Ero sivun ”Vaikutukset pintavesiin” versioiden välillä
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
== Arvioitavat tekijät == | == Arvioitavat tekijät == | ||
Päästövesien (ylijäämävesien) kulkeutumisreitit ja | Päästövesien (ylijäämävesien ja hajakuormitusvesien) kulkeutumisreitit ja vaikutusalue kuvataan karttakuvina kullekin valitulle vaihtoehtotarkastelulle. Vaikutusalueen rajaamisessa olisi huomioitava myös pohjaveden kautta pintavesiin leviävä mahdollinen vaikutusalue. Alla on lueteltu arvioitavia tekijöitä, joiden määrä ja painoarvo voivat vaihtella eri vaihtoehtotarkasteluissa: | ||
* Raakaveden oton vaikutukset ottokohteen hydrologisiin ominaisuuksiin (mm. vesipinnan vaihteluun, virtaamiin) | * Raakaveden oton vaikutukset ottokohteen hydrologisiin ominaisuuksiin (mm. vesipinnan vaihteluun, virtaamiin) | ||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
** haitallisten aineiden ajoittainen/pysyvä lisäys (kemikaalijäämät, metallit, metalloidit) | ** haitallisten aineiden ajoittainen/pysyvä lisäys (kemikaalijäämät, metallit, metalloidit) | ||
Vaikutusten arvioinnin tulisi kattaa koko toiminnan elinkaaren aikaisten vaikutusten arvioiminen (rakentamisvaihe, tuotantovaihe, kaivoksen sulkeminen ja jälkihoito). Ylijäämävesien (prosessi- ja/tai kuivatusjätevesien) fysikaalinen ja kemiallinen | Vaikutusten arvioinnin tulisi kattaa koko toiminnan elinkaaren aikaisten vaikutusten arvioiminen (rakentamisvaihe, tuotantovaihe, kaivoksen sulkeminen ja jälkihoito). Ylijäämävesien (prosessi- ja/tai kuivatusjätevesien) fysikaalinen ja kemiallinen koostumusarviot vaihtoehdoittain esitetään taulukoina toiminnan kuvausosassa (Jätevesien käsittely ja kuormitus-tekstiosassa). Vaikutusten arvioinnin perustana ovat pintavesiin kohdistuvat kuormitusarviot ja mm. vastaanottavan vesistön hydrologiset ominaisuustiedot. Lisäksi on tärkeää kerätä kattavasti tietoa kaivosympäristön perustilasta hydrologian, hydrogeologian ja veden laadun osalta ennen kaivostoiminnan aloittamista (ks. Perustila-tekstiosa). Pintavesivaikutusarviointi koskee kaivostoiminna elikaaren aikaisen normaalitoiminnan lisäksi myös poikkeustilanteet (putkirikot, jätevesivuodot, likaisia vesiä sisältävien altaiden pato-onnettomuustilanteet). | ||
== Vaikutusten arviointi == | == Vaikutusten arviointi == | ||
Versio 28. huhtikuuta 2014 kello 09.55
| Tähän hankkeeseen kuuluvia sivuja | Hankkeen etusivu · Sisällysluettelo · Ohjeita kirjoittajille · Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa (tämän hankkeen tuottama lopullinen opas) |
| Muita kaivostoimintaan liittyviä sivuja | Minera-malli · Hyvä kaivos pohjoisessa · Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa · Teemasivu:Kaivostoiminta |
| Sivun aiheeseen liittyviä muita sivuja |
Kaivostoiminnalla on sekä määrällisiä että laadullisia vaikutuksia kaivosalueen ympäristön pintavesiin. Raakaveden otto (mm. malmin rikastukseen) muuttaa ottokohteen, järven tai joen hydrologisia oloja (mm. vesipinnan vaihtelu, sisäinen virtauma) ja virkistyskäyttöä. Kaivostoiminnan vesipäästöt (ylijäämäveden eli jäteveden juoksutus, kaivosalueen valumavedet) pistekohtaisena ja mahdollisesti myös hajakuormituksena vaikuttavat vastaanottavan vesistön fysikaaliseen ja kemiallisen laatuun. Kaivosalueella tapahtuva pölyäminen ja mahdollinen pölyn leviäminen kaivosalueen ulkopuolella voivat myös vaikuttaa suoraan tai hajakuormituksen pölyn kontaminoimien valumavesien kautta ympäristön vesistöjen laatuun.
