Ero sivun ”Keskustelu:Hämeenkyrön jätteenpolttolaitos” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(keskustelua rakenteistettu)
(keskustelua tiivistettu)
Rivi 4: Rivi 4:


{{Discussion|
{{Discussion|
Dispute = Dioksiinipäästöt jätteenpolttolaitoksesta ovat epäselvät, ja erilaisia arvioita on esitetty:
Dispute = Dioksiinipäästöt Hämeenkyrön mahdollisesta jätteenpolttolaitoksesta ovat epäselvät, ja erilaisia arvioita on esitetty:
#Päästöt ovat suuruusluokkaa 9.6 kg vuodessa.
#Päästöt ovat suuruusluokkaa 9.6 kg vuodessa.
#Päästöt ovat suuruusluokkaa 0.5 g vuodessa.
#Päästöt ovat suuruusluokkaa 0.5 g vuodessa.
|Outcome = Dioksiinipäästöt ilmaan Hämeenkyrön jätteenpolttolaitoksesta ovat suuruusluokkaa 0.5 g vuodessa ilmoitettuna myrkyllisyyden mukaan korjattuna dioksiinisummana ([[Toxic equivalency factor|I-TEq]]).
|Outcome = Dioksiinipäästöt ilmaan Hämeenkyrön jätteenpolttolaitoksesta ovat suuruusluokkaa 0.5 g vuodessa ilmoitettuna myrkyllisyyden mukaan korjattuna dioksiinisummana ([[Toxic equivalency factor|I-TEq]]).
|Argumentation =  
|Argumentation =  
{{Attack|#1|Väite 2) on mahdoton. Miten on mahdollista, että Hämeenkyrössä jättenpoltto olisi saasteettomampaa, kuin muualla. Esim. Turun Orikedon nykyaikaistettu laitos tuottaa dioksiineja reilusti yli suurimman sallitun.
{{Attack invalid|#1|Väite 2) on mahdoton mutta väite 1) totta. Turun jätteenpolttolaitos poltti 50 000 jätetonnia ja tuotti 2.4 kg dioksiinia vuonna 2005 (Turun Sanomat). Hämeenkyrössä poltettaisiin nelinkertainen määrä jätettä, joten dioksiinipäästöt nykytekniikalla olisivat 9,6 kg/vuosi.|Pitäisikö tässä johonkin uskoa?}}
Turun sanomissa uutisoitiin seuraavaa:
"Esimerkiksi lentotuhkan dioksiiniyhdisteille asetettu ongelmajäteraja-arvo ylittyi viime vuoden aikana selvästi. Vuonna 2005 polttolaitoksen yhteenlasketut dioksiinipäästöt olivat 2,4 kiloa, mutta päästöjä maaperään ei ole tutkittu."
Ei ihme, etteivät saaneet ympäristölupaa uudelle laitokselle.
2,4 kg dioksiineja maks. 50 000 jätetonnin polttamisesta. Hämeenkyrössä poltettaisiin nelinkertainen määrä jätettä, joten dioksiinipäästöt nykytekniikalla olisivat 9,6 kg/vuosi.
Akatemiatutkija Jouni Tuomiston mukaan miljoonan jätetonnin polttaminen jätteenpolttolaitoksessa tuottaisi dioksiineja vain 0,5 grammaa.|Pitäisikö tässä johonkin uskoa?}}


{{Defend|#2|Väite 2 on oikein.<br>
:{{Attack|#2|Väite 2 on oikein. Oriketoon suunnitellun uuden jätteenpolttolaitoksen 15.11.2006 annetussa ympäristölupapäätöksessä  ilmoitetaan Orikedon voimalan dioksiinipäästöjen ilmaan olleen 86 mg vuonna 2005 (luvut ilmoitettu ns. kansainvälisinä toksisuusekvivalentteina, I-TEQ). Orikedon nykyisen voimalan tuoreimmassa, 28.3.2006 annetussa, ympäristölupapäätöksessä  ilmoitetaan vuoden 2003 vastaavaksi luvuksi 34 mg/vuosi. Yllämainittu Orikedon jätevoimalan päästömäärä vuonna 2005 vastaa noin 1,7 g I-TEQ dioksiinipäästöä ilmaan miljoonaa jätetonnia kohden. Tämä luku on hieman yli kolminkertainen verrattuna esim. Hämeenkyrön laitokselle laskettuun, EU-direktiivin mukaiseen sallittuun maksimipäästöön. EU-direktiivin mukainen kiristetty päästöraja astui voimaan vanhoille laitoksille 29.12.2005, jonka vuoksi on mahdollista, että vielä vuonna 2005 Orikedon jätevoimalan dioksiinipäästöt ovat olleet nykyisin sallittua suuremmat. Voimassa olevan direktiivin mukaan (siis vanhoille laitoksille vuodesta 2006 alkaen) 50000 tonnia jätteitä polttavan laitoksen, kuten Orikedon jätevoimalan, maksimaaliset sallitut dioksiinipäästöt ovat n. 25 mg I-TEQ/vuosi. | [[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 31. tammikuuta 2007 kello 10.37 (EET)}}
Oriketoon suunnitellun uuden jätteenpolttolaitoksen 15.11.2006 annetussa ympäristölupapäätöksessä  ilmoitetaan Orikedon voimalan dioksiinipäästöjen ilmaan olleen vuonna 2005 8,6*10<sup>-8</sup> tonnia/vuosi, joka on yhtä kuin 86 mg/vuosi (luvut ilmoitettu ns. kansainvälisinä toksisuusekvivalentteina, I-TEQ). Orikedon nykyisen voimalan tuoreimmassa, 28.3.2006 annetussa, ympäristölupapäätöksessä  ilmoitetaan vuoden 2003 vastaavaksi luvuksi 3,4*10<sup>-8</sup> tonnia/vuosi, eli 34 mg/vuosi. Pyrin selvittämään pian mistä tuo tieto 2,4 kg dioksiinipäästöistä on saatu, mutta vaikuttaa siltä, että luku on selvästi virheellinen.<br>
Yllämainittu Orikedon jätevoimalan päästömäärä vuonna 2005 vastaa noin 1,7 g I-TEQ dioksiinipäästöä ilmaan miljoonaa jätetonnia kohden. Tämä luku on hieman yli kolminkertainen verrattuna esim. Hämeenkyrön laitokselle laskettuun, EU-direktiivin mukaiseen sallittuun maksimipäästöön. EU-direktiivin mukainen kiristetty päästöraja astui voimaan vanhoille laitoksille 29.12.2005, jonka vuoksi on mahdollista, että vielä vuonna 2005 Orikedon jätevoimalan dioksiinipäästöt ovat olleet nykyisin sallittua suuremmat. Voimassa olevan direktiivin mukaan (siis vanhoille laitoksille vuodesta 2006 alkaen) 50000 tonnia jätteitä polttavan laitoksen, kuten Orikedon jätevoimalan, maksimaaliset sallitut dioksiinipäästöt ovat n. 25 mg I-TEQ/vuosi. Valitettavasti en löytänyt vielä mistään julkaistuja vuoden 2006 tietoja, joista ilmenisi Orikedon laitoksen nykyaikaistuksen jälkeiset dioksiinipäästötasot.
|[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 30. tammikuuta 2007 kello 14.35 (EET)
kommenttia korjaillut/täydentänyt: [[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 31. tammikuuta 2007 kello 10.37 (EET)}}
[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=59153&lan=fi]
[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=59153&lan=fi]
[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=48901&lan=FI]
[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=48901&lan=FI]


{{Defend|#3|Itsekin pidin tuota lukemaa väitteessä 1) aivan järjettömänä. Löysin sen MSNsearch:illa hakusanalla dioksiinipäästöt. Sieltä Turun sanomien juttu aiheesta.
{{Defend|#4|Väite 1) on myös oikein, mutta mittayksikkö on eri kuin väitteessää 2). 28.3.2006 Orikedon nykyiselle voimalalle annetun ympäristölupapäätöksen  määräyksen 14 perusteluissa kerrotaan vuonna 2005 kertyneessä pohjakuonassa, lentotuhkassa ja savukaasunpuhdistusjätteessä olleen dioksiinia yhteensä 2,4 kg. Siitä siis tuo sinänsä oikea, mutta hieman harhaanjohtava, luku on tullut. Alla hieman selvennystä, miksi yllämainitut luvut vaikuttavat ristiriitaisilta:<br>
|Esko Lehtinen
a) ''Dioksiinit'' on kemiallinen ryhmä, johon kuuluu useita samankaltaisia yhdisteitä, joilla on samankaltaisia, mutta eri voimakkuuksisia terveysvaikutuksia. Tämän vuoksi dioksiinit ilmoitetaan useimmiten ns. kansainvälisinä toksisuusekvivalentteina (I-TEQ), eli erilaisten dioksiineihin kuuluvien yhdisteiden myrkyllisyydet muunnetaan eräänlaiseksi yhteenlasketuksi kokonaismyrkyllisyydeksi. Toksisuuskertoimella korjattuna yllämainittu 2,4 kg on alle 40 g I-TEQ.<br>
esko.lehtinen@tamk.fi}}
b) Dioksiinien terveysvaikutuksen kannalta ilmapäästöt ovat ratkaisevia. Mikäli pohjakuonan, lentotuhkan ja savukaasunpuhdistusjätteen käsittely hoidetaan asianmukaisesti, dioksiinit eivät pääse kulkeutumaan läjitetystä voimalajätteestä. Tosin, kuten Orikedon jätevoimalan ympäristölupapäätöksessä todetaan, dioksiinipitoisuudet pohjakuonassa, lentotuhkassa ja savukaasunpuhdistusjätteessä ovat siinä määrin korkeat, että voimalan prosessijäte on luokiteltava ongelmajätteeksi ja käsiteltävä sen edellyttämällä tavalla.
 
