Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus 2014

Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu: Tämä sivu on luonnos Sivun olennainen sisältö ja rakenne on jo hahmottunut, mutta kuitenkin isoja sisältöpuutteita on edelleen.

Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus on suunnitteluasiakirja esimerkiksi tulevien hallitusneuvottelujen käyttöön.

VNK ylläpitää tulevaisuuskeskustelua loppuhallituskaudella seuraavien teemojen mukaan: Kestävä kasvu, Hyvinvointi, Luottamus, Turvallisuus, Tuottavuus. Analyysi rakentuu näiden teemojen ympärille, keskiössä se miten eri ministeriöt näkevät niiden kehittymisen ja vaihtoehdot, eli mikä on kunkin ministeriön näkökulma eteen tulevissa muutos- ja päätöksentekotilanteissa.

5. Ympäristö terveyden ja hyvinvoinnin voimavaraksi

Teeman yhteenveto, 1 sivu.

Perustelumuistiot

Pituus tarpeen mukaan, ei julkaista osana tulevaisuuskatsausta vaan erikseen STM:n päättämällä tavalla.

1. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä fyysinen ympäristö

Ruoka- ja ravitsemusturvallisuus; laadukkaan elitarviketuotannon ja ruokailun edistäminen. Puhdas juomavesi. Terveellinen asuin- ja työympäristö.

Vesiasiat, Ilkka Miettinen/YVES

Ydinviesti (sis. vaikutuspyrkimys)

Lyhyesti ja napakasti se, mitä näkökohtaa / tavoitetta tässä avataan, ja mihin / miten pyritään vaikuttamaan.

Vesiturvallisuuden edistäminen, jotta riski sairastua vesivälitteisten epidemioiden vuoksi pienenee.

Taustaa (sis. mahdolliset toimintaehdotukset)

Laajempi kuvaus ja perustelut

Asiaan mahdollisesti jo liittyvää valmisteltua / suunniteltua toimintaa STM:n asettama kansallinen tavoite on, että yksittäisen kansalaisen riskin suuruus sairastua vesivälitteisen epidemian vuoksi infektioon olisi vuositasolla korkeintaan 1 sairaustapaus /10 000 asukasta. Tähän tavoitteeseen ei ole ylletty. Sairastuvuus vesivälitteisissä epidemioissa ylittää tällä hetkellä tavoitearvon nelinkertaisesti. Tavoite näyttää vaikealta saavuttaa useiden eri tekijöiden vuoksi. Ilmastonmuutoksen on ennustettu johtavan entisestään voimistuviin sään ääri-ilmiöihin (sateet, tulvat, kuivuus), jotka voivat johtaa raakavesilähteiden saastumiseen. Lisäksi rankkasateiden aiheuttamat viemäriverkostojen ylivuodot ja jätevesien ohijuoksutukset voivat huonontaa vesistöjen veden laatua, mikä tulee ottaa huomioon talousvesituotannossa ja vesistöjen virkistyskäytössä. Jos tulevina kesinä hellejaksot yleistyvät ja pitkittyvät, se voi lisätä myös joidenkin terveydelle haitallisten mikrobien, kuten legionellabakteerien ja Vibrio cholerae -bakteerien kasvua vesistöissä. Toinen merkittävä uhkatekijä on talous- ja jätevesiverkostojen kunnon jatkuva heikentyminen, puutteellinen ylläpito ja riittämätön peruskorjaus. Uhkana on, että verkostojen korjausvelasta aiheutuvat verkostovuodot ja putkirikot johtavat yhä useammin talousveden likaantumiseen ja sen myötä mahdollisesti vesiepidemioihin. Lisääntyvä matkailu voi johtaa uusien taudinaiheuttajien, kuten hepatiitti A:n rantautumiseen Suomeen. Kuluneen hallituskauden aikana toteutetun talousvesiasetuksen muutoksen (STMa 442/2014) ja vesihuollon, sanitaation ja kiinteistövesien riskien arvioimiseksi ja hallitsemiseksi (WSP, SSP ja BWSP) käynnistettyjen toimien avulla pyritään edistämään vesiturvallisuutta kokonaisuutena. Vesihuollon parissa toimivat tahot ovat nostaneet esille huolen vesijohtoverkostojen kunnon heikentymisestä ja verkostojen laajasta korjausvelasta.

