Ero sivun ”Rikasteen varastoinnin päästöt” versioiden välillä
*>Tkarlsso |
p (yksi versio: siirretty Erac intrasta) |
(ei mitään eroa)
| |
Versio 21. helmikuuta 2013 kello 08.46
----#(number):: . Kannattaa noudattaa tavanomaista otsikkorakennetta: Kysymys; Vastaus; Perustelut. (Tai vaihtoehtoisesti: Rajaus; Tulos; Perustelut.) --Jtuomist 13:51, 10 May 2011 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
Vastuuhenkilö Päivi Kauppila
Rikasteen varastoinnin päästöt
Ulos varastoiduista rikastekasoista voi aiheutua päästöjä ilmaan, maaperään tai pinta- ja pohjavesiin. Ulkotiloissa rikastekasat ovat alttiita pölyämiselle ja sateelle, joka voi aiheuttaa kasojen liettymistä. Pölyämisen myötä metallisulfideja leviää kaivosalueen maaperään, mikä voi johtaa maaperän happamoitumiseen ja metallipitoisuuksien kasvuun. Pidempi varastointiaika ulkona altistaa sulfidirikasteet ilmakehän hapelle ja vedelle, mikä aiheuttaa sulfidimineraalien hapettumista rikasteissa, ja metallien ja rikin liukenemista varastointikasoista ympäröivään maaperään ja sitä kautta myös pinta- ja pohjavesiin. Varastointiajan pituus riippuu kuljetustavasta ja sen rytmittämisestä, joka puolestaan riippuu asiakkaiden tarpeista ja vastaanottojärjestelmistä. Rikasteiden varastointi katetuissa varastorakennuksissa vähentää pölyämistä, liettymistä ja kasojen liukenemista. Rikasteen hävikin vähentämiseksi ulkona varastoidaan tavallisesti ainoastaan rikasteet, joiden arvo on vähäinen. [1].
Rikasteen varastoinnin päästöt ilmaan
Kysymys
Paljonko kaivosalueelle varastoidusta rikasteesta aiheutuu mineraalipölypäästöjä?
Perustelut
Rikasteen varastoinnista voi muodostua mineraalipölypäästöjä ilmaan. Pölypäästöjen määrä riippuu varastointitavasta, säätiloista sekä rikastuksessa käytettävistä prosessi- ja kuivaustekniikoista. Pölyäminen on vähäisempää - tai jopa olematonta - katetuissa varastohalleissa verrattuna ulkona varastoituihin rikastekasoihin. Uraania tuottavilla kaivoksilla uraanioksidirikaste pakataan rikastamolla/talteenottolaitoksella tynnyreihin ja tynnyrit kontteihin, joten pölyämistä ei pääse tapahtumaan. Vastaavasti kultaharkkoja tuottavalla kultakaivoksella ei rikasteen pölyämistä tapahdu, jollei kaivos tuota myös muun tyyppisiä rikasteita.
Rikastekasojen pölyäminen on pääsääntöisesti sitä vähäisempää, mitä kosteampaa ja karkearakeisempaa rikaste on. Rikasteen kuivauksessa painesuodatus tuottaa tasaisen, sopivan kosteuden rikasteeseen, mutta kuivausrummuilla rikasteesta tulee yleensä kuivempaa. [1].
Rikasteesta riippuen mineraalipöly sisältää ympäristölle haitallisia metalleja (esim. Ni, Cu, Co, Zn) ja rikkiä, joka hapettuu herkästi sulfaatiksi altistuessaan ilmakehän vedelle ja hapelle.
Riippuvuudet
- Rikasteen varastointimuoto (katettu halli/ulkona ilman katetta/tynnyri)
- Rikasteen kosteus (kiviaines on tyypillisesti pölyämätöntä, kun se sisältää vettä yli 1,5 p-%)
- Rikasteen raekoko ja hienoaineksen määrä (myös: kasan pinnan raekoko)
- Ilmasto-olot (lämpötila, ilman kosteus, sadannan määrä, tuulen voimakkuus ja suunta)
- Rikastekasan muoto ja korkeus
Rikasteen varastoinnin aiheuttamaa pölyämistä voidaan laskea osiossa Varastoinnin pölypäästöt esitetyllä kaavalla.
Säteily
Kysymys
Voiko rikasteen varastoinnista aiheutua säteilyä?
Perustelut
Säteilyriski on mahdollinen uraania tuottavien kaivosten rikasteen varastoalueilla. Yleensä kuitenkin suurin osa uraanin (U-238 ja U-235) hajoamissarjojen radioaktiivisista tytärnuklideista jää rikastusjäännökseen eli rikastushiekkaan, jonka on arvioitu sisältävän noin 85 % uraanimalmin alkuperäisestä radioaktiivisuudesta.[2] Uraanirikaste (U3O8) itsessään ei ole kovinkaan radioaktiivista hitaan puoliintumisajan johdosta. Sen riskit liittyvät muiden metallien tapaan toksisuuteen.[3]
Rikasteen varastoinnin päästöt vesiin
Kysymys
Millaisia päästöjä ja kuinka paljon rikasteen varastoalueilta tulee pinta- ja pohjavesiin?
Perustelut
Riippuvuudet
- rikasteen alla tiiviit pohjarakenteet; vesien keräys ja käsittely
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 Metallikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt 2011/luonnos
- ↑ Lottermoser, B.G. 2007. Mine wastes. Characterization, Treatment, Environmental Impacts. Second Edition. Springer-Verlag Berlin Heidelberg. 304 s.
- ↑ Washington State Department of Health, Division of Environmental Health, Office of Radiation Protection. Radiation Fact Sheet #27, http://www.doh.wa.gov/ehp/rp/factsheets/factsheets-htm/fs27uran.htm