{{Defend|#4|28.3.2006 Orikedon nykyiselle voimalalle annetun ympäristölupapäätöksen  määräyksen 14 perusteluissa kerrotaan vuonna 2005 kertyneessä pohjakuonassa, lentotuhkassa ja savukaasunpuhdistusjätteessä olleen dioksiinia yhteensä 2,4 kg. Siitä siis tuo sinänsä oikea, mutta hieman harhaanjohtava, luku on tullut. Alla hieman selvennystä, miksi yllämainitut luvut vaikuttavat ristiriitaisilta:<br>
1) ''Dioksiinit'' on kemiallinen ryhmä, johon kuuluu useita samankaltaisia yhdisteitä, joilla on samankaltaisia, mutta eri voimakkuuksisia terveysvaikutuksia. Tämän vuoksi dioksiinit ilmoitetaan useimmiten ns. kansainvälisinä toksisuusekvivalentteina (I-TEQ), eli erilaisten dioksiineihin kuuluvien yhdisteiden myrkyllisyydet muunnetaan eräänlaiseksi yhteenlasketuksi kokonaismyrkyllisyydeksi. Toksisuuskertoimella korjattuna yllämainittu 2,4 kg on alle 40 g I-TEQ.<br>
2) Dioksiinien terveysvaikutuksen kannalta ilmapäästöt ovat ratkaisevia. Mikäli pohjakuonan, lentotuhkan ja savukaasunpuhdistusjätteen käsittely hoidetaan asianmukaisesti, dioksiinit eivät pääse kulkeutumaan läjitetystä voimalajätteestä. Tosin, kuten Orikedon jätevoimalan ympäristölupapäätöksessä todetaan, dioksiinipitoisuudet pohjakuonassa, lentotuhkassa ja savukaasunpuhdistusjätteessä ovat siinä määrin korkeat, että voimalan prosessijäte on luokiteltava ongelmajätteeksi ja käsiteltävä sen edellyttämällä tavalla.
|[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 31. tammikuuta 2007 kello 10.37 (EET)}}
|[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 31. tammikuuta 2007 kello 10.37 (EET)}}
[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=48901&lan=FI]
[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=48901&lan=FI]
Rivi 40: Rivi 27:
{{Discussion
{{Discussion
|Dispute = Väite: Dioksiinipäästöt ilmaan ovat pienemmät jätteenpoltossa kuin kaatopaikalle vietäessä.
|Dispute = Väite: Dioksiinipäästöt ilmaan ovat pienemmät jätteenpoltossa kuin kaatopaikalle vietäessä.
|Outcome = Dioksiinipäästöt ilmaan ovat samaa luokkaa kuin syntyy kaatopaikkapaloissa, jos jäte läjitetään kaatopaikalle.
|Outcome = Dioksiinipäästöt ilmaan ovat arviointitarkkuuden rajoissa samaa luokkaa kuin syntyy kaatopaikkapaloissa, jos jäte läjitetään kaatopaikalle.
|Argumentation =  
|Argumentation =  


