Vaikutusten merkittävyyden arviointi

Tähän hankkeeseen kuuluvia sivuja	Hankkeen etusivu · Sisällysluettelo · Ohjeita kirjoittajille · Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa (tämän hankkeen tuottama lopullinen opas)
Muita kaivostoimintaan liittyviä sivuja	Minera-malli · Hyvä kaivos pohjoisessa · Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa · Teemasivu:Kaivostoiminta
Sivun aiheeseen liittyviä muita sivuja

Vaikutusten merkittävyyden arviointi

Merkittävyyden arvioinnin tavoitteet ja nykytilanne

Laajoissa hankkeissa on tyypillisesti suuri määrä arvioitavia vaikutuksia. Vaikutusten merkittävyyden arviointi auttaa tunnistamaan ne, jotka ovat olennaisia hankkeen toteuttamiskelpoisuuden arvioinnissa ja joihin haittojen lieventämistoimenpiteet tulisi kohdentaa. Merkittävien vaikutusten tunnistaminen tukee myös hankevaihtoehtojen vertailua sekä viestintää hankkeesta ja sen vaikutuksista sidosryhmille ja kansalaisille. Merkittävyyden arviointi perustuu ympäristövaikutuksia koskevien selvitysten tuottaman aineiston analysointiin ja tiivistämiseen. Pyrkimyksenä on arvioida kutakin vaikutusta eri näkökulmista ja tämän perusteella muodostaa kokonaisarvio vaikutuksen merkittävyydestä. Tavoitteena on suhteuttaa ja kuvata eri vaikutuksia samalla mitta-asteikolla, mikä on usein haasteellista, sillä vaikutukset saattavat olla hyvinkin erityyyppisiä keskenään. Vaikka vaikutusten merkittävyyden arviointi on YVAssa keskeinen aihealue, se on usein huonosti ymmärretty ja puutteellisesti ohjeistettu. Nykyiset arviointikäytännöt ovat kirjavia ja terminologia hankalaa, koska samaa asiaa kuvataan eri yhteyksissä eri termeillä. Tarve järjestelmällisten menetelmien ja käytäntöjen kehittämiseen on tunnistettu YVA-yhteisössä niin Suomessa kuin ulkomailla. Tämän myötä on alettu kehittää uusia lähestymistapoja ja useissa viimeaikaisissa suomalaisissa YVA-hankkeissa (mm. Hannukaisen kaivoshankkeen YVA) vaikutusten merkittävyyttä onkin jo arvioitu varsin erittelevästi ja järjestelmällisesti.

Vaikutusten merkittävyyden arviointikehikko

Hankkeen vaikutusten merkittävyyden arviointiin kehitetyn järjestelmällisen lähestymistavan Periaatteena on, vaikutuksittain (esim. melu, maisema, veden laatu) arvioidaan ensiksi kohteena olevan alueen tai asian arvo nykytilassaan ja sen jälkeen hankkeen aiheuttaman muutoksen suuruus. Näiden perusteella muodostetaan kokonaisarvio kyseisen vaikutuksen merkittävyydestä. Sekä kohteen arvon että muutoksen suuruuden arviointi tehdään järjestelmällisesti näiden osatekijöitä tarkastelemalla (kuva Kehikko vaikutusten merkittävyyden arviointiin).

Kehikko vaikutusten merkittävyyden arviointiin

Arviointikehikon kutakin osatekijää arvioidaan osatekijän suuruutta kuvaavalla asteikolla (esimerkiksi vähäinen – kohtalainen – suuri). Arvioitaessa vaikutuskohteen arvoa kokonaisuutena yleisperiaatteena on, että arvo määritetään sen suurimman osatekijän mukaan. Jos kohteen suojelusta on esimerkiksi tiukasti säädetty lainsäädännössä, on kohteen arvo tällöin suuri, vaikka kohteen herkkyys ja tärkeys olisivatkin vähäisempiä. Tosin mikäli osatekijöiden välillä on suuria eroja, voi olla tarpeen käyttää asiantuntija harkintaa. Tavoitteena on, että arvo kuvaisi kokonaisuutena hankealueen nykytilan olemusta kyseisen vaikutuksen suhteen.

Muutoksen suuruus on myös kokonaisvaltainen yhdistelmä sen osatekijöistä. Pääsääntöisesti suuruus voidaan arvioida samaksi kuin voimakkuus tapauksessa, jossa alueellinen laajuus on paikallinen tai alueellinen ja kesto toiminnanaikainen. Mikäli laajuus ja/tai kesto poikkeavat näistä, tulee arviota säätää tarpeen mukaan vastaamaan kokonaiskuvaa ja myös tässäkin vaikutuksen ominaisluonne on otettava huomioon arvioita tehtäessä.

Taulukossa 1 (Vaikutusten merkittävyyden arvioinnin kriteerit) on lueteltuna eri osatekijöiden arviointia helpottavia kysymyksiä. Näiden avulla pyritään varmistamaan, että arvioinnissa tulee otettua huomioon kaikki mahdolliset näkökulmat asiaan ja asian eri ulottuvuudet.