Tavoiteltava aikataulu perusteluineen

Hahmotus aloitusajankohdasta ja ajallisesta painotuksesta

Seuraavien vuosien aikana tulisi vahvistaa ja tukea vesihuollon riskien arvioinnin ja hallinnan toimeenpanoa vesilaitoksilla. Toimeenpano pääsee laajamittaisesti käyntiin vasta vuonna 2015, jolloin työhön laadittavat työkalut ovat laitosten ja viranomaisten käytettävissä. Riskien arviointi ja hallinta edellyttävät ennakointia ja olemassa olevien tietojen kriittistä analysointia, mikä saattaa etenkin pienempien laitosten osalta koitua haasteeksi. Vesijohtoverkostojen ylläpitoon ja peruskorjaukseen sekä hulevesien hallintaan liittyvä työ olisi käynnistettävä viipymättä, sillä verkostojen saattaminen turvalliselle tasolle vie vuosikymmeniä, jonka jälkeenkin sen olisi jatkuttava laitosten normaalina rakenteiden ylläpitona. Jätevesien hallintaan liittyvien toimien yhteydessä tulisi lisätä eri toimijoiden keskinäistä yhteistyötä terveys- ja ympäristöhaittojen arvioimiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Vesialalla tulisi myös kyetä varautumaan mahdollisten uusien taudinaiheuttajien havaitsemiseen ja niiden aiheuttamien haittojen torjumiseen.

Kustannukset

Mahdollisia tiedossa olevia kustannusvaikutuksia

• toimeenpano (esim. kaavaillun toimintaehdotuksen kustannus)
• budjettivaikutukset, muut mahdolliset vaikutusmekanismit: mitä tapahtuu

Riskienarvioinnin ja – hallinnan toteuttaminen tulee sitomaan niin vesihuoltolaitoksien kuin terveydensuojeluviranomaisten voimavaroja. Kyse ei ole niinkään lisäkustannuksista kuin voimavarojen uudelleen priorisoinnista. Myös eri tahojen välisen yhteistyön tiivistäminen ei välttämättä merkitse suuria lisäkustannuksia vaan se voi hoitua osin tiedonvaihdon lisäämisen avulla. Vesiturvallisuuden riskienhallintajärjestelmien käyttöönotosta, kuten desinfiointi- ja varavoimajärjestelmistä, aiheutuu kustannuksia vesihuoltolaitoksille (>100 kEUR/yksikkö). Hinta ei kuitenkaan vaikuta suurelta verrattaessa sitä yhden vesiepidemian aiheuttamiin välittömiin ja välillisiin kustannuksiin, mitkä voivat nousta jopa miljooniin euroihin. Kunnille (valtion avustamina) verkostojen kunnostus maksaa sen sijaan suuria summia. Kunnostustyöt joudutaan joskus kuitenkin suorittamaan. Verkostojen kunnostus tulee sitomaan huomattavia rahamääriä (>1 MEUR /yksikkö)

Kytkennät muille hallinnonaloille

Mahdolliset suoran liittymät / yhteistyö tai vaikutukset muiden hallinnonalojen toimintaan

Ympäristöministeriö – talousveden kanssa kosketuksissa olevat materiaalit Maa- ja metsätalousministeriön esittämä hanke: Vesihuollon korjausinvestointien suunnitteluun, verkostovuotojen vähentämiseen ja hulevesien hallintaan liittyvien hyvien käytäntöjen yhteen sovittaminen terveys- ja ympäristöriskien vähentämiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö – vesivarojen kunnossapito

Lisätiedot

Asiantuntijat

Ilkka Miettinen (THL/YMTO) Outi Zacheus (THL/YMTO) Jaana Kusnetsov (THL/YMTO) Tarja Pitkänen (THL/YMTO)

Terveellinen asuinympäristö, Anne Hyvärinen/YMIK

KESKEN!!!!!

Ydinviesti (sis. vaikutuspyrkimys)

Lyhyesti ja napakasti se, mitä näkökohtaa / tavoitetta tässä avataan, ja mihin / miten pyritään vaikuttamaan.

