Ero sivun ”Kaivoksen kuljetusten pölypäästö” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
(uudelleenohjattu)
 
Rivi 1: Rivi 1:
:''Tämä sivu on siirretty sivulta [http://intra.eracnet.fi/main/index.php/Minera:Kaivoksen_kuljetusten_p%C3%B6lyp%C3%A4%C3%A4st%C3%B6]
#REDIRECT [[Kuljetuksen päästöt]]
{{Minera}}
{{metodi|moderator=Akousa|edistyminen = Luonnos|edistymistaulu = Kyllä}}
 
Vastuuhenkilö: Anne Kousa
 
 
==Kysymys==
 
Miten lasketaan kaivosalueella tapahtuvan kuljetuksen aiheuttamat pölypäästöt?
Tässä ei huomioida kuormasta pölisevää materiaalia vaan tiestä nouseva.
 
Miten lasketaan  kuljetuksen aiheuttamat pakokaasupäästöt?
 
==Vastaus==
 
[http://fi.opasnet.org/fi/Kuljetuksen_p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t R-laskenta löytyy täältä]
===Malli ja kaava päällystämättömille teille===
 
[[Image:Kuljetuspaastot paallystamaton tie2.PNG|thumb|left|600px|Kuljetuksen aiheuttamat päästöt/päällystämätön tie]]
 
 
Kaava pätee päällystämättömälle tielle (ei maanteille - näitä varten on olemassa eri kaava joka huomioi myös kosteuden). Hiukkaskoko on PM10 tässä kaavassa.<ref>http://www.epa.gov/ttn/chief/ap42/ch13/final/c13s0202.pdf</ref>
 
E = k(s/12)<sup>a</sup>(w/3)<sup>b</sup>*281.9
jossa
E = hiukkaskokokohtainen päästökerroin (g/km)
s = tien pintamateriaalin hienoainespitoisuus (%)
W = kulkuneuvon keskimäräinen paino
k (1.5), a (0.9) ja b (0.45) ovat vakioita PM10:lle  (Taulukko 1)
281.9 = muuntokerroin lb/mi --> g/km
 
 
 
Taulukko 1. Hiukkaskokokohtaiset vakiot (teollisuusalue)
 
{| {{prettytable}}
| Vakio
| PM-2.5
| PM-10
| PM-30 (TSP)
|----
| k (lb/VMT)
| 0.15
| 1.5
| 4.9
|----
| a
| 0.9
| 0.9
| 0.7
|----
| b
| 0.45
| 0.45
| 0.45
|----
|}
 
 
 
Taulukko 2. Kaavoissa sovellettujen  hienoainespitoisuuksien, ajoneuvon painon ja nopeuden, renkaiden lukumäärän
ja tienpinnan kosteuspitoisuuden vaihteluvälit.
{| {{prettytable}}
| '''Päästölähde'''
| '''Hienoainespitoisuus %'''
| '''Kaluston paino, ton'''
| '''Nopeus km/h'''
| '''Renkaiden lkm'''
| '''Kosteus %'''
|----
| Teollisuustie
| 1.8-25.2
| 2-290
| 8-69
| 4-17
| 0.03-13
|----
| Maantie
| 1.8-35
| 1.5-3
| 16-88
| 4-4.8
| 0.03-13
|}
 
 
 
<rcode>
emission.dust <- function(em.factor, silt, weight, k=1.5, a=0.9, b=0.45) {
out <- k*(silt/12)^a*(weight/3)^b*281.9
out}
</rcode>
 
 
Kaava päällystämättömälle maantielle. <ref>http://www.epa.gov/ttn/chief/ap42/ch13/final/c13s0202.pdf</ref>
:
 
  E = k(s/12)<sup>a</sup>(S/30)<sup>d</sup> /(M/0.5)<sup>c</sup> - C
jossa
E = hiukkaskokokohtainen päästökerroin (g/km)
s = tien pintamateriaalin hienoainespitoisuus (%)
W = kulkuneuvon keskimäräinen paino
M = pintamateriaalin kosteus (%)
S = keskimääräinen nopeus
C = päästökerroin (pakokaasu, jarrut ja renkaat Huom! 1980-luvulta)
k, a, c, d vakioita (Taulukko 2)
 
 
Taulukko 3. Hiukkaskokokohtaiset vakiot (maantie)
 
{| {{prettytable}}
| Vakio
| PM-2.5
| PM-10
| PM-30 (TSP)
|----
| k (lb/VMT)
| 0.18
| 1.8
| 6.0
|----
| a
| 1
| 1
| 1
|----
| c
| 0.2
| 0.2
| 0.3
|----
| d
| 0.5
| 0.5
| 0.3
|}
 
Taulukko 4. Päästökertoimet pakokaasujen, jarrujen ja renkaiden aiheuttamille päästöille.
 
