyötyinä nähtiin kesämatkailun edellytysten paraneminen.

Helsinki ei ole varsinainen talvimatka ilukaupunki, joten sen heikkenemisen merkitys on vähäinen. Joukkoliikenteen ja pyöräilyn edellytysten paranemisesta tulee kaupungille hyötyä sekä uusista rakentamisen ja infrastruktuurin kunnossapitomenetelmistä. Yhteiskunnallisina hyötyinä tulee lämmitystarpeen aleneminen sekä pakkaskuolemien väheneminen. Tosin vastaavasti hellekuolemat voivat lisääntyä. Maa- ja metsätalouden aiheuttamat luontovaikutukset koettiin Helsingille melko merkityksettömiksi.

Kustannus-hyötyanalyysi

Ilmastonmuutoksen sopeutumiskustannukset voidaan karkeasti arvioida muodostuvan esimerkiksi varautumiskustannu ksista merenpinna tulvimisen aiheuttamien vahinkojen vähentämisestä, tulvapatojen rakentamisesta, siirrettävistä tulvasuojista, viemäröinnin uusimisesta ja rakennusten suojaamisesta. Ilmastonmuutoksen sopeutumiskustannuksia tulee useille sektoreille mm. rakentamiseen, luonnonhoitoon, energianhuoltoon ja liikenteeseen. Kustannukset jakautuvat HSY:lle, kaupungille, valtiolle ja yksityiselle sektorille. Esimerkiksi muutaman vuoden takaisen Porin taajamatulvan vahinkojen arvioitiin olevan kokonaisuudessaan 20 miljoonaa euroa.

Liitteessä 1 on esitetty erilaisten tapausesimerkkien avulla kustannusten ja hyötyjen muodostumista. Tapausesimerkeiksi on valittu uuden alueen rantarakentaminen, vanhan alueen suojaus tulvien varalle, talonrakentaminen, uusien alueiden hulevesien hallinta, viheralueet, infrarakentaminen, harrastukset ja terveys. Tavoitteena on, että tapausesimerkit voivat toimia kuntien hankkeiden suunnittelun apuna.

Kustannus-hyötyanalyysi on hyödyllinen tapa tarkastella hankkeiden kannattavuutta kaupungille ja kaupunkilaisille. Kustannushyötyanalyysin koostuu seuraavista osista:

1. Määritetään tarkasteltavat hankevaihtoehdot
2. Päätetään kenelle koituvilla hyödyillä ja kustannuksilla on merkitystä
3. Määritetään hankkeen vaikutukset ja käytettävät mittayksiköt
4. Ennustetaan tulevat vaikutukset koko hankkeen ajalta
5. Muutetaan kaikki vaikutukset rahamääräisiksi arvoiksi
6. Diskontataan tulevat kustannukset ja hyödyt nykyhetkeen
7. Lasketaan kunkin hankevaihtoehdon nettonykyarvo (NPV)
8. Suoritetaan herkkyysanalyysi
9. Tehdään suositus yhteiskunnallisen nettohyödyn ja herkkyysanalyysin perusteella

Kustannus-hyötyanalyysissä tarkastellaan yhteiskunnallista hyötyä tulevaisuudessa. Esitetyissä sopeutumistapauksissa kustannusten ja hyötyjen arvioiminen on tehty niin, että kaupungin investoinnilla (esim. korottamalla rantaa kaupungin maalla tai rakentamalla tulvapenger) voidaan välttää ilmastonmuutoksen aiheuttama kustannus (saadaan hyöty). Eli investointi on kustannus ja tulvavahingon välttäminen on investoinnilla saatava hyöty.

Tarkasteluissa tulee huomioidaan mahdollisuuksien mukaan myös epäsuorasti syntyvät kustannukset ja hyödyt kuten terveyspalvelut, elämän ja terveyden arvo, imago (alue), kilpailukyky, luontokokemus tai luonnon, ilman, ilmaston ja puhtaan veden arvo. Mikäli näitä ei voida arvottaa rahallisesti on niitä kuitenkin hyödyllistä esittää sanallisesti. Esimerkiksi Metsäntutkimuslaitoksen ja kaupungin tietokeskuksen tutkimuksen mukaan Keskuspuiston vaikutus asuntojen hintoihin Pohjois-Helsingissä näkyi 1,5 km etäisyydelle. Asuntojen hinnat olivat tällä vyöhykkeellä 5–7 % kauempana olevia asuntoja kalliimpia. Myös pienempien viheralueiden läheisyys nostaa asuntojen hintoja. Viheralueet ovat tärkeitä myös matkailun kannalta. Luonto ja terveellinen ympäristö ovat Helsingin vetovoimatekijöitä.

Yhteistyössä HSY:n kanssa on Ramboll Oy:llä teetetty kustannus-hyötyanalyysi vanhan alueen suojaus -tapausesimerkistä. Analyysissä käytettiin tulvakorkeuksia 2 m (tulvan toistuvuus 1/100 vuodessa) ja 3 m (1/250). Tulokset on raportoitu Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian yhteydessä. Työssä laskettiin 2 eri tapausta, joista toinen oli pääosin 60–70 -luvulla pientalovaltainen ja toinen uusi kerrostalovaltainen alue meren rannalla liitteessä 1 esitettyä tapausesimerkkiä 1 mukaillen. Laskelmien mukaan nykyisillä tulvariskeillä ei olisi kannattavaa rakentaa kiinteitä tulvasuojauksia kohteisiin, joissa kustannushyötyanalyysiä testattiin. Sen sijaan tilapäisen suojausjärjestelmän luominen olisi kannattavaa. Laskelmat sisältävät kuitenkin huomattavia epävarmuuksia ja niitä ei voida yleistää. Syvällisemmän analyysin teko vaatisi enemmän selvitys- ja tutkimustyötä. Selvitystä laadittaessa tuli myös esille tarve kustannustietopankin käyttöönotosta, jota voisi hyödyntää kustannus-hyötyanalyysejä tehtäessä.

Katso myös

• Keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Helsingin kaupungissa
• Ilmastonmuutoksen sopeutumistoimenpiteitä ja -tarpeita Helsingissä
• Nykyiset ilmastonmuutokseen sopeutumisen hallintakeinot