Ero sivun ”SETURI/TEKAISU: Auringon UV-säteilyn tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Ak: Uusi sivu: ==Tarkasteltavat terveysvaikutukset== UV-säteilylle altistumiseen vaikuttavat mm. auringossa vietetyn ajan pituus, säteilyn voimakkuus, kehon asento aurinkoon nähden, vaatetus s...)
 
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
==Tarkasteltavat terveysvaikutukset==
==Tarkasteltavat terveysvaikutukset==
UV-säteilylle altistumiseen vaikuttavat mm.
UV-säteilylle altistumiseen vaikuttavat mm.auringossa vietetyn ajan pituus, säteilyn voimakkuus, kehon asento aurinkoon nähden, vaatetus sekä suojavoiteiden käyttö. Tärkeimmät terveyvaikutukset ovat melanooma ja okasolusyöpä.
auringossa vietetyn ajan pituus, säteilyn voimakkuus,
kehon asento aurinkoon nähden,
vaatetus sekä suojavoiteiden käyttö. Vuonna
2007 Suomessa melanoomaan kuoli 179
henkilöä ja uusia tapauksia diagnosoitiin
906. Tärkeimpänä melanooman syytekijänä
on ihon toistuva palaminen lapsena tai nuoruudessa.
Kaikkiaan 50–90 % melanoomista
on esitetty johtuvan UV-säteilystä. Okasolusyöpään
eli levyepiteelisyöpään kuoli
v. 2007 38 henkilöä ja tauti todettiin 1099 henkilöllä.
Tärkein okasolusyövän riskitekijä on
pitkän ajan kuluessa kertyvä UV-säteilylle
altistuminen. On arvioitu, että 50–70 % tautitapauksista
johtuisi UV-säteilystä (Lucas
ym., 2006). Ihosyöpien määrä on lisääntynyt
koko ajan johtuen väestön vanhenemisesta,
etelän auringonvalolle altistumisesta ja
muista vielä tuntemattomista syistä.
Ihosyöpäriskin kannalta oleellisen UValtistumisen
arviointi on vaikeaa eikä selvää
annos-vastesuhdetta ole saatavissa.
UV-altistumiseen liittyvät syövät laskettiin
Syöpärekisterin melanooma- ja okasolusyöpäluvuista.
Syöpärekisterin tietojen
ja UV-altistumiseen liitettyjen syyosuuksien
perusteella laskettiin, että UV-säteily
aiheuttaisi Suomessa vuosittain 90–160 melanooma-
ja 20–30 okasolusyöpäkuolemaa.
UV-altistumiseen liittyviä basalioomia
eli tyvisolusyöpiä, silmän sarveis- ja sidekalvon
epiteelisolujen vahingoittumista tai
ihon ennenaikaista vanhenemista ei tässä
huomioitu. Myös UV-säteilyn merkitys mm.
luuston lujuuden kannalta oleelliselle Dvitamiinin
muodostumiselle iholla jätettiin
huomioimatta.


=== Annos-vaste funktiot ===
Tärkeimpänä melanooman syytekijänä on ihon toistuva palaminen lapsena tai nuoruudessa. Tärkein okasolusyövän riskitekijä on pitkän ajan kuluessa kertyvä UV-säteilylle altistuminen.  UV-altistumiseen liittyviä basalioomia eli tyvisolusyöpiä, silmän sarveis- ja sidekalvon epiteelisolujen vahingoittumista tai ihon ennenaikaista vanhenemista ei tässä huomioitu. Myös UV-säteilyn merkitys mm. luuston lujuuden kannalta oleelliselle Dvitamiinin muodostumiselle iholla jätettiin huomioimatta.