{| {{prettytable}}
|
| PM-2.5
| PM-10
| PM-30
|----
| C, päästökerroin lb/VMT
(Pakokaasut, jarrut, renkaat)
| 0.00036
| 0.00047
| 0.00047
|}
 
 
 
 
 
Kaava hiukkaskokokohtaisen päästökertoimen laskemiseen  aikayksikköä (g/h) kohden. Kaava pätee sekä päällystetylle että päällystämättömälle tielle.
 
E<sub>h</sub> = E * VKT<sub>h</sub>
jossa
E<sub>h</sub> = hiukkaskokokohtainen päästökerroin tuntia kohden (g/h)
E = hiukkaskokokohtainen päästökerroin (g/km)
VKT<sub>h</sub> = ajoneuvolla kuljettu matka aikayksikkö kohden (km/h)
 
===Malli ja kaava päällystetyille teille===
 
 
[[Image:Kuljetuspaastot paallystetty tie.PNG|thumb|left|600px|Kuljetuksen aiheuttamat päästöt/päällystetty tie]]
 
 
Kaava pätee päällystetylle tielle.
 
''E = k(sL)<sup>0.91</sup> * (W)<sup>1.02</sup>''  <ref>http://www.epa.gov/ttn/chief/ap42/ch13/final/c13s0201.pdf</ref>
jossa,
''E'' = hiukkaskokokohtainen päästökerroin (g/km)
''k'' = hiukkaskokokerroin
''sL'' = tienpinnan hienoaineskuormitus g/m<sup>2</sup>
''W'' = kulkuneuvon keskimäräinen paino (tn)
 
Tämä kaava kattaa ainoastaan ajoneuvojen aiheuttamat ilmassa leijuvat hiukkaspäästöt, jotka ovat peräisin kuivan päällystetyn tien pintamateriaalista. Kullekin hiukkaskoolle on oma hiukkaskokokerroin (ks. taulukko).
 
Taulukko 5.
 
{|<!--taulukon määrite--> {{prettytable}}
|-
! Hiukkaskoko
! g/km
|-
<!-- taulukko alkaa tästä -->
| PM-2.5|| 0.15
|-
| PM-10|| 0.62
|-
| PM-15|| 0.77
|-
| PM-30|| 3.23
|}
 
 
{| {{prettytable}}
| '''Päästölähde'''
| '''Hienoainespitoisuus g/m2'''
| '''Kaluston paino, ton'''
| '''Nopeus km/h'''
|----
|Päällystetty tie
| 0.03-400
| 2.0-42
| 1-88
|}
 
Sateen aiheuttama korjausvaikutus (päiväperustainen) saadaan kaavasta:
 
''E<sub>ext</sub> = [ k(sL)<sup>0.91</sup> * (W)<sup>1.02</sup> ](1-P/4N)''
 
 
jossa,
''K, sL'' ja ''W'' ovat samat kuin edellisessä kaavassa
''E<sub>ext</sub>'' = vuosittainen tai muu pitkäaikainen keskimääräinen päästökerroin (sama yksikkö kuin k)
''P'' = sadepäivien määrä (vähintään 0.254 mm) periodin aikana
''N'' = päivien lukumäärä periodin aikana (365 vuosi, 91 vuodenaika, 30 kuukausi)
Faktori ”4” kuvaa päällystetyn tien kuivumista nopeammin kuin päällystämättömän. Sade ei pidä tienpintaa kosteana 24 h/vrk.
 