Arvioinnin osatekijä	Osatekijän arviointia helpottavia kysymyksiä
Lainsäädäntö/ Suojelustatus	Asettaako lainsäädäntö (esim. metsä/vesi/luonnon-suojelulaki) erityisvaatimuksia alueelle? Onko EU-direktiiveissä erityisvaatimuksia alueelle vaikutuksen osalta? Onko vaikutusalueella tärkeäksi luokiteltuja alueita? Onko vaikutusalueella suojeltuja alueita? Onko vaikutusalueella uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja? Kuuluuko vaikutusalue kansalliseen tai kansainväliseen suojeluohjelmaan?
Yhteiskunnallinen arvo/ Tärkeys/ Merkitys	Onko alueella arvokkaita kohteita/kulttuuri-ympäristöjä/historiallisia arvoja? Kuinka laajaa on alueen virkistyskäyttö/muu käyttö? Onko alueella arvokkaita esiintymiä? Mikä on vaikutuksen kokijoiden määrä? Kuinka alkuperäinen/ainutlaatuinen on alueen tila? Kuinka paljon alue on jo ihmisen muokkaamaa? Kuinka luonnontilainen alue on? Herättääkö hanke ristiriitoja tai huolia? (Vain SVA:ssa)
Tilan herkkyys/ Sopeutumiskyky/ Sietokyky	Kuinka herkästi vaikutusalueen/kohteen tila muuttuu toimintaympäristön muuttuessa? Mikä on kohteen kyky sietää hankkeen vaikutusta? Onko alueella herkästi häiriytyviä kohteita (sairaalat, päiväkodit, koulut)? Mikä on vaikutusalueen sopeutumiskyky muutokselle?
Muutoksen voimakkuus ja suunta	Onko muutos myönteinen vai kielteinen? Onko muutoksen voimakkuudelle jotain ohjearvoja? Aiheuttaako muutos raja-arvojen ylityksiä/alituksia? Kuinka paljon päästöjen määrä kasvaa? Kuinka paljon kuormitus kasvaa? Kuinka vakavia ovat hankkeen aiheuttamat muutokset? Kuinka paljon hanke hävittää lajityyppejä? Kuinka paljon hanke vaikuttaa alueen ominaispiirteiden säilymiseen? Kuinka paljon olosuhteet heikkenevät?
Laajuus	Kuinka laajalla alueella muutos on havaittavissa
Kesto	Kuinka pitkään muutos on havaittavissa? Kuinka palautuva muutos on? Kuinka säännöllistä/jaksottaista muutos on? Kuinka muutos tällöin ajoittuu?

Kokonaisuutena vaikutuksen merkittävyys arvioidaan siis vaikutuskohteen arvon ja hankkeen aiheuttaman muutoksen suuruuden perusteella. Arvioinnissa voidaan hyödyntää alla taulukkoa 2 (Vaikutusten merkittävyyden arviointi kohteen arvon ja muutoksen suuruuden perusteella), missä myönteiset vaikutukset ovat vihreällä ja kielteiset punaisella. Taulukko on ohjeellinen ja etenkin tapauksissa, joissa vaikutuksen suuruus ja kohteen tärkeys ovat asteikon eri päistä (esim. suuruus suuri ja tärkeys vähäinen), taulukon ehdottamaan arvoon kannattaa suhtautua varauksella. Kehikkoa sovellettaessa on otettava huomioon, että sama arviointikehikko ei välttämättä sellaisenaan sovellu kaikille vaikutuksille, sillä vaikutukset saattavat olla hyvin erityyppisiä. Lisäksi kyseessä on asiantuntijoiden tai sidosryhmien edustajien arvio siitä,, kuinka merkittävänä kokonaisuudessaan pidetään ihmistoiminnasta aiheutuvaa vaikutusta. Kehikossa käytössä oleva terminologia voi olla hankalaa, sillä käsitteet eivät välttämättä ole kaikilta osin yksiselitteisiä. Esimerkiksi termiä merkittävä käytetään eri yhteyksissä eri merkityksissä . Siksi kehikkoa käytettäessä on tärkeää kuvata termien sisältö.

Keskeinen kysymys on, minkälaisia johtopäätelmiä tarkastelusta tehdään. Tähän ei ole kuitenkaanyleispätevää ohjetta. On kuitenkin selvää, että jos hankkeella on useita vaikutuksia, jotka sijoittuvat kategoriaan merkittävyys on suuri, niin silloin on mietittävä, voidaanko hanke toteuttaa haitattomammalla tavalla tai onko muita vaihtoehtoja hyötyjen saavuttamiseksi. Kehikko voi auttaa myös haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteiden kohdentamisessa merkittävimpiin vaikutuksiin.

Merkittävyyden arviointikehikon käytön hyötyjä on: • Järjestelmällisyys: Vaikutuksen eri ulottuvuudet tulee huomioitua. • Yhdenmukaisuus: Eri vaikutukset tulee arvioitua samojen periaatteiden mukaisesti. • Perusteltavuus: Pystytään perustelemaan, millä perusteella ja mihin tekijöihin arvio muodostuu. • Havainnollisuus: Pystytään havainnollistamaan lukijalle päättelyketju, miten päädytään arvioon. Lähestymistavan tavoitteena on siis parantaa arvioinnin läpinäkyvyyttä ja yhtenäistää eri asiantuntijoiden tekemiä arvioita. Lisäksi tavoitteena on edistää asiantuntijoiden ja sidosryhmien välistä vuoropuhelua sekä edesauttaa asian ymmärtämistä ja vaikutusten ominaispiirteiden kuvaamista sidosryhmille.

Lisätietoja

IMPERIA-hankkeen kotisivut http://imperia.jyu.fi/

Bevan, J. P. 2009. Determining significance in environmental impact assessment: a review of impacts upon the socio-economic and water environments. School of Environmental Sciences, University of East Anglia. http://www.uea.ac.uk/env/all/teaching/eiaams/pdf_dissertations/2009/Bevan_John.pdf