Ihminen viettää valtaosan elämästään sisällä, erityisesti kotona, jolloin asuinympäristöllä on suuri merkitys ihmisten terveyden, hyvinvoinnin ja viihtyvyyden kannalta. Jotta asuinympäristöstä johtuvia terveyshaittoja voidaan minimoida, tulee huolehtia, että

1) Kosteus- ja homevaurio- ja muut sisäilmaongelmat ennaltaehkäistään, havaitaan ja korjataan

2) Sisäympäristön laatu ja terveellisyys huomioidaan rakennusten energiatehokkuusvaatimusten kiristyessä

3) Ilmaston- ja yhdyskuntarakenteen muutosten aiheuttamat vaikutukset (lisääntyvä helle, kosteusvauriot, liikenne, ilmansaasteet ja melu) huomioidaan asuinympäristöissä

Taustaa (sis. mahdolliset toimintaehdotukset)

• Laajempi kuvaus ja perustelut
• Asiaan mahdollisesti jo liittyvää valmisteltua / suunniteltua toimintaa

Terveellinen asuinympäristö edellyttää rakennusten fyysisen ympäristön sekä sisäilman terveellisyyden varmistamisen. Rakennusten terveellisyyteen vaikuttavat mm. rakennuksen kunto, sisäilman laatu ja rakenne- ja muut tekniset ratkaisut, kuten ilmanvaihto sekä alueen kaavoitus ja liikennejärjestelyt. Sisäilman laatuun vaikuttavat lukuisat epäpuhtauslähteet, kuten ulkoilman saasteet, kosteusvauriot, rakennusmateriaalit, talouskemikaalit, puunpienpoltto ja muu ihmisten toiminta. Useista vaikuttavista tekijöistä muodostuu haastava kokonaisuus, jonka hallitseminen vaatii erityisesti hyvää rakentamista ja rakennusten ylläpitoa. Entistä tärkeämmäksi tulisi muodostua terveysnäkökulmien huomioonottaminen niin kaavoituksessa, rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa kuin korjauksissakin. Tärkeä osa rakennusten terveellisyyden varmistamista on päätöksentekijöiden, käyttäjien, viranomaisten ym. toimijoiden tietoisuuden lisääminen luotettavalla tiedolla, koulutuksella, ohjeistuksilla ja hyvillä käytännöillä.

Yksi rakennusten fyysisen ympäristöön liittyvistä haasteista on rakennusten jatkuvan seurannan ja kunnossapitokulttuurin parantaminen; tämä auttaa myös sisäilma-ongelmien varhaisempaa havaitsemista. Fyysiseen ympäristöön vaikuttaa myös ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät helteet. Rakennusten sisäilmaongelmien yleisyys ja niistä aiheutuvat terveyshaitat asettavat vaatimuksia asian pikaiselle ratkaisemiselle. Ongelmien havaitseminen ja ratkaiseminen tulee tehdä entistä luotettavammin ja tehokkaammin, mikä edellyttää tutkitun tiedon jalostamista ohjeistuksiksi ja toimintamalleiksi ja viranomaisyhteistyön kehittämistä, sekä pätevien asiantuntijoiden koulutusta vastaamaan kasvaan tarpeeseen. Uudet tai nousevat sisäilmatekijät, kuten rakennuksen mikrobiomi ja kemikaalien yhteisvaikutukset, voivat lisääntyvän tiedon ja tietoyhteiskunnan muutoksen takia herättää tarpeetonta huolta korostaen entisestään luotettavan tiedon tuottamista ja riskien asianmukaista arviointia. Erityinen huomio tulee kiinnittää sisäilmaongelmien terveyshaitan vakavuuden arviointiin ja toimenpiteiden kiireellisyyden määrittämiseen ottaen huomioon herkistyneet ihmisryhmät. Ilmastonmuutoksen myötä kosteusvaurioiden riski voi lisääntyä, mikä luo tarvetta mm. ongelmiin varautumiseen ja ohjeistusten luomiselle.