 
Sateen aiheuttama korjausvaikutus (tuntiperustainen) saadaan kaavasta:
 
''E<sub>ext</sub> = [ k(sL)<sup>0.91</sup> * (W)<sup>1.02</sup> ](1-1.2P/N)''
 
jossa,
''K, sL'' ja ''W'' ovat samat kuin edellisessä kaavassa
''E<sub>ext</sub>'' = vuosittainen tai muu pitkäaikainen keskimääräinen päästökerroin (sama yksikkö kuin k)
''P'' = sateisten tuntien määrä (vähintään 0.254 mm) periodin aikana
''N'' = tuntien määrä  periodin aikana (esim. 8760 vuosi, 2124 vuodenaika, 720 kuukausi)
 
===Pölypäästöt dumpperin/kuorma-auton lavalta===
 
Kuljetuskaluston lavalta aiheutuvista pölypäästöistä ei ole juurikaan ulkomaista tai kotimaista kirjallisuutta saatavilla. Asetuksen mukaan (Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 4.12.1992/1257) kuorma on suojattava kuormapeitteellä, jos on vaara, että kuorma pölyää tai varisee tielle ajoviiman vaikutuksesta. Kuormapeitteiden asianmukainen kiinnitys tulee myös varmistaa.
Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen  YVA-selostuksen mukaan puhdistamon luolaston siirto – ja purkutunnelien louheen kuljetukset aiheuttavat pölypäästöjä, kun hienojakoinen pöly irtoaa kuivana kuormasta.<ref>http://www.tampere.fi/material/attachments/p/5ivHPEIay/YVA_selostus_osa_3.pdf </ref>.  Pölyn vaikutusalue ulottuu noin 20-30 metrin etäisyydelle.  Tuulisella säällä pölyn leviämisalue on laajempi, mutta pitoisuudet ovat selvästi pienempiä kuin lähialueella (pitoisuuksia ei mainita). Kuormasta irtoavan pölyn haittaa pidetään lähinnä esteettisenä etenkin talvikautena pölyn erottuessa lumesta.
Talvivaaran  kaivoshankkeen YVA-selostuksen mukaan kuljetuksien aiheuttama pölypäästö voi olla peräisin esim. kuljetusajoneuvon lavalta tai niiden runkorakenteisiin kaivosalueella kiinnittyneestä pölystä  <ref> http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=118528&lan=fi%20%3c/ref </ref>  .  Mikäli kuljetuksia tehdään avolavakalustolla, kuorman peittämisellä estetään kuormasta pölyäminen. Talvivaaran kaivosalueen laajuuden vuoksi ajoneuvojen alus- ja runkorakenteisiin kiinnittyvä pölyn todetaan irtoavan ajoviiman vaikutuksesta jo kaivosalueen sisäpuolella eikä tule merkittävässä määrin leviämään alueen ulkopuolelle.
 
 
{{comment|#(number): |Kuinka merkittävää kuormasta lähtevä pölypäästö voi olla suhteessa tässä kuvattuihin muihin pölypäästöihin, enimmillään varmaan peittämättömistä kuormista? Pystyykö sitä edes sanallisesti jotenkin kuvaamaan/arvioimaan. Eikös tämä asia jää tässä vielä auki, ja siihen kaipaisi jotain kannanottoa. Varmaan vaihtelee useista sysitä paljon, mutta jotain kuvausta/arviota kaipaisi|--[[User:Hkomulai|Hkomulai]] 11:40, 3 August 2011 (UTC)}}
 
===Rikastekuljetukset ja lastaus===
 
Rikasteen kuljetuksesta ja lastauksesta aiheutuu pöly- ja ajoneuvojen pakokaasupäästöjä ilmaan. Esim. Pyhäsalmen kaivoksen aiheuttama  kokonaislaskeuma 200 m:n etäisyydellä oli 155 kg/ha/kk <ref>Metallikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt 2011/luonnos</ref>. Lastauksen yhteydessä maahan joutunut kuivanut materiaali voi aiheuttaa myös pölypäästöjä. Pölypäästöjen määrä rikasteiden lastausvaiheessa on kuitenkin useimmiten vähäistä koska varastointi tapahtuu yleensä sisätiloissa. Tämän vuoksi rikasteteiden kuljetuksen ja lastauksen aiheuttamat ilmapäästöt ovat lähinnä pakokaasupäästöjä.
 
