Ero sivun ”Keskustelu:Hämeenkyrön jätteenpolttolaitos” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(argumentaatiomallineet lisätty)
(keskustelua rakenteistettu)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Kirjoita Hämeenkyrön jätteenpolttolaitokseen liittyviä tekijöitä koskevat kommenttisi tälle sivulle.''' Suositeltavaa on, että kommentit otsikoidaan sen mukaan, mihin tekijään/tekijöihin kommentti liittyy. Aiempia kommentteja on lyhennetty ja järjestetty siten, että perustelut ja päätelmät nousevat paremmin esiin. Alkuperäiset kommentit löytyvät TÄÄLTÄ#.
'''Kirjoita Hämeenkyrön jätteenpolttolaitokseen liittyviä tekijöitä koskevat kommenttisi tälle sivulle.''' Suositeltavaa on, että kommentit otsikoidaan sen mukaan, mihin tekijään/tekijöihin kommentti liittyy. Aiempia kommentteja on lyhennetty ja järjestetty siten, että perustelut ja päätelmät nousevat paremmin esiin. Alkuperäiset kommentit löytyvät [http://www.pyrkilo.fi/tyjak/index.php?title=Keskustelu:H%C3%A4meenkyr%C3%B6n_j%C3%A4tteenpolttolaitos&oldid=1573 täältä].


==Jätteenpolttolaitoksen dioksiinipäästöt==


{{Discussion|
{{Discussion|
Dispute = Dioksiinipäästöt jätteenpolttolaitoksesta ovat epäselvät, ja erilaisia arvioita on esitetty:
Dispute = Dioksiinipäästöt jätteenpolttolaitoksesta ovat epäselvät, ja erilaisia arvioita on esitetty:
#Päästöt ovat suuruusluokkaa 9 kg vuodessa.
#Päästöt ovat suuruusluokkaa 9.6 kg vuodessa.
#Päästöt ovat suuruusluokkaa 0.5 g vuodessa.
#Päästöt ovat suuruusluokkaa 0.5 g vuodessa.
|Outcome = Dioksiinipäästöt ilmaan Hämeenkyrön jätteenpolttolaitoksesta ovat suuruusluokkaa 0.5 g vuodessa ilmoitettuna myrkyllisyyden mukaan korjattuna dioksiinisummana ([[Toxic equivalency factor|I-TEq]]).
|Outcome = Dioksiinipäästöt ilmaan Hämeenkyrön jätteenpolttolaitoksesta ovat suuruusluokkaa 0.5 g vuodessa ilmoitettuna myrkyllisyyden mukaan korjattuna dioksiinisummana ([[Toxic equivalency factor|I-TEq]]).
Rivi 32: Rivi 33:
|[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 31. tammikuuta 2007 kello 10.37 (EET)}}
|[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 31. tammikuuta 2007 kello 10.37 (EET)}}
[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=48901&lan=FI]
[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=48901&lan=FI]
}}
==Dioksiinipäästöt jätteenpoltossa ja kaatopaikoilla==
{{Discussion
|Dispute = Väite: Dioksiinipäästöt ilmaan ovat pienemmät jätteenpoltossa kuin kaatopaikalle vietäessä.
|Outcome = Dioksiinipäästöt ilmaan ovat samaa luokkaa kuin syntyy kaatopaikkapaloissa, jos jäte läjitetään kaatopaikalle.
|Argumentation =


{{Attack|#5|Kerrotko vielä, miten on mahdollista, että toksisuuskertoimella korjattuna Orikedon laitos tuotti alle 40 g I-TEQ dioksiineja/50 000 tonnia jätettä, mutta hallitsemattomissa kaatopaikkapaloissa Miljoonan jätetonnin palaminen tuottaisi niitä vain 1,2 g.|Esko Lehtinen}}
{{Attack|#5|Kerrotko vielä, miten on mahdollista, että toksisuuskertoimella korjattuna Orikedon laitos tuotti alle 40 g I-TEQ dioksiineja/50 000 tonnia jätettä, mutta hallitsemattomissa kaatopaikkapaloissa Miljoonan jätetonnin palaminen tuottaisi niitä vain 1,2 g.|Esko Lehtinen}}
Rivi 39: Rivi 49:
|[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 1. helmikuuta 2007 kello 11.57 (EET)}}
|[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 1. helmikuuta 2007 kello 11.57 (EET)}}