Tiivistyvä kaupunkisuunnittelu luo oman haasteensa sisäilman laadun varmistamiseksi liikeenteen epäpuhtauksien lisääntyessä mm. kaupunkikuiluissa. Puunpienpoltto. Helle

Suomen rakennuskanta tulee lähivuosina kokemaan valtavia muutoksia, sillä EU:n jäsenvaltioiden on varmistettava, että joulukuun 2020 loppuun mennessä kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia ja vuoden 2019 alusta uudet rakennukset, jotka ovat viranomaisten käytössä ja omistuksessa, ovat lähes nollaenergiarakennuksia. Jäsenvaltioiden on lisäksi kehitettävä toimintatapoja ja toteutettava toimenpiteitä, kuten asetettava tavoitteita, edistääkseen kunnostettavien rakennusten muuntamista lähes nollaenergiarakennuksiksi. Rakennusten muuttaminen lähes nollaenergiarakennuksiksi tulee takuuvarmasti vaikuttamaan sisäympäristön laatuun ja terveellisyyteen. Jos/kun vaikutusten arviointiin panostetaan ennakoivasti, voidaan mahdolliset hyödyt maksimoida. Ohjeistusta ja seurantaa tulee lisätä sen varmistamiseksi, että kunnat ja kiinteistönomistajat lähtevät tavoittelemaan energiatehokkuuden parantamisen ohella parempaa sisäympäristön laatua. Jos asiaa ei varmisteta on riskinä olosuhteiden huononeminen (mm. ilmanvaihto, kosteus- ja lämpöolosuhteet).

Tavoiteltava aikataulu perusteluineen

Seuraavien neljän vuoden aikana tulisi valmistellaan ohjeistusta, toimintamalleja ja seurantatyökaluja sisäilmaongelmien havaitsemiseen, seurantaan ja viranomaisyhteistyöhön sekä kouluttaa ammattilaisia asioiden hallintaan ja tutkimiseen. Myöhemmin tulisi valmistellaan varautumista ja ohjeistusta ilmastonmuutoksesta aiheutuviin kosteusvauriohin Vuoteen 2018 mennessä tulisi valmistella ohjeistusta ja seurantatyökaluja kunnille sekä rakennusten omistajille koskien rakennusten sisäympäristön laadun ja terveellisyyden huomioimista lähes nollaenergiarakennuksissa ja energiaparannuskohteissa .

Hahmotus aloitusajankohdasta ja ajallisesta painotuksesta

Lähes nollaenergiarakennuksia ja energiatehokkuuden parantamista terveellisyysnäkökulmasta koskevan ohjeistuksen valmistelu ja seurantatyökalujen kehittäminen aloitetaan vuoteen 2015 mennessä.

Kustannukset

Mahdollisia tiedossa olevia kustannusvaikutuksia

• toimeenpano (esim. kaavaillun toimintaehdotuksen kustannus)
• budjettivaikutukset, muut mahdolliset vaikutusmekanismit: mitä tapahtuu

Kytkennät muille hallinnonaloille

YM (rakentaminen, energiatuotanto, liikenne)

Mahdolliset suoran liittymät / yhteistyö tai vaikutukset muiden hallinnonalojen toimintaan

Lisätiedot

Asiantuntija(t)

Anne Hyvärinen, Timo Lanki, Ulla Haverinen-Shaughnessy, Raimo Salonen

2. Terveyden ja turvallisuuden varmistaminen

Alueiden käytön suunnittelu (kaavoitus, liikennesuunnittelu, asumis- ja rakennussuunnittelu, vesihuolto), esteettömyys. Varautuminen ympäristöterveyden erityistilanteisiin (säteily- ja kemikaalionnettomuudet, epidemiat), kansainvälinen yhteistyö

Alueiden käytön suunnittelu, Timo Lanki/YMEP

Ydinviesti (sis. vaikutuspyrkimys)

Lyhyesti ja napakasti se, mitä näkökohtaa / tavoitetta tässä avataan, ja mihin / miten pyritään vaikuttamaan.