Rikasteiden junakuljetuksista avoimissa vaunuissa saattaa aiheutua pölypäästöjä. Pölypäästöjä voidaan estää kuljettamalla rikaste suljetuissa säiliöissä.
 
===Pakokaasupäästöt===
 
Ajoneuvojen pakokaasuista, jarruista ja renkaista johtuvat hiukkaspäästöt arvioidaan eri malleilla.
 
Dieselkäyttöisille työkoneille esim. dumpperille laskettavat päästöt voidaan laskea kahdella eri tavalla, joko tehonkäyttöä tai  polttoaineen kulutusta kohden.
 
 
====Yksikköpäästot tehonkäyttöä kohden====
 
Työkoneiden  päästöjen laskeminen tehonkäyttöä kohden lasketaan kaavalla:
 
Päästöx_tk=  [nimellisteho, kW] x [kuormitusaste] x [käyttötunnit, h] x [päästökerroin, g/kWh]
 
Taulukko 6.Työkoneiden keskimääräinen päästö ja energiankulutus tehonkäyttöä kohden Suomessa vuonna 2008 (Lähde: LIPASTO -laskentajärjestelmä, VTT).<ref>http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/tavaraliikenne/tieliikenne/tavara_tie.htm </ref>
 
 
{| {{prettytable}}
!colspan="14" align=center style="background: lightblue" | Työkoneiden yksikköpäästöt [g/kWh]
|----
!|Dieselkäyttöiset ajettavat työkoneet|| Keskimäär. nimellisteho [kW]|| Keskimäär. kuormitus- aste|| CO|| NMHC|| NOx|| PM|| CH4 || N2O|| SO2|| CO2|| CO2ekv.|| Polttoaineen kulutus [g/kWh]|| Energian kulutus [MJ/kWh]
|----
|| Nosturit|| 99|| 0.26|| 2.6|| 1.0|| 8.0|| 0.43|| 0.044|| 0.022|| 0.0051|| 804|| 812|| 255|| 11
|----
|| Muut trukit, diesel|| 33|| 0.30|| 4.4|| 1.8|| 8.1|| 0.84|| 0.047|| 0.022|| 0.0056|| 876|| 884|| 278|| 12
|----
|| Haarukkatrukit, diesel|| 88|| 0.30|| 2.5|| 0.89|| 7.6|| 0.40|| 0.044|| 0.021|| 0.0051|| 803|| 811|| 255|| 11
|----
|| Puskutraktorit|| 112|| 0.40|| 2.9|| 1.2|| 9|| 0.58|| 0.042|| 0.022|| 0.0050|| 794|| 801|| 252|| 11
|----
|| Tiehöylät|| 149|| 0.37|| 2.4|| 0.90|| 8.2|| 0.44|| 0.042|| 0.022|| 0.0050|| 787|| 794|| 250|| 11
|----
|| Jyrät|| 45|| 0.30|| 3.6|| 1.4|| 8|| 0.64|| 0.044|| 0.022|| 0.0053|| 842|| 849|| 267|| 11
|----
|| Pyöräkuormaajat|| 94|| 0.33|| 2.6|| 1.0|| 7.7|| 0.44|| 0.044|| 0.021|| 0.0051|| 806|| 814|| 256|| 11
|----
|| Traktorikaivurit|| 74|| 0.33|| 2.9|| 1.1|| 8.4|| 0.50|| 0.043|| 0.022|| 0.0052|| 812|| 820|| 258|| 11
|----
|| Minikaivurit|| 22|| 0.40|| 3.3|| 1.1|| 6.8|| 0.52|| 0.046|| 0.021|| 0.0054|| 850|| 857|| 270|| 12
|----
|| Kaivukoneet, tela-alustaiset|| 104|| 0.31|| 2.1|| 0.68|| 6.6|| 0.30|| 0.044|| 0.021|| 0.0051|| 802|| 810|| 255|| 11
|----
|| Kaivukoneet, pyöräalustaiset|| 88|| 0.32|| 2.4|| 0.82|| 7.1|| 0.36|| 0.044|| 0.021|| 0.0051|| 808|| 815|| 257|| 11
|----
|| Teollisuustraktorit|| 59|| 0.27|| 2.9|| 1.1|| 7.8|| 0.46|| 0.044|| 0.022|| 0.0052|| 811|| 819|| 258|| 11
|----
|| Kunnossapitotraktorit|| 58|| 0.27|| 2.4|| 0.73|| 6.7|| 0.30|| 0.046|| 0.022|| 0.0052|| 815|| 823|| 259|| 11
|----
|| Muut traktorit|| 53|| 0.26|| 4.6|| 2.0|| 12|| 0.94|| 0.041|| 0.022|| 0.0051|| 808|| 815|| 257|| 11
|----
|| Hakkuukoneet (Moto)|| 125|| 0.41|| 1.6|| 0.33|| 4.2|| 0.09|| 0.044|| 0.021|| 0.0051|| 797|| 805|| 253|| 11
|----
|| Metsätraktorit|| 105|| 0.30|| 1.6|| 0.35|| 4.7|| 0.14|| 0.044|| 0.021|| 0.0051|| 805|| 813|| 256|| 11
|----
|| Dumpperit|| 153|| 0.30|| 2.3|| 0.83|| 7.9|| 0.40|| 0.043|| 0.022|| 0.0050|| 787|| 794|| 250|| 11
|----
|| Monitoimikoneet|| 50|| 0.25|| 2.4|| 0.76|| 6.4|| 0.33|| 0.045|| 0.021|| 0.0052|| 823|| 830|| 261|| 11
|----
|| Muut ajettavat dieseltyökoneet|| 89|| 0.36|| 2.1|| 0.66|| 6.2|| 0.28|| 0.046|| 0.022|| 0.0051|| 808|| 816|| 257|| 11
|----
|}
 