SETURIn Y&T lehdessä julkaistuun tapaumäärälaskelmaan <ref name="seturi">Otto Hänninen, Olli Leino, Erkki Kuusisto, Hannu Komulainen, Päivi Meriläinen, Ulla Haverinen-
  Shaugnessy, Ilkka Miettinen, Juha Pekkanen. Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa. Ympäristö ja terveys 3/2010</ref> valittiin arvioitaviksi terveysvaikutuksiksi


* Melanooma
* Okasolusyöpä


'''Risk ratio (RR)'''
TEKAISUn Y&T lehden<ref name="tekaisu">Arja Asikainen, Otto Hänninen ja Juha Pekkanen. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja terveys 5/2013</ref>) tautitaakkalaskelmassa käytettiin yleisesti terveysvasteena
* Ihosyöpä


Kuolleisuus (per 1 ug/m3)
=== Annos-vaste funktiot ===
* 1.0062 (1.0014 - 1.011)


Selvää annos-vastesuhdetta ole saatavissa.


===Terveysvaikutusten taustatautikuorma ===
===Terveysvaikutusten taustatautikuorma ===


'''Tapausmäärät'''
'''Tapausmäärät'''
*  
* Vuonna 2007 Suomessa melanoomaan kuoli 179 henkilöä ja uusia tapauksia diagnosoitiin 906.
 
* Okasolusyöpään eli levyepiteelisyöpään kuoli v. 2007 38 henkilöä ja tauti todettiin 1099 henkilöllä.
*  


'''Kokonaistautitaakka, BoD'''
'''Kokonaistautitaakka, BoD'''
*
* 1 659 DALY/vuosi (WHO 2004 skin cancers)


== Altistuminen Suomessa ==
== Altistuminen Suomessa ==
Rivi 63: Rivi 30:
===Altistustasot===
===Altistustasot===


 
Ihosyöpien määrä on lisääntynyt koko ajan johtuen väestön vanhenemisesta, etelän auringonvalolle altistumisesta ja muista vielä tuntemattomista syistä. Ihosyöpäriskin kannalta oleellisen UValtistumisen arviointi on vaikeaa


=== Altistuva väestö ===
=== Altistuva väestö ===
Rivi 76: Rivi 43:


SETURIn Y&T lehdessä<ref name="seturi"/> julkaistu arvio:
SETURIn Y&T lehdessä<ref name="seturi"/> julkaistu arvio:
*  = 4%


* Kaikkiaan 50–90 % melanoomista on esitetty johtuvan UV-säteilystä.
* On arvioitu, että 50–70 % okasolusyövän tautitapauksista johtuisi UV-säteilystä (Lucas ym., 2006)
* 70% (<ref>http://www.iholiitto.fi/?x19438=876981</ref>


===Tapausmäärä===
===Tapausmäärä===
Rivi 83: Rivi 53:
'''SETURIn Y&T lehdessä<ref name="seturi"/> julkaistut arviot:'''
'''SETURIn Y&T lehdessä<ref name="seturi"/> julkaistut arviot:'''


*
UV-altistumiseen liittyvät syövät laskettiin Syöpärekisterin melanooma- ja okasolusyöpäluvuista. Syöpärekisterin tietojen ja UV-altistumiseen liitettyjen syyosuuksien perusteella laskettiin, että UV-säteily aiheuttaisi Suomessa
 
'''TEKAISUn terveystaakkalaskelman päivitetty arvio:'''


*  
* Melannomakuolema = 90–160 kappaletta/vuosi
* Okasolusyöpäkuolema  = 20–30 kappaletta/vuosi.


=== Tautitaakka ===
=== Tautitaakka ===

Versio 21. lokakuuta 2013 kello 06.55

Tarkasteltavat terveysvaikutukset

UV-säteilylle altistumiseen vaikuttavat mm.auringossa vietetyn ajan pituus, säteilyn voimakkuus, kehon asento aurinkoon nähden, vaatetus sekä suojavoiteiden käyttö. Tärkeimmät terveyvaikutukset ovat melanooma ja okasolusyöpä.