Taustaa (sis. mahdolliset toimintaehdotukset)

Laajempi kuvaus ja perustelut

Asiaan mahdollisesti jo liittyvää valmisteltua / suunniteltua toimintaa

Tavoiteltava aikataulu perusteluineen

Hahmotus aloitusajankohdasta ja ajallisesta painotuksesta

Kustannukset

Mahdollisia tiedossa olevia kustannusvaikutuksia

• toimeenpano (esim. kaavaillun toimintaehdotuksen kustannus)
• budjettivaikutukset, muut mahdolliset vaikutusmekanismit: mitä tapahtuu

Kytkennät muille hallinnonaloille

Mahdolliset suoran liittymät / yhteistyö tai vaikutukset muiden hallinnonalojen toimintaan

Lisätiedot

Asiantuntija(t)

Varautuminen ympäristöterveyden erityistilanteisiin, Hannu Kiviranta/YKAT

Ydinviesti (sis. vaikutuspyrkimys)

Tulvien ja rankkasateiden aiheuttamiin kosteus- ja homevaurioriskeihin varautuminen mm. kehittämällä ohjeistusta kastuneiden rakennusten korjaamiseksi--Ulla H-S (keskustelu) 14. elokuuta 2014 kello 12.51 (UTC)

Lyhyesti ja napakasti se, mitä näkökohtaa / tavoitetta tässä avataan, ja mihin / miten pyritään vaikuttamaan.

Taustaa (sis. mahdolliset toimintaehdotukset)

Laajempi kuvaus ja perustelut

Asiaan mahdollisesti jo liittyvää valmisteltua / suunniteltua toimintaa

Tavoiteltava aikataulu perusteluineen

Hahmotus aloitusajankohdasta ja ajallisesta painotuksesta

Kustannukset

Mahdollisia tiedossa olevia kustannusvaikutuksia

• toimeenpano (esim. kaavaillun toimintaehdotuksen kustannus)
• budjettivaikutukset, muut mahdolliset vaikutusmekanismit: mitä tapahtuu

Kytkennät muille hallinnonaloille

Mahdolliset suoran liittymät / yhteistyö tai vaikutukset muiden hallinnonalojen toimintaan

Lisätiedot

Asiantuntija(t)

3. Ympäristö psyykkisenä voimavarana

Hyvinvointia edistävät ja tukevat elinympäristöt (kaupunkien viheralueet, virkistysalueet, hiljaiset alueet).

Hyvinvointia edistävät ja tukevat elinympäristöt, Timo Lanki/YMEP

Ydinviesti (sis. vaikutuspyrkimys)

Lyhyesti ja napakasti se, mitä näkökohtaa / tavoitetta tässä avataan, ja mihin / miten pyritään vaikuttamaan.

Taustaa (sis. mahdolliset toimintaehdotukset)

Laajempi kuvaus ja perustelut

Asiaan mahdollisesti jo liittyvää valmisteltua / suunniteltua toimintaa

Tavoiteltava aikataulu perusteluineen

Hahmotus aloitusajankohdasta ja ajallisesta painotuksesta

Kustannukset

Mahdollisia tiedossa olevia kustannusvaikutuksia

• toimeenpano (esim. kaavaillun toimintaehdotuksen kustannus)
• budjettivaikutukset, muut mahdolliset vaikutusmekanismit: mitä tapahtuu

Kytkennät muille hallinnonaloille

Mahdolliset suoran liittymät / yhteistyö tai vaikutukset muiden hallinnonalojen toimintaan

Lisätiedot

Asiantuntija(t)

Tietoperustan inventointi

Mitä teemaan liittyen tiedetään

Keskeisimmät tutkimukset, raportit tms.

Mitä teemaan liittyen on meneillään

Tutkimus, kehittäminen, valmistelu

Mitkä tahot ovat keskeisiä toimijoita Suomessa

Huomioidaan keskeiset toimijat julkiselta sektorilta, tutkimuskentältä, järjestöistä jne.

Millaisia kansainvälisiä ulottuvuuksia teemalla on

Temaattiset ja yhteistyöyhteydet

Kytkennät TULA -tutkimukseen

Mahdolliset linkitykset TULA -teemoihin

Muuta materiaalia teemaan liittyen

Muita julkaisuja tms.

Lisätiedot

Asiantuntija(t):

Katso myös

• Liikenne ja viestintä digitaalisessa Suomessa 2020
• Ympäristöministeriön tulevaisuuskatsaus