{{Attack|#5|Kerrotko vielä, miten on mahdollista, että toksisuuskertoimella korjattuna Orikedon laitos tuotti alle 40 g I-TEQ dioksiineja/50 000 tonnia jätettä, mutta hallitsemattomissa kaatopaikkapaloissa Miljoonan jätetonnin palaminen tuottaisi niitä vain 1,2 g.|Esko Lehtinen}}
{{Attack_invalid|#5|Toksisuuskertoimella korjattuna Orikedon laitos tuotti alle 40 g I-TEQ dioksiineja/50 000 tonnia jätettä vuonna 2005, mutta hallitsemattomissa kaatopaikkapaloissa miljoonan jätetonnin palaminen tuottaisi niitä vain 1,2 g.|Esko Lehtinen}}
:{{Attack|#13|Kaatopaikkapalojen aiheuttama dioksiinipäästö on arvioitu miljoonaa kaatopaikalle vietyä jätetonnia kohti, ei miljoonaa palannutta jätetonnia kohti. Tämä siksi, että olisi helpompaa vertailla jätteenpolton ja kaatopaikkaläjityksen dioksiinipästöjä kokonaisjätemäärää kohti. Arviomme mukaan kaatopaikkapaloissa palaa yhteensä n. 25000 tonnia jätettä vuosittain. Arviomamme kaatopaikkapalojen dioksiinipäästö voitaisiin siis ilmoittaa myös muodossa 1,2 g I-TEQ/25000 kaatopaikkapaloissa palanutta jätetonnia vuosittain.|[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 1. helmikuuta 2007 kello 11.57 (EET)}}


{{Defend|#6|Tuo 40 g I-TEQ dioksiineja/50000 tonnia jätettä on siis Orikedon voimalassa vuonna 2005 kertynyt pohjakuonaan, lentotuhkaan ja savukaasunpuhdistusjätteeseen. Tarkastelussamme olemme keskittyneet dioksiinipäästöihin ilmaan, koska ilmapäästöt ovat ne, joilla pääasiassa on käytännön merkitystä niin ihmisten kuin luonnonkin terveydelle (edellyttäen toki niin jätteiden kuin voimalakuonien, -tuhkien ym. asianmukaista käsittelyä). Tuo kaatopaikkapalojen dioksiinipäästöjen arvio on siis arvio ilmaan pääsevistä dioksiineista (1,2 g I-TEQ) ja näin ollen luvut eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Kuten ylempänä mainittiin, Orikedon voimalan päästöt ilmaan vuonna 2005 olivat 86 mg, eli 0,086 g I-TEQ.<br>
{{Defend|#6|Tuo 40 g I-TEQ dioksiineja/50000 tonnia jätettä on siis Orikedon voimalassa vuonna 2005 kertynyt pohjakuonaan, lentotuhkaan ja savukaasunpuhdistusjätteeseen. Tarkastelussamme olemme keskittyneet dioksiinipäästöihin ilmaan, koska ilmapäästöt ovat ne, joilla pääasiassa on käytännön merkitystä niin ihmisten kuin luonnonkin terveydelle (edellyttäen toki niin jätteiden kuin voimalakuonien, -tuhkien ym. asianmukaista käsittelyä). Tuo kaatopaikkapalojen dioksiinipäästöjen arvio on siis arvio ilmaan pääsevistä dioksiineista (1,2 g I-TEQ) ja näin ollen luvut eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Kuten ylempänä mainittiin, Orikedon voimalan päästöt ilmaan vuonna 2005 olivat 86 mg I-TEQ. |[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 1. helmikuuta 2007 kello 11.57 (EET)}}
Lisäksi huomauttaisin, että tuo kaatopaikkapalojen aiheuttama dioksiinipäästö on arvioitu miljoonaa kaatopaikalle vietyä jätetonnia kohti, ei miljoonaa palannutta jätetonnia kohti. Tämä siksi, että olisi helpompaa vertailla jätteenpolton ja kaatopaikkaläjityksen dioksiinipästöjä kokonaisjätemäärää kohti. Arviomme mukaan kaatopaikkapaloissa palaa yhteensä n. 25000 tonnia jätettä vuosittain. Arviomamme kaatopaikkapalojen dioksiinipäästö voitaisiin siis ilmoittaa myös muodossa 1,2 g I-TEQ/25000 kaatopaikkapaloissa palanutta jätetonnia vuosittain.
|[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 1. helmikuuta 2007 kello 11.57 (EET)}}