Tärkeimpänä melanooman syytekijänä on ihon toistuva palaminen lapsena tai nuoruudessa. Tärkein okasolusyövän riskitekijä on pitkän ajan kuluessa kertyvä UV-säteilylle altistuminen. UV-altistumiseen liittyviä basalioomia eli tyvisolusyöpiä, silmän sarveis- ja sidekalvon epiteelisolujen vahingoittumista tai ihon ennenaikaista vanhenemista ei tässä huomioitu. Myös UV-säteilyn merkitys mm. luuston lujuuden kannalta oleelliselle Dvitamiinin muodostumiselle iholla jätettiin huomioimatta.

SETURIn Y&T lehdessä julkaistuun tapaumäärälaskelmaan [1] valittiin arvioitaviksi terveysvaikutuksiksi

  • Melanooma
  • Okasolusyöpä

TEKAISUn Y&T lehden[2]) tautitaakkalaskelmassa käytettiin yleisesti terveysvasteena

  • Ihosyöpä

Annos-vaste funktiot

Selvää annos-vastesuhdetta ole saatavissa.

Terveysvaikutusten taustatautikuorma

Tapausmäärät

  • Vuonna 2007 Suomessa melanoomaan kuoli 179 henkilöä ja uusia tapauksia diagnosoitiin 906.
  • Okasolusyöpään eli levyepiteelisyöpään kuoli v. 2007 38 henkilöä ja tauti todettiin 1099 henkilöllä.

Kokonaistautitaakka, BoD

  • 1 659 DALY/vuosi (WHO 2004 skin cancers)

Altistuminen Suomessa

Altistustasot

Ihosyöpien määrä on lisääntynyt koko ajan johtuen väestön vanhenemisesta, etelän auringonvalolle altistumisesta ja muista vielä tuntemattomista syistä. Ihosyöpäriskin kannalta oleellisen UValtistumisen arviointi on vaikeaa

Altistuva väestö

Kaikki suomalaiset altistuvat auringon UV-säteilylle (prevalenssi 1).

  • 5 307 690 henkilöä [3]

Terveysvaikutusarvion tulokset

Syyosuus lähdeväestössä (PAF)

SETURIn Y&T lehdessä[1] julkaistu arvio:

  • Kaikkiaan 50–90 % melanoomista on esitetty johtuvan UV-säteilystä.
  • On arvioitu, että 50–70 % okasolusyövän tautitapauksista johtuisi UV-säteilystä (Lucas ym., 2006)

Tapausmäärä

SETURIn Y&T lehdessä[1] julkaistut arviot:

UV-altistumiseen liittyvät syövät laskettiin Syöpärekisterin melanooma- ja okasolusyöpäluvuista. Syöpärekisterin tietojen ja UV-altistumiseen liitettyjen syyosuuksien perusteella laskettiin, että UV-säteily aiheuttaisi Suomessa

  • Melannomakuolema = 90–160 kappaletta/vuosi
  • Okasolusyöpäkuolema = 20–30 kappaletta/vuosi.

Tautitaakka

PAF x BoD

  • Ihosyöpien aiheuttamat menetetyt elinvuodet 1 161 DALY/vuosi (Y&T lehden TEKAISU juttu[2])

Keskeiset epävarmuudet


Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 Otto Hänninen, Olli Leino, Erkki Kuusisto, Hannu Komulainen, Päivi Meriläinen, Ulla Haverinen- Shaugnessy, Ilkka Miettinen, Juha Pekkanen. Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa. Ympäristö ja terveys 3/2010
  2. ↑ 2,0 2,1 Arja Asikainen, Otto Hänninen ja Juha Pekkanen. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja terveys 5/2013
  3. ↑ Tilastokeskus, Toukokuu 2008 http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp
  4. ↑ http://www.iholiitto.fi/?x19438=876981
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=SETURI/TEKAISU:_Auringon_UV-säteilyn_tautitapausmäärä_ja_tautitaakka_arviot&oldid=19927”