}}
:{{Attack|#7|OK. Siis miljoonan jätetonnin poltto tuottaa Orikedon toteutuman (ei arvio) mukaan ilmaan 3,44g I-TEQ dioksiinimäärän ja kaatopaikoille sijoitettuna sama määrä tuottaa 1,2g. Vieläkin ihmettelen, miten jätteenpoltto on dioksiinien osalta parempi vaihtoehto.|Esko Lehtinen}}
 
{{Discussion
|Dispute = Väite: Dioksiinipäästöt ilmaan ovat pienemmät jätteenpoltossa kuin kaatopaikalle vietäessä.
|Outcome = Dioksiinipäästöt ilmaan ovat samaa luokkaa kuin syntyy kaatopaikkapaloissa, jos jäte läjitetään.
|Argumentation =
 
{{Attack|#7|OK. Siis miljoonan jätetonnin poltto tuottaa Orikedon toteutuman (ei arvio) mukaan ilmaan 3,44g I-TEQ dioksiinimäärän ja kaatopaikoille sijoitettuna sama määrä tuottaa 1,2g. Vieläkin ihmettelen, miten jätteenpoltto on dioksiinien osalta parempi vaihtoehto.|Esko Lehtinen}}


{{Defend|#8|Vuoden 2005 päästötasolla voitaisiin laskea Orikedon voimalan tuottavan miljoonaa jätetonnia kohden dioksiinipäästöjä ilmaan n. 20 * 0,086 g I-TEQ = 1,72 g (20 * 50000 tonnia = miljoona tonnia). Tämä päästö olisi kieltämättä suurempi kuin varovaisen arviomme mukaiset kaatopaikkapalojen dioksiinipäästöt ilmaan vastaavaa jätemäärä kohden.<br>
{{Defend|#8|Vuoden 2005 päästötasolla voitaisiin laskea Orikedon voimalan tuottavan miljoonaa jätetonnia kohden dioksiinipäästöjä ilmaan n. 20 * 0,086 g I-TEQ = 1,72 g (20 * 50000 tonnia = miljoona tonnia). Tämä päästö olisi kieltämättä suurempi kuin varovaisen arviomme mukaiset kaatopaikkapalojen dioksiinipäästöt ilmaan vastaavaa jätemäärä kohden.<br>
On kuitenkin huomattava, että Orikedon voimalalle päti ns. vanhana laitoksena vielä vuonna 2005 vanhan direktiivin mukainen dioksiinien päästöraja (1 ng I-TEQ/m<sup>3</sup> savukaasuja). 29.12.2005 alkaen kaikki, niin uudet kuin vanhatkin, jätevoimalat ovat saman tiukan päästörajoituksen (0,1 ng I-TEQ/m<sup>3</sup> savukaasuja) piirissä ja vuodesta 2006 alkaen Orikedon voimalan dioksiinipäästöjen on pitänyt olla selvästi pienemmät kuin 2005. Valitettavasti minulla ei ole vielä saatavilla vuoden 2006 päästötietoja, joten en voi nyt tässä vahvistaa vaadittua muutosta dioksiinipäästöissä tapahtuneen. Toisaalta, Orikedon laitos on edelleen käytössä, josta voitaneen päätellä, että säädetyissä rajoissa on pysytty. Jatkuvilla sallituilla maksimipäästöillä nykydirektiivin mukaisen laitoksen dioksiinipäästöt olisivat 0,5 g I-TEQ miljoonaa jätetonnia kohden, eli Orikedon voimalan nykyinen sallittu maksimipäästö olisi 0,025 g I-TEQ vuodessa (50000 tonnia poltettua jätettä).
On kuitenkin huomattava, että Orikedon voimalalle päti ns. vanhana laitoksena vielä vuonna 2005 vanhan direktiivin mukainen dioksiinien päästöraja (1 ng I-TEQ/m<sup>3</sup> savukaasuja). 29.12.2005 alkaen kaikki, niin uudet kuin vanhatkin, jätevoimalat ovat saman tiukan päästörajoituksen (0,1 ng I-TEQ/m<sup>3</sup> savukaasuja) piirissä ja vuodesta 2006 alkaen Orikedon voimalan dioksiinipäästöjen on pitänyt olla selvästi pienemmät kuin 2005. Valitettavasti minulla ei ole vielä saatavilla vuoden 2006 päästötietoja, joten en voi nyt tässä vahvistaa vaadittua muutosta dioksiinipäästöissä tapahtuneen. Toisaalta, Orikedon laitos on edelleen käytössä, josta voitaneen päätellä, että säädetyissä rajoissa on pysytty. Jatkuvilla sallituilla maksimipäästöillä nykydirektiivin mukaisen laitoksen dioksiinipäästöt olisivat 0,5 g I-TEQ miljoonaa jätetonnia kohden, eli Orikedon voimalan nykyinen sallittu maksimipäästö olisi 0,025 g I-TEQ vuodessa (50000 tonnia poltettua jätettä).
|[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 1. helmikuuta 2007 kello 17.38 (EET)}}
|[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 1. helmikuuta 2007 kello 17.38 (EET)}}
{{Defend|#9|Kaikki materiaali, jossa on klooria (mm. polyvinyylikloridi), voi tuottaa palaessaan erilaisia dioksiineihin kuuluvia yhdisteitä. Mitä dioksiineja syntyy ja kuinka paljon, riippuu käsittääkseni pääasiassa palamisolosuhteista (mm. lämpotila ja viipymäaika). Päästömittaukset tehdään savukaasuista kokonaisdioksiinimääränä ja muunnetaan toksisuusekvivalenteiksi (I-TEQ) kutakin dioksiinityyppiä vastaavan toksisuuskertoimen mukaan. Näin ollen mittaustulokset ovat keskenään vertailukelpoisia nimenomaan päästön kokonaismyrkyllisyyden suhteen. En kuitenkaan ole polttotekniikan asiantuntija, joten toivoisinkin jonkun asiaa paremmin tuntevan myös kommentoivan asiaa.
|[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 1. helmikuuta 2007 kello 17.38 (EET)}}
{{Defend|#10|Täydennyksenä voi sanoa, että PVC:n polttaminen toki tuottaa helposti dioksiineja. Mutta niin tuottaa muussakin muodossa olevan kloorin lisääminen polttoprosessiin. Kun poltetaan jätettä, suurin osa kloorista tulee yleensä ruokajätteen ruokasuolasta eli natriumkloridista. Jätteenpolttolaitoksen palokaasut ovat niin kuumia, että PVC:n sidokset joka tapauksessa hajoavat, eikä dioksiinien synnyn kannalta ole merkitystä sillä pistetäänkö palotilaan PVC:tä vai suolaa. Dioksiinit syntyvät pääasiassa savukaasujen jäähtyessä, ja puhdistustekniikat ovatkin avainasemassa dioksiinipäästöjen pienentämisessä. <br>
On syytä huomata, ettei tämä sama päde pienimuotoiseen polttamiseen. Jos kotona polttaa PVC:tä, osa savukaasuista ei koskaan kuumene niin kuumiksi että muovin hiili-kloorisidokset purkautuisivat, ja tämmöinen polttaminen tuottaa erityisen runsaasti dioksiineja ja muita myrkkyjä kuten PAH-yhdisteitä.
|[[Käyttäjä:Jouni|Jouni]] 2. helmikuuta 2007 kello 16.34 (EET)}}


}}
}}


== Jätepolttoaineen riittävyys ==
==PVC-muovin polttamisen dioksiinipäästöt==


Ruotsissa on tultu tilanteeseen, jossa jätettä ei omasta maasta saada riittävästi poltettavaksi. Joutuvat hakemaan jätteet Ahvenanmaalta ja osan myös Norjasta.
{{Discussion
|Dispute = PVC-muovin eli polyvinyylikloridin polttaminen tuottaa suuria määriä dioksiineja, erityisesti myrkyllistä TCDD:tä.
|Outcome = Laajamittaisessa jätteenpoltossa dioksiinien syntyminen riippuu lähinnä polttotekniikasta ja savukaasujen puhdistuksesta. PVC-muovien polttaminen ei ole erityinen ongelma tässä yhteydessä.
|Argumentation =
{{Defend_invalid|#9| Toisena asiana haluaisin tietää kyetäänkö kokonaisdioksiinimäärästä mittaamaan miten iso osa niistä on esim. 2,3,7-TCDD dioksiinia, sehän vaikuttaa kokonaismäärän toksisuuteen ratkaisevasti, ja sen määrä riippuu siitä, miten paljon poltossa on esim. PVC-muoveja. Käsittääkseni juuri polyvinyylicloridi tuottaa poltettaessa runsaasti TCDD-Dioksiineja, Furaaneja ja klooria. Pientaloalueilla kun kaikki rakennusmuovit pakkausmuovit yms. (PVC) laitetaan samaan jäteastiaan ja sitä kautta jätteenpolttoon.|Esko Lehtinen}}


Joudutaankohan Suomeen tuomaan jatkossa vielä Pietarinkin jätteet (muuta suuntaahan ei ole), että teollisuus saisi halpaa energiaa. Näinollen kokonaistalouden ja päästöjen kannalta olisi mielestäni järkevintä sijoittaa laitokset lähemmäksi itärajaa.
:{{Attack|#10|Kaikki materiaali, jossa on klooria (mm. polyvinyylikloridi), voi tuottaa palaessaan erilaisia dioksiineihin kuuluvia yhdisteitä. Mitä dioksiineja syntyy ja kuinka paljon, riippuu käsittääkseni pääasiassa palamisolosuhteista (mm. lämpotila ja viipymäaika). Päästömittaukset tehdään savukaasuista kokonaisdioksiinimääränä ja muunnetaan toksisuusekvivalenteiksi (I-TEQ) kutakin dioksiinityyppiä vastaavan toksisuuskertoimen mukaan. Näin ollen mittaustulokset ovat keskenään vertailukelpoisia nimenomaan päästön kokonaismyrkyllisyyden suhteen. En kuitenkaan ole polttotekniikan asiantuntija, joten toivoisinkin jonkun asiaa paremmin tuntevan myös kommentoivan asiaa. |[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 1. helmikuuta 2007 kello 17.38 (EET)}}


- esko -
:{{Attack|#11|Täydennyksenä voi sanoa, että PVC:n polttaminen toki tuottaa helposti dioksiineja. Mutta niin tuottaa muussakin muodossa olevan kloorin lisääminen polttoprosessiin. Kun poltetaan jätettä, suurin osa kloorista tulee yleensä ruokajätteen ruokasuolasta eli natriumkloridista. Jätteenpolttolaitoksen palokaasut ovat niin kuumia, että PVC:n sidokset joka tapauksessa hajoavat, eikä dioksiinien synnyn kannalta ole merkitystä sillä pistetäänkö palotilaan PVC:tä vai suolaa. Dioksiinit syntyvät pääasiassa savukaasujen jäähtyessä, ja polttotekniikka ja toisaalta puhdistustekniikat ovatkin avainasemassa dioksiinipäästöjen pienentämisessä. On syytä huomata, ettei tämä sama päde pienimuotoiseen polttamiseen. Jos kotona polttaa PVC:tä, osa savukaasuista ei koskaan kuumene niin kuumiksi että muovin hiili-kloorisidokset purkautuisivat, ja tämmöinen polttaminen tuottaa erityisen runsaasti dioksiineja ja muita myrkkyjä kuten PAH-yhdisteitä.|[[Käyttäjä:Jouni|Jouni]] 2. helmikuuta 2007 kello 16.34 (EET)}}


== Pohjavesialueen suojavyöhyke ==
}}


Erittäin tärkeän Mannanmäen pohjavesialueen (juomavesi yli 5000 asukkaalle) suojavyöhyke ulottuu aivan ko. pellon reunaan. Siis pellon, jolle jätteenpolttolaitos halutaan sijoittaa.
==Jäteraaka-aineen riittävyys==


Eikö tällainen ole aivan sairasta riskinottoa.
{{Discussion
|Dispute = Jätepolttoainetta ei ole riittävästi
|Outcome = Keskustelun alla
|Argumentation =
{{Defend|#11|Ruotsissa on tultu tilanteeseen, jossa jätettä ei omasta maasta saada riittävästi poltettavaksi. Joutuvat hakemaan jätteet Ahvenanmaalta ja osan myös Norjasta. Joudutaankohan Suomeen tuomaan jatkossa vielä Pietarinkin jätteet (muuta suuntaahan ei ole), että teollisuus saisi halpaa energiaa. Näinollen kokonaistalouden ja päästöjen kannalta olisi mielestäni järkevintä sijoittaa laitokset lähemmäksi itärajaa.|Esko Lehtinen}}
}}


==Dioksiinien muodostuminen==
==Jätteenpoltto ja pohjavesialue==


Toisena asiana haluaisin tietää kyetäänkö kokonaisdioksiinimäärästