Keskustelu:Kirkniemen jätteenpolttolaitos

Kirjoita Kirkniemen jätteenpolttolaitokseen liittyviä tekijöitä koskevat kommenttisi tälle sivulle. Suositeltavaa on, että kommentit otsikoidaan sen mukaan, mihin kokonaisuuteen liittyvään tekijään/tekijöihin kommentti liittyy. Voit myös käydä katsomassa kommentteja Hämeenkyrön jätteenpolttolaitokseen liittyen.

Lohjan kaupunginvaltuuston infon yhteydessä/jälkeen esitettyjä kysymyksiä

Kuka oli tilannut tutkimuksen, jonka tuloksia Pohjola esitteli. Olikohan Mreal? Hän selkeästi korosti, että nämä tiedot eivät ole Kansanterveyslaitoksen virallisia tutkimustuloksia.

Kutsu tilaisuuteen tuli Lohjan kaupunginvaltuuston sihteeriltä, eli esityksen tilaaja oli Lohjan kaupunginvaltuusto. Esitys toteutettiin osana tutkijan normaaleja työtehtäviä, eli tutkija Pohjola edusti esityksellään Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osastoa, jossa lähinnä riskianalyysiryhmää sekä luonnollisesti itseään. Esiintymispalkkiota ei maksettu kenenkään toimesta ja matkakustannukset maksettiin KTL:n ympäristöterveyden riskianalyysiryhmälle varatuista budjettirahoista.

Esitys ei perustunut mihinkään yksittäiseen varta vasten tehtyyn tutkimukseen, vaan siihen oli koostettu tietoa useista aiheeseen liittyvistä virallisista tutkimuksista, joita on tehty sekä Kansanterveyslaitoksessa että muualla. Tietysti myös tämä tietojen koostaminen useista eri lähteistä ja keskustelut useiden asiantuntijoiden kanssa sekä koostetun tutkimustiedon soveltaminen kyseessä olevaan tapaukseen on vaatinut työtä. Kutsuisin tätä työtä kuitenkin pikemminkin selvitystyöksi kuin erilliseksi tutkimukseksi. Esitys pyrki esittelemään vallitsevaan tieteelliseen ymmärrykseen perustuvaa näkemystä aiheeseen liittyvistä ympäristöterveyden kysymyksistä. Esitetty näkemys ei ole, ainakaan pääpiirteissään, ristiriidassa muiden kyseisen alan tutkijoiden näkemysten kanssa.

Esityksen alussa korostettiin, että kyseinen esitys ei ole ns. Kansanterveyslaitoksen virallinen lausunto kyseisestä hankkeesta. Lausuntomenettely on muodollisempi ja edellyttää virallista lausuntopyyntöä joltain viranomaistaholta, esim. ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä. Viralliset lausunnot tehdään aina tietyn muodon mukaisina ja siihen liittyy tietty muodollinen hyväksymismenettely, jossa viimeisenä vaiheena Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja allekirjoittaa virallisen lausunnon yhdessä asian päävalmistelijan kanssa. On todennäköistä, että mikäli kyseessä oleva hanke etenee ympäristölupahakemukseen asti, Kansanterveyslaitokselta tultaneen jossain välissä pyytämään virallista lausuntoa ja sellainen siten myös tultaneen tekemään. Myös virallinen lausunto tulee pohjautumaan parhaaseen olemassa olevaan tieteelliseen tietoon ja siten tullee, ainakin pääpiirteissään, olemaan samansisältöinen kuin Lohjan kaupunginvaltuuston infossa annettu esitys, vaikkakin todennäköisesti yksityiskohtaisempi.

--Mikko Pohjola 17. syyskuuta 2007 kello 11.34 (EEST)

Minkälaisena riskinä Kansanterveyslaitos pitää jätteenpolttolaitoksen häiriötilanteita ja pahimmassa tapauksessa luparikkomuksia?

Erinäisissä keskusteluissa on noussut esille kysymys jätteenpolttolaitosten, kuin muidenkin suurten energiantuotantolaitosten, päästöjen mittaamisesta, seurannasta ja niiden luotettavuudesta. Myös epäilyksiä viranomaisten halukkuudesta ja kyvykkyydestä puuttua esim. päästörajarikkomuksiin on esitetty. Kenties oikeampi taho vastaamaan mittaus-, seuranta- ja puuttumismenettelyjen yleiseen uskottavuuteen ja luotettavuuteen löytisi energiatekniikan, ympäristötekniikan tai ympäristöjuridiikan puolelta, mutta pyrin tässä vastaamaan kuinka häiriötilanteiden mahdollisuus on huomioitu terveysvaikutusten arvioinnissa.

Jätteenpolton savukaasupäästöjen terveysvaikutusten suuruusluokkien arvioinnissa on Kirkniemen hankkeeseen liittyen tukeuduttu YVA:ssa esitettyihin arvioihin päästömääristä sekä jätteenpolttodirektiivin asettamista päästöjen enimmäisrajoista. Kokonaispäästömäärät ja niiden aiheuttamat terveysvaikutukset on siis arvioitu toisaalta todennäköisen päästömäärän ja toisaalta maksimaalisen sallitun päästömäärän pohjalta. Maksimaalinen päästömäärä tarkoittaa käytännössä sitä, että laitos toimisi jatkuvasti aivan olemassa olonsa rajoilla, koska rajojen ylitys lain mukaan johtaa toiminnan pysäyttämiseen.

YVA:ssa esitetyt todennäköisten päästömäärien arvot ovat 0,3 - 60 %, hiukkasille ja dioksiineille alle 10 %, direktiivin sallimasta maksimipäästöstä. Mikäli tämä oletetaan todellisuutta hyvin kuvaavaksi tilanteeksi, pitäisi häiriötilanteita sattua joko huomattavan usein ja/tai häiriötilanteissa pitäisi ilmaan päästä hyvin suuria pitoisuuksia haitta-aineita, jotta maksimipäästöarvojen mukaiset määrät ylittyisivät. Näin ollen on oletettu, että mikäli terveysvaikutukset arvioidaan ns. varovaisuusperiaatteen mukaisesti maksimipäästömäärien mukaan, saadut arviot lienevät pikemminkin liioittelevia kuin vähätteleviä, vaikka esim. häiriötilanteiden tiheyttä ja niistä koituvia päästöjä ei täysin tunnettaisikaan. Tätä oletusta puoltaa myös se, että jätteenpoltossa syntyvien haitta-aineiden vaikutus tapahtuu pitkäaikaisen altistumisen ja/tai aineiden kertymisen myötä ja siten pitkäaikaiset päästökeskiarvot ovat merkittävämpiä terveysvaikutusten arvioinnin kannalta kuin lyhytaikaiset piikit pitoisuudessa.

Terveysvaikutusten arvioinnissa on siis lähdetty liikkeelle siitä, että päästömittauksiin voidaan luottaa, seuranta toimii asianmukaisesti ja että luparikkomuksista koituu asianmukaiset seuraukset, jopa toiminnan pysäyttäminen. Kuitenkin terveysvaikutuksia on arvioitu varmuuden vuoksi maksimipäästöarvojen mukaan, jotta arvoidut vaikutusten suuruudet ovat pikemminkin liian suuret kuin liian pienet, jotta näinkin tärkeässä ja arassa asiassa ei suotta erehdyttäisi terveysvaikutusten vähättelyyn.

Haluaisin toki itsekin kuulla tai nähdä hyvän selvityksen siitä, kuinka päästömittausten ja -seurannan valvonta käytännössä toimii ja kuinka todellinen on riski tulla rangaistuksi luparikkomuksista. Toisaalta, häiriötilanteet ja ongelmat esim. lupaviranomaisten kanssa ovat epätoivottavia ja taloudellisesti haitallisia tapahtumia jätteenpolttolaitoksen käyttäjille ja omistajille. Näin ollen häiriötön ja rajoitusten mukainen toiminta on myös laitoksen käyttäjien ja omistajien etu. Lienee siis mielekästä olettaa, että laitos tulisi tekemään parhaansa pysyäkseen lain sallimissa päästörajoissa.

--Mikko Pohjola 17. syyskuuta 2007 kello 11.34 (EEST)

YVA:n selostuksen mukaan päästöt eivät jakaudu tasaisesti vaan huippuja on selostuksessa arvioitu. Miten suuri riski on päästölaskelmien laskennassa tehdyt virheet yhdistettynä häiriötilanteisiin (kts. edellinen kysymys)

