Venäjän metsäpalojen savuhaitat

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi1405
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi1405}}

Venäjän metsäpalojen terveyshaitat

Tämä sivu on kirjoitettu 23.8.2006 metsäpaloepisodin yhteydessä.

Kansanterveyslaitos on julkaissut lehdistötiedotteen metsäpalojen haitoista. Alkuperäinen artikkeli löytyy Kansanterveyslaitoksen sivuilta.

Tällä sivulla voit itse osallistua keskusteluun metsäpalojen haitoista. Näkökulma on ympäristössä ja terveydessä. Osallistu keskusteluun aiheesta!

Kansanterveyslaitoksen tiedote kertoo, että Venäjän metsäpaloista on jälleen levinnyt voimakkaasti ärsyttäviä savuja Etelä-Suomeen. Savut voivat jatkossakin heikentää ilmanlaatua itäisten ja kaakkoisten tuulien aikana. Palojen voidaan odottaa sammuvan vasta runsaiden sateiden myötä.

Savun pienhiukkaset ja ärsyttävät kaasut voivat lisätä hengitys- ja sydänsairaiden ja pienten lasten oireita. Metsäpalosavut voivat aiheuttaa silmien, nenän ja kurkun ärsytystä ja lievää hengenahdistusta myös terveissä henkilöissä. Hengitysteiden ärtyminen saattaa lisätä alttiutta infektioille.

Saasteille altistumista kannattaa vähentää pysyttelemällä savuisena aikana sisätiloissa ovet ja ikkunat suljettuina. Lisääntyneisiin oireisiin tulee käyttää sairauden hoitoon määrättyjä lääkkeitä lääkärin antamien ohjeiden mukaan. Sairaat henkilöt voivat myös tarvittaessa ottaa yhteyttä lähimpään terveyskeskukseen. Jos sairaan henkilön voinnissa tapahtuu äkillistä huonontumista tai määrätystä lääkehoidosta ei ole apua oireisiin, hänen on syytä hakeutua terveyskeskuksen tai sairaalan päivystysvastaanotolle.

Pienhiukkaset ovat kaikkein haitallisimpia ulkoilman epäpuhtauksia. Ne tunkeutuvat keuhkojen ääreisosiin ja kaikkein pienimmät ultrapienet hiukkaset voivat päästä verenkiertoonkin. Pienhiukkaset pahentavat monia yleisiä hengitys- ja sydänsairauksia kuten astmaa, keuhkoahtaumatautia, sepelvaltimotautia ja sydämen vajaatoimintaa. Näitä sairauksia sairastaa noin 15 % suomalaisista. Lisäksi vastasyntyneet ja pienet lapset ovat herkkiä pienhiukkasten vaikutuksille ja voivat saada muun muassa hengityselinoireita. Myös raskaana olevien naisten kannattaa välttää tarpeetonta altistumista pienhiukkasille.

Metsä- ja maastopaloissa tapahtuvassa epätäydellisessä palamisessa syntyy runsaasti pienhiukkasia ja ärsyttäviä hiilivetyjä. Näiden muodostama savu voi kulkeutua satojatuhansia kilometrejä ilmavirtojen mukana. Viime viikkoina Kaakkois- ja Etelä-Suomeen levinnyt savu tulee hyvin läheltä, vain kymmenien tai 100–200 kilometrin päästä. Tämän vuoksi pienhiukkasten tuntipitoisuudet eri paikkakunnilla ovat lyhytaikaisesti kohonneet jopa 10 – 15-kertaisiksi tämän vuodenajan keskimääräisiin pitoisuuksiin verrattuna. Toistaiseksi ilmanlaatu ei ole jatkunut näin huonona pitkään, vaan vuorokausipitoisuuksien nousu on ollut paljon pienempää. Savun voi aistia pistävänä hajuna ja heikentyneenä näkyvyytenä. Savun tuoreus saattaa olla yksi syy sen suureen ärsyttävyyteen.

Lisätietoja Kansanterveyslaitokselta antaa erikoistutkija, dosentti Raimo O. Salonen (p. 017-201348).