====Yksikköpäästöt polttoaineen kulutuksen mukaan ====
 
 
Työkoneiden päästöjen laskeminen polttoaineen kulutusta kohden lasketaan kaavalla:
 
Päästöx_pk =  [polttoaineen kulutus, l] x [päästökerroin, g/l]
 
Taulukko 7.Työkoneiden keskimääräinen päästö polttoainelitraa kohden Suomessa vuonna 2008 (Lähde: LIPASTO -laskentajärjestelmä, VTT).
 
 
{| {{prettytable}}
 
!colspan="14" align=center style="background: lightblue" | Työkoneiden yksikköpäästöt [g/l]
 
|----
!| Dieselkäyttöiset ajettavat työkoneet|| Keskimäär. nimellisteho [kW]|| Keskimäär. kuormitus- aste|| CO|| NMHC|| NOx|| PM|| CH4 || N2O|| SO2|| CO2|| CO2ekv.
|----
|| Nosturit|| 99|| 0.26|| 8.5|| 3.2|| 26|| 1.4|| 0.14|| 0.071|| 0.017|| 2660|| 2686
|----
|| Muut trukit, diesel|| 33|| 0.30|| 13|| 5.4|| 25|| 2.5|| 0.14|| 0.065|| 0.017|| 2660|| 2684
|----
|| Haarukkatrukit, diesel|| 88|| 0.30|| 8.3|| 2.9|| 25|| 1.3|| 0.14|| 0.071|| 0.017|| 2660|| 2685
|----
|| Puskutraktorit|| 112|| 0.40|| 10|| 4.0|| 31|| 1.9|| 0.14|| 0.072|| 0.017|| 2660|| 2685
|----
|| Tiehöylät|| 149|| 0.37|| 8.1|| 3.0|| 28|| 1.5|| 0.14|| 0.073|| 0.017|| 2660|| 2684
|----
|| Jyrät|| 45|| 0.30|| 11|| 4.4|| 25|| 2.0|| 0.14|| 0.068|| 0.017|| 2660|| 2685
|----
|| Pyöräkuormaajat|| 94|| 0.33|| 8.6|| 3.2|| 25|| 1.5|| 0.14|| 0.071|| 0.017|| 2660|| 2685
|----
|| Traktorikaivurit|| 74|| 0.33|| 9.5|| 3.7|| 27|| 1.7|| 0.14|| 0.070|| 0.017|| 2660|| 2686
|----
|| Minikaivurit|| 22|| 0.40|| 10|| 3.6|| 21|| 1.6|| 0.14|| 0.067|| 0.017|| 2660|| 2685
|----
|| Kaivukoneet, tela-alustaiset|| 104|| 0.31|| 7.0|| 2.2|| 22|| 1.0|| 0.15|| 0.071|| 0.017|| 2660|| 2685
|----
|| Kaivukoneet, pyöräalustaiset|| 88|| 0.32|| 7.8|| 2.7|| 23|| 1.2|| 0.14|| 0.071|| 0.017|| 2660|| 2686
|----
|| Teollisuustraktorit|| 59|| 0.27|| 10|| 3.6|| 26|| 1.5|| 0.15|| 0.072|| 0.017|| 2660|| 2685
|----
|| Kunnossapitotraktorit|| 58|| 0.27|| 7.7|| 2.4|| 22|| 1.0|| 0.15|| 0.071|| 0.017|| 2660|| 2685
|----
|| Muut traktorit|| 53|| 0.26|| 15|| 6.7|| 40|| 3.1|| 0.14|| 0.073|| 0.017|| 2660|| 2686