Arvioitavat tekijät
Päästövesien (ylijäämävesien ja hajakuormitusvesien) kulkeutumisreitit ja vaikutusalue kuvataan karttakuvina kullekin valitulle vaihtoehtotarkastelulle. Vaikutusalueen rajaamisessa olisi huomioitava myös pohjaveden kautta pintavesiin leviävä mahdollinen vaikutusalue. Alla on lueteltu arvioitavia tekijöitä, joiden määrä ja painoarvo voivat vaihtella eri vaihtoehtotarkasteluissa:
- Raakaveden oton vaikutukset ottokohteen hydrologisiin ominaisuuksiin (mm. vesipinnan vaihteluun, virtaamiin)
- Ylijäämävesien juoksutus alapuolisen vesistön hydrologisiin ominaisuuksiin (mm. vesipinnan vaihteluun, virtaumiin)
- Veden kemiallisen ja fysikaalisen laadun lyhyt- ja pitkäaikaisiin muutoksiin
- suolaantuminen (anioni-, alkali- ja maa-alkalimetallipitoisuuksien kasvu),
- rehevöityminen (P, N, muut ravinteet),
- happamoitumisriski (raudan ja alumiinin liukenemis-/saostumiskäyttäytyminen),
- happipitoisuuden muutokset, mm. alusveden ajoittainen / pysyvä happikato,
- veden kerroksellisuus ja muutokset vuodenaikaiskierrossa,
- haitallisten aineiden ajoittainen/pysyvä lisäys (kemikaalijäämät, metallit, metalloidit)
Vaikutusten arvioinnin tulisi kattaa koko toiminnan elinkaaren aikaisten vaikutusten arvioiminen (rakentamisvaihe, tuotantovaihe, kaivoksen sulkeminen ja jälkihoito). Ylijäämävesien (prosessi- ja/tai kuivatusjätevesien) fysikaalinen ja kemiallinen koostumusarviot vaihtoehdoittain esitetään taulukoina toiminnan kuvausosassa (Jätevesien käsittely ja kuormitus-tekstiosassa). Vaikutusten arvioinnin perustana ovat pintavesiin kohdistuvat kuormitusarviot ja mm. vastaanottavan vesistön hydrologiset ominaisuustiedot. Lisäksi on tärkeää kerätä kattavasti tietoa kaivosympäristön perustilasta hydrologian, hydrogeologian ja veden laadun osalta ennen kaivostoiminnan aloittamista (ks. Perustila-tekstiosa). Pintavesivaikutusarviointi koskee kaivostoiminna elikaaren aikaisen normaalitoiminnan lisäksi myös poikkeustilanteet (putkirikot, jätevesivuodot, likaisia vesiä sisältävien altaiden pato-onnettomuustilanteet).
Vaikutusten arviointi
- Vesistön hydrologisten ominaisuuksien muutokset (raakaveden otto, ylijäämävesien juoksutus, hajakuormitus)
Kaivoksen raakaveden oton ja ylijäämävesipäästöjen vaikutuksia alapuolisen vesistön hydrologisten ominaisuuksien muutoksiin arvioidaan hydrologisten mallinnuslaskelmien perusteella. Arvioinnin lähtökohtana on Suomen ympäristöhallinnon OIVA-tietokannan tiedot kohdealueen sadannasta, valumavesien muodostumisesta, järvien ja jokien vesitilavuuksista ja vuotuisista pintavaihteluista sekä virtaamista ja perustilaselvityksen kohdekohtaisista mittauksista. Mallinnusten perusteella tehdään vesitase arviot kaivostoiminnan koko elin kaaren ajalle. TEKSTIN MUOKKAUS SYKE:stä
- Veden kemiallisen ja fysikaalisen laadun lyhyt- ja pitkäaikaisiin muutoksiin
Suolaantumisriskiä ja haitallisten aineiden pitoisuuksia alapuolisessa vesistössä voidaan arvioida matemaattisilla malleilla, missä keskeisenä oletuksena on pitoisuuden laimeneminen alapuolisessa vesistössä. Kaivokselta pintavesiin tuleva päästön virtaus suhteutetaan vastaanottavien järvien tilavuuteen ja alueelle tyypillisiin valunta-arvoihin. Tietoa järvien tilavuuksista ja valunnasta saa mm. Hertta-/Oiva-tietojärjestelmistä. Arvioinnissa on suositeltavaa käyttää myös kohteesta eri vuoden aikoinan mitattuja virtaamatietoja, veden pinnan vaihtelutietoja.
Haitta-aineet voidaan alustavassa arviossa jakaa konservatiivisiin aineisiin, joiden pitoisuus riippuu lähinnä vain laimenemisesta (esim. natrium ja kloridi) ja biogeokemiallisesti aktiivisiin aineisiin, joiden pitoisuuteen vaikuttavat myös mm. biologinen otto, sedimentoituminen ja erilaiset kemialliset reaktiot. Jälkimmäisen ryhmän aineiden pitoisuuksien arvioiminen voi olla vaikeaa, sillä usein vaikkapa sedimenttiin sitoutuneiden haitta-aineiden lopullisesta aktiivisuudesta ja vaikutuksista on hyvin vähän tietoa.
Rehevöitymisriskin arviointi?
Happamoitumisriskina arviointi?
Vaikutusten vähentämismenetelmät
Epävarmuustekijät
Epävarmuustekijät kuvataan menetelmäkohtaisesti.