:{{Attack|#7|OK. Siis miljoonan jätetonnin poltto tuottaa Orikedon toteutuman (ei arvio) mukaan ilmaan 3,44g I-TEQ dioksiinimäärän ja kaatopaikoille sijoitettuna sama määrä tuottaa 1,2g. Vieläkin ihmettelen, miten jätteenpoltto on dioksiinien osalta parempi vaihtoehto.|Esko Lehtinen}}
:{{Attack_invalid|#7|OK. Siis miljoonan jätetonnin poltto tuottaa Orikedon toteutuman (ei arvio) mukaan ilmaan 3,44g I-TEQ dioksiinimäärän ja kaatopaikoille sijoitettuna sama määrä tuottaa 1,2g. Vieläkin ihmettelen, miten jätteenpoltto on dioksiinien osalta parempi vaihtoehto.|Esko Lehtinen}}


{{Defend|#8|Vuoden 2005 päästötasolla voitaisiin laskea Orikedon voimalan tuottavan miljoonaa jätetonnia kohden dioksiinipäästöjä ilmaan n. 20 * 0,086 g I-TEQ = 1,72 g (20 * 50000 tonnia = miljoona tonnia). Tämä päästö olisi kieltämättä suurempi kuin varovaisen arviomme mukaiset kaatopaikkapalojen dioksiinipäästöt ilmaan vastaavaa jätemäärä kohden.<br>
::{{Attack|#8|Vuoden 2005 päästötasolla voitaisiin laskea Orikedon voimalan tuottavan miljoonaa jätetonnia kohden dioksiinipäästöjä ilmaan n. 20 * 0,086 g I-TEQ = 1,72 g (20 * 50000 tonnia = miljoona tonnia). Tämä päästö olisi kieltämättä suurempi kuin varovaisen arviomme mukaiset kaatopaikkapalojen dioksiinipäästöt ilmaan vastaavaa jätemäärä kohden.<br>
On kuitenkin huomattava, että Orikedon voimalalle päti ns. vanhana laitoksena vielä vuonna 2005 vanhan direktiivin mukainen dioksiinien päästöraja (1 ng I-TEQ/m<sup>3</sup> savukaasuja). 29.12.2005 alkaen kaikki, niin uudet kuin vanhatkin, jätevoimalat ovat saman tiukan päästörajoituksen (0,1 ng I-TEQ/m<sup>3</sup> savukaasuja) piirissä ja vuodesta 2006 alkaen Orikedon voimalan dioksiinipäästöjen on pitänyt olla selvästi pienemmät kuin 2005. Valitettavasti minulla ei ole vielä saatavilla vuoden 2006 päästötietoja, joten en voi nyt tässä vahvistaa vaadittua muutosta dioksiinipäästöissä tapahtuneen. Toisaalta, Orikedon laitos on edelleen käytössä, josta voitaneen päätellä, että säädetyissä rajoissa on pysytty. Jatkuvilla sallituilla maksimipäästöillä nykydirektiivin mukaisen laitoksen dioksiinipäästöt olisivat 0,5 g I-TEQ miljoonaa jätetonnia kohden, eli Orikedon voimalan nykyinen sallittu maksimipäästö olisi 0,025 g I-TEQ vuodessa (50000 tonnia poltettua jätettä).
On kuitenkin huomattava, että Orikedon voimalalle päti ns. vanhana laitoksena vielä vuonna 2005 vanhan direktiivin mukainen dioksiinien päästöraja (1 ng I-TEQ/m<sup>3</sup> savukaasuja). 29.12.2005 alkaen kaikki, niin uudet kuin vanhatkin, jätevoimalat ovat saman tiukan päästörajoituksen (0,1 ng I-TEQ/m<sup>3</sup> savukaasuja) piirissä ja vuodesta 2006 alkaen Orikedon voimalan dioksiinipäästöjen on pitänyt olla selvästi pienemmät kuin 2005. Jatkuvilla sallituilla maksimipäästöillä nykydirektiivin mukaisen laitoksen dioksiinipäästöt olisivat 0,5 g I-TEQ miljoonaa jätetonnia kohden, eli Orikedon voimalan nykyinen sallittu maksimipäästö olisi 0,025 g I-TEQ vuodessa (50000 tonnia poltettua jätettä).|[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 1. helmikuuta 2007 kello 17.38 (EET)}}
|[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 1. helmikuuta 2007 kello 17.38 (EET)}}


}}
}}
Rivi 63: Rivi 48:
|Outcome = Laajamittaisessa jätteenpoltossa dioksiinien syntyminen riippuu lähinnä polttotekniikasta ja savukaasujen puhdistuksesta. PVC-muovien polttaminen ei ole erityinen ongelma tässä yhteydessä.
|Outcome = Laajamittaisessa jätteenpoltossa dioksiinien syntyminen riippuu lähinnä polttotekniikasta ja savukaasujen puhdistuksesta. PVC-muovien polttaminen ei ole erityinen ongelma tässä yhteydessä.
|Argumentation =  
|Argumentation =  
{{Defend_invalid|#9| Toisena asiana haluaisin tietää kyetäänkö kokonaisdioksiinimäärästä mittaamaan miten iso osa niistä on esim. 2,3,7-TCDD dioksiinia, sehän vaikuttaa kokonaismäärän toksisuuteen ratkaisevasti, ja sen määrä riippuu siitä, miten paljon poltossa on esim. PVC-muoveja. Käsittääkseni juuri polyvinyylicloridi tuottaa poltettaessa runsaasti TCDD-Dioksiineja, Furaaneja ja klooria. Pientaloalueilla kun kaikki rakennusmuovit pakkausmuovit yms. (PVC) laitetaan samaan jäteastiaan ja sitä kautta jätteenpolttoon.|Esko Lehtinen}}
{{Defend_invalid|#9| Kyetäänkö kokonaisdioksiinimäärästä mittaamaan miten iso osa niistä on esim. 2,3,7-TCDD dioksiinia, sehän vaikuttaa kokonaismäärän toksisuuteen ratkaisevasti, ja sen määrä riippuu siitä, miten paljon poltossa on esim. PVC-muoveja. Käsittääkseni juuri polyvinyylicloridi tuottaa poltettaessa runsaasti TCDD-Dioksiineja, Furaaneja ja klooria. Pientaloalueilla kun kaikki rakennusmuovit pakkausmuovit yms. (PVC) laitetaan samaan jäteastiaan ja sitä kautta jätteenpolttoon.|Esko Lehtinen}}
:{{Comment|#14|Kyllä, dioksiineja mitattaessa tutkitaan kaikki 17 myrkyllistä johdosta, myös TCDD. |[[Käyttäjä:Jouni|Jouni]] 20. helmikuuta 2007 kello 16.34 (EET)}}


:{{Attack|#10|Kaikki materiaali, jossa on klooria (mm. polyvinyylikloridi), voi tuottaa palaessaan erilaisia dioksiineihin kuuluvia yhdisteitä. Mitä dioksiineja syntyy ja kuinka paljon, riippuu käsittääkseni pääasiassa palamisolosuhteista (mm. lämpotila ja viipymäaika). Päästömittaukset tehdään savukaasuista kokonaisdioksiinimääränä ja muunnetaan toksisuusekvivalenteiksi (I-TEQ) kutakin dioksiinityyppiä vastaavan toksisuuskertoimen mukaan. Näin ollen mittaustulokset ovat keskenään vertailukelpoisia nimenomaan päästön kokonaismyrkyllisyyden suhteen. En kuitenkaan ole polttotekniikan asiantuntija, joten toivoisinkin jonkun asiaa paremmin tuntevan myös kommentoivan asiaa. |[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 1. helmikuuta 2007 kello 17.38 (EET)}}
:{{Attack|#10|Kaikki materiaali, jossa on klooria (mm. polyvinyylikloridi), voi tuottaa palaessaan erilaisia dioksiineihin kuuluvia yhdisteitä. Mitä dioksiineja syntyy ja kuinka paljon, riippuu käsittääkseni pääasiassa palamisolosuhteista (mm. lämpotila ja viipymäaika). Päästömittaukset tehdään savukaasuista kokonaisdioksiinimääränä ja muunnetaan toksisuusekvivalenteiksi (I-TEQ) kutakin dioksiinityyppiä vastaavan toksisuuskertoimen mukaan. Näin ollen mittaustulokset ovat keskenään vertailukelpoisia nimenomaan päästön kokonaismyrkyllisyyden suhteen. En kuitenkaan ole polttotekniikan asiantuntija, joten toivoisinkin jonkun asiaa paremmin tuntevan myös kommentoivan asiaa. |[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 1. helmikuuta 2007 kello 17.38 (EET)}}
:{{Attack|#11|Täydennyksenä voi sanoa, että PVC:n polttaminen toki tuottaa helposti dioksiineja. Mutta niin tuottaa muussakin muodossa olevan kloorin lisääminen polttoprosessiin. Kun poltetaan jätettä, suurin osa kloorista tulee yleensä ruokajätteen ruokasuolasta eli natriumkloridista. Jätteenpolttolaitoksen palokaasut ovat niin kuumia, että PVC:n sidokset joka tapauksessa hajoavat, eikä dioksiinien synnyn kannalta ole merkitystä sillä pistetäänkö palotilaan PVC:tä vai suolaa. Dioksiinit syntyvät pääasiassa savukaasujen jäähtyessä, ja polttotekniikka ja toisaalta puhdistustekniikat ovatkin avainasemassa dioksiinipäästöjen pienentämisessä. On syytä huomata, ettei tämä sama päde pienimuotoiseen polttamiseen. Jos kotona polttaa PVC:tä, osa savukaasuista ei koskaan kuumene niin kuumiksi että muovin hiili-kloorisidokset purkautuisivat, ja tämmöinen polttaminen tuottaa erityisen runsaasti dioksiineja ja muita myrkkyjä kuten PAH-yhdisteitä.|[[Käyttäjä:Jouni|Jouni]] 2. helmikuuta 2007 kello 16.34 (EET)}}
:{{Attack|#11|Täydennyksenä voi sanoa, että PVC:n polttaminen toki tuottaa helposti dioksiineja. Mutta niin tuottaa muussakin muodossa olevan kloorin lisääminen polttoprosessiin. Kun poltetaan jätettä, suurin osa kloorista tulee yleensä ruokajätteen ruokasuolasta eli natriumkloridista. Jätteenpolttolaitoksen palokaasut ovat niin kuumia, että PVC:n sidokset joka tapauksessa hajoavat, eikä dioksiinien synnyn kannalta ole merkitystä sillä pistetäänkö palotilaan PVC:tä vai suolaa. Dioksiinit syntyvät pääasiassa savukaasujen jäähtyessä, ja polttotekniikka ja toisaalta puhdistustekniikat ovatkin avainasemassa dioksiinipäästöjen pienentämisessä. On syytä huomata, ettei tämä sama päde pienimuotoiseen polttamiseen. Jos kotona polttaa PVC:tä, osa savukaasuista ei koskaan kuumene niin kuumiksi että muovin hiili-kloorisidokset purkautuisivat, ja tämmöinen polttaminen tuottaa erityisen runsaasti dioksiineja ja muita myrkkyjä kuten PAH-yhdisteitä.|[[Käyttäjä:Jouni|Jouni]] 2. helmikuuta 2007 kello 16.34 (EET)}}


Rivi 74: Rivi 59:


{{Discussion
{{Discussion
|Dispute = Jätepolttoainetta ei ole riittävästi
|Dispute = Jätepolttoainetta ei ole riittävästi nykyisiin jätteenpolton suunnitelmiin Suomessa.
|Outcome = Keskustelun alla
|Outcome = Keskustelun alla
|Argumentation =  
|Argumentation =  

Versio 21. helmikuuta 2007 kello 18.35

Kirjoita Hämeenkyrön jätteenpolttolaitokseen liittyviä tekijöitä koskevat kommenttisi tälle sivulle. Suositeltavaa on, että kommentit otsikoidaan sen mukaan, mihin tekijään/tekijöihin kommentti liittyy. Aiempia kommentteja on lyhennetty ja järjestetty siten, että perustelut ja päätelmät nousevat paremmin esiin. Alkuperäiset kommentit löytyvät täältä.

Jätteenpolttolaitoksen dioksiinipäästöt

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Väittämät:

Ratkaisu:

(Ratkaisu, kunhan se löydetään, pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Argumentaatio:

Dioksiinipäästöt jätteenpoltossa ja kaatopaikoilla

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Väittämät:

Ratkaisu:

(Ratkaisu, kunhan se löydetään, pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Argumentaatio:

PVC-muovin polttamisen dioksiinipäästöt

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Väittämät:

Ratkaisu:

(Ratkaisu, kunhan se löydetään, pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Argumentaatio:

Jäteraaka-aineen riittävyys

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Väittämät:

Ratkaisu:

(Ratkaisu, kunhan se löydetään, pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Argumentaatio:

Jätteenpoltto ja pohjavesialue

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Väittämät:

Ratkaisu:

(Ratkaisu, kunhan se löydetään, pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Argumentaatio:
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Keskustelu:Hämeenkyrön_jätteenpolttolaitos&oldid=1601”