|----
|| Hakkuukoneet (Moto)|| 125|| 0.41|| 5.2|| 1.1|| 14|| 0.31|| 0.15|| 0.071|| 0.017|| 2660|| 2685
|----
|| Metsätraktorit|| 105|| 0.30|| 5.3|| 1.2|| 16|| 0.47|| 0.15|| 0.071|| 0.017|| 2660|| 2684
|----
|| Dumpperit|| 153|| 0.30|| 7.8|| 2.8|| 27|| 1.4|| 0.14|| 0.073|| 0.017|| 2660|| 2686
|----
|| Monitoimikoneet|| 50|| 0.25|| 7.7|| 2.5|| 21|| 1.1|| 0.15|| 0.069|| 0.017|| 2660|| 2685
|----
|| Teleskooppikurottajat|| 78|| 0.28|| 6.7|| 2.0|| 20|| 0.87|| 0.14|| 0.070|| 0.017|| 2660|| 2685
|----
|| Muut ajettavat dieseltyökoneet|| 89|| 0.36|| 7.1|| 2.2|| 20|| 0.9|| 0.15|| 0.072|| 0.017|| 2660|| 2686
|----
|}
 
 
 
CO = hiilimonoksidi
 
NMHC = hiilivedyt (poislukien metaani CH4)
 
NOX = typen oksidit
 
PM = pakokaasujen kokonaishiukkasmäärä
 
CH4 = metaani
 
N2O = typpioksiduuli
 
SO2 = rikkidioksidi
 
CO2 = hiilidioksidi
 
CO2ekv. = hiilidioksidiekvivalentti
 
==== Ajoneuvokohtaiset yksikköpäästökertoimet maantiekuljetuksille====
 
=====Tonnikilometrien (tkm) laskenta=====
 
Tässä esitetyt laskentavaihtoehdot ja kaavat ovat peräisin VTT:n Lipasto-sivuilta.
Lähtöaineistosta riippuen tonnikilometrien laskentaan on useita vaihtoehtoja. Laskenta pitäisi tehdä käyttäen tarkinta saatavilla olevaa kalustotietoa.
 
1. Tarkimmalla tasolla kerrotaan jokaisen matkan pituudella (km) ajoneuvossa ollut kuorma (t) ja tulot summataan. Tähän on yleensä mahdollisuus kuljetusyrityksellä, joka tietää nämä yksityiskohdat. Kuljetusyritysten on suositeltavaa muutenkin laskea koko toimintansa tonnikilometrit, koska se on esim. energiatehokkuuden määrittelyssä ainoa todellinen mittari tehokkuuden kehittymisestä.
 
 
2. Kun esimerkiksi tehtaan tuotanto (t) kuljetetaan yhteen kohteeseen, kerrotaan koko kuljetettu tuotanto (t) tehtaan ja kohteen välisellä yhdensuuntaisella etäisyydellä (km). Jos kohteita on useita, kerrotaan vastaavasti jokaiseen kohteeseen kuljetetut tonnimäärät ja etäisyydet ja tulot summataan.
 