Piipun päästä tulevat päästöt sekoittuvat ilmaan ja kulkeutuvat laajalle alueelle. Se kuinka leviäminen tapahtuu mm. piipun pituudesta ja ilmamassojen liikkeestä. Vaikka leviäminen tapahtuukin laajalle alueelle, jopa satojen kiloimetrien päähän, yhdestä pistemäisestä lähteestä tulevat päästöt aiheuttavat lähteen lähialueille jonkin verran suuremman pitoisuusvaikutuksen kuin kauemmas. Merkittävää esim. pienhiukkasten terveysvaikutusten kannalta kuitenkin on kokonaispitoisuus ja pitkäaikainen altistuminen. Esim. Länsi-Uudellamaalla ilmassa oleva pienhiukkasten kokonaispitoisuuden määrä johtuu pääosin muista lähteistä kuin Kirkniemen tehdasalueella olevasta voimalaitoksesta. Esim. liikenne, puun pienpoltto ja kaukokulkeuma Keski-Euroopasta vaikuttavat enemmän pienhiukkasten kokonaispitoisuuteen.

Toki on huomioitava, että pienempikin lisäys jotain haitta-aineita on epätoivottavaa ja että pienetkin päästövähennykset ovat askelia parempaan suuntaan. YVA:ssa esitettyjen päästötietojen mukaan kummassakin suunnitelman mukaisista vaihtoehdoista hiukkaspäästöt on arvioitu pienemmiksi kuin nykyisessä samassa paikassa sijaitsevassa voimalaitoksessa. Tästä näkökulmasta katsoen uuden laitoksen rakentaminen saattaisi aiheuttaa pienen vähenemisen alueen pienhiukkaspitoisuudessa. Toisaalta lisääntyvät liikenteen hiukkaspäästöt syövät osan tästä vähennyksestä.

--Mikko Pohjola 17. syyskuuta 2007 kello 14.13 (EEST)

Miten jäteliikenne saadaan hoitumaan kun Lohja - Hki -väli täynnä jo nyt autorekkoja ja Lohjalle rakennetaan koko ajan lisää? Saadaanko jätteet raiteille?

YVA-selvityksessä on esitetty arviot jätekuljetusten aiheuttamista liikennemäärien muutoksista. Liikenteen lisäyksen vaikutus terveyden kannalta merkittäviin pakokaasupäästöihin sekä liikenneonnettomuusriskiin lienee merkittävän suuri verrattuna esim. jätteenpolttolaitoksen piipusta tuleviin päästöihin. Hankkeen mahdollisesta toteuttamisesta johtuvaan liikennemäärien lisääntymisen ja sen seurannaisvaikutuksiin olisi syytä kiinnittää enemmän huomioita kuin tähän mennessä on tehty. YVA:ssa on myös mainittu mahdollisuus toteuttaa osa jätekuljetuksista junalla, mutta tämän vaihtoehdon vaikutusten arviointi sen toteumusien mahdollisuudet on käsitelty varsin ylimalkaisesti.

--Mikko Pohjola 17. syyskuuta 2007 kello 14.13 (EEST)

Miten on mahdollista, että nanohiukkaset vähenevät, jos roskat poltetaan, kun nanohiukkasia ei voi suodattaa?

Väitettiin että maakaasun polttamisessa kokonaispäästöt ovat isommat kuin jätteiden polttamisessa?

Kuljetuksien päästömäärät pitäisi jossain määrin nousta koska Kirkniemeen on yleensä pitempää kuljetusmatkaa kuin Munkkaan kaatopaikalle tai paikallisille kaatopaikalle. Maakaasu ei myöskään päästä tietääkseni raskasmetalleja, dioksiinejä eikä pienhiukkasia samalla tavalla.

Tutkimus Lahdessa ja Helsingissa mikä julkaistiin SLL'än kotisivuilla väittää että 15% kotitalousjätteestä on sellaista joka ei voi kierrättää mutta joka kannattaa polttaa. Nykyisen jätetuotannon määrät alentavat tämän laskentatavan mukaan Suomen jätepolttokapasiteettia. Onko tutkimuksessa joku vika tai tuleeko joku muu jätepolttolaitos sulkemaan-vähentämään toiminnansa tai onko vaan liian kallista kuljettaa jätteet rautateitse muihin polttolaitoksiin

Olisiko Suomen Luonnonsuojeluliiton tai WWF'n asiantuntija ollut tervetullut pitämään osuuden viime ja tulevissa keskustelutilaisuuksissa?

Tuhka käytetään siis suunnitelmien mukaan tierakennuksessa. Miten voimme olla varmoja ettei raskaat metallit ja dioxiinit tästä tuhkasta sateiden kautta pohjaveteemme, järveihin-muihin vesistöihin sekä Itämereen?