3. Jos kuljetettu kokonaistonnimäärä ei ole tiedossa, voi arvioida tonnikilometrit kertomalla keskimääräisellä kuormanpainolla kuljetuskerrat ja kuljetusmatka (yhdensuuntainen).
 
=====Päästöt tonnikilometriä kohden=====
 
Taulukoissa on esitetty maansiirtoajoneuvolle kuljetuksen päästökertoimet tyhjänä, täytenä tai osakuormalla. Kuljetustapahtumassa on  otettava huomioon myös paluukuorma, myös tyhjänä paluu. VTT:n Lipasto-sivuilla on esitetty ajoneuvokohtaisia päästökertoimia myös puoli - ja täysperävaunuyhdistelmille sekä eri ajanjaksojen päästötasot. Tavaralajikohtaisia päästökertoimia ei vielä  toistaiseksi ole saatavilla Lipasto-sivuilta.
 
Yksikköpäästötaulukoissa ajoneuvotyypeille on annettu päästöluokittain päästömäärät ajoneuvokilometriä kohden tyhjänä ja täytenä. Päästömäärä on riittävällä tarkkuudella lineaarisesti riippuvainen auton massasta, joten yksikköpäästö voidaan määrittää oheisen kaavan perusteella mille tahansa osakuormalle.
 
ex = (ea + ((eb - ea) / lc x lx)) / lx ,
jossa
ex = Päästö tonnikilometriä kohden kuormalla x [g/tkm]
eb = Täyden auton päästö ajoneuvokilometriä kohden [g/km]
ea = Tyhjän auton päästö ajoneuvokilometriä kohden [g/km]
lc = Auton kantavuus [t]
lx = Kuorma x [t]
 
Taulukko 8.
 
{| {{prettytable}}
|----
!colspan="14" align=center style="background: lightblue" | Keskimääräinen päästö v. 2010 tonnikilometriä kohden
|----
|| || CO  [g/km]|| HC [g/km]|| NOx  [g/km]|| PM  [g/km]|| CH4 [g/km]|| N2O  [g/km]|| NH3 [g/km]|| SO2  [g/km]|| CO2 [g/km]
|----
|| (50 %:n kuorma)|| 0.025|| 0.015|| 0.69|| 0.008|| 0.0009|| 0.0035|| 0.00053|| 0.00055|| 87
|----
|| täysi (19 t kuorma|| 0.014|| 0.007|| 0.39|| 0.0047|| 0.0005|| 0.0019|| 0.00026|| 0.00032|| 50
|----
|}
 
=====Päästöt ajoneuvokilometriä kohden=====
 
Kuljetukaluston päästöt ovat riittävällä tarkkuudella riippuvaiset auton massasta, jotem päästöjen likiarvot voidaan laskea ajoneuvokilometriä kohden  myös muun kokoisten kuin Lipaston sivun taulukossa olevien autojen päästöille. Valitaan kaksi autotyyppiä, joiden kokonaismassat mb ja ma ovat molemmin puolin tavoiteltavaa auton kokoluokkaa mx (mb > mx > ma) ja lasketaan päästöt lineaarisella suhteella:
 
ex = ea + ((eb - ea) / (mb - ma)) x (mx - ma) ,
jossa
ex = Päästö ajoneuvokilometriä kohden autolla, jonka kokonaismassa on x [g/km]
eb = Päästö autolla, jonka kokonaismassa on b [g/km]
ea = Päästö autolla, jonka kokonaismassa on a [g/km]
mx = Auton x kokonaismassa [t]
mb = Auton b kokonaismassa [t]
ma = Auton a kokonaismassa [t]
 
Taulukkko 9.
 
{| {{prettytable}}
!colspan="14" align=center style="background: lightblue" | Maansiirtoauto ilman perävaunua
|----
!colspan="14" align=center style="background: lightblue" |Kokonaismassa 32 t, kantavuus 19 t, maantieajo
|----
!colspan="14" align=center style="background: lightblue" | Keskimääräinen päästö v. 2010 ajoneuvokilometriä kohden
|----
|| || CO  [g/km]|| HC [g/km]|| NOx  [g/km]|| PM  [g/km]|| CH4 [g/km]|| N2O  [g/km]|| NH3 [g/km]|| SO2  [g/km]|| CO2 [g/km]
|----
|| tyhjä|| 0.22|| 0.15|| 5.7|| 0.070|| 0.009|| 0.029|| 0.0050|| 0.0045|| 709
|----
|| (50 %:n kuorma)|| 0.24|| 0.14|| 6.5|| 0.080|| 0.009|| 0.033|| 0.0050|| 0.0053|| 827
|----
|| täysi (19 t kuorma|| 0.26|| 0.13|| 7.4|| 0.09|| 0.009|| 0.037|| 0.0050|| 0.0060|| 945
|----
|}
 
==Perustelut==
 
Malmin kuljetuksesta kuorma-autoilla aiheutu mineraalipölypäästöjä ja liikenteelle tyypillisiä pöly- ja pakokaasupäästöjä sekä avolouhinnassa että maanalaisessa kaivoksessa, etenkin kun malmi kuljetetaan maan pinnalle varastoitavaksi. Mineraalipölyä irtoaa sekä malmista että tien pinnoista. Liikenteestä aiheutuvat pöly- ja pakokaasupäästöt kasvavat välilastausten ja purkamisten sekä matkan pituuden myötä. Pakokaasupäästöt sisältävät epätäydellisen palamisen seurauksena syntyneitä hiukkasia ja ilmassa olevista höyryistä (esim. rikkihappo) muodostuvia hiukkasia. Pienet pakokaasuhiukkaset koostuvat pääosin noesta, hiilivedyistä ja sulfaateista. Dieselkäyttöiset moottorit tuottavat enemmän hiukkasia kuin bensiinimoottorit.<ref name ="Hiukkastieto">Hiukkaskäsikirja [http://www.hiukkastieto.fi/]
</ref>.
 
 
 
Louhitun malmikiven kuljetus tapahtuu yleisimmin kuorma-autoilla. Rikasteen kuljetus tapahtuu kuorma-autoilla, junalla tai joissain tapauksissa laivalla konteissa suursäkkeihin pakattuna. Jos kuljetusmatka on pitkä tai rikastemäärä suuri, kuljetus tapahtuu junalla katetuissa vaunuissa. Mikäli käytetään junien avovaunuja, pölyäminen kuorman pinnasta estetään käyttämällä biologisesti hajoavaa pölynsidonta-ainetta. Pienemmät kuljetukset ja lyhyemmät matkat tehdään kuorma-autoilla peitettynä(?).
 
Malmikiven ja malmirikasteen kuljetuksista ja alueella tehtävistä räjäytyksistä seuraa pakokaasu- ja räjäytyskaasupäästöjen mukana ilmaan hiilidioksidi-, typpi- ja hiilimonoksidipäästöjä.  Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu.  Typen oksidit saattavat vaurioittaa kasvillisuutta ja happamoittaa ja/tai rehevöittää ympäröivää maaperää ja vesiä. Pakokaasuista peräisin oleva hiilimonoksidi ja ilman pienhiukkaset PM2.5 ovat hengitettynä haitallisia terveydelle.<ref>http://www.epa.gov/ttn/chief/ap42/ch13/final/c13s0202.pdf</ref>
 
====Riippuvuudet====
 
* Tien pinnan rakenne ja koostumus
* Kuormien määrä (km/d)
* Ajoneuvon paino
* Renkaiden määrä ajoneuvossa
 
 
===Pölypäästöjen vähentämistoimenpiteitä===
 
 
[[Image:Minera dust unpaved road.jpg|thumb|left|700px|]]
 
 
 
Pölyn lisääntyminen päällystämättömän tien kuivumisen kuluessa.<ref > Organiscak JA, Reed WR. 2004. Characteristics of fugitive dust generated from unpaved mine haulage roads. International Journal of Surface Mining, Reclamation, & Environment, Vol. 18, No. 4, pp. 236–252.http://www.cdc.gov/niosh/mining/pubs/pdfs/cofdg.pdf</ref>.
 
 
 
==Katso myös==
 
==Viitteet==
 
<references/>
 
==Aiheeseen liittyviä sivuja==
 
{{mfiles}}

Nykyinen versio 20. maaliskuuta 2013 kello 19.02

Ohjaus sivulle:

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Kaivoksen_kuljetusten_pölypäästö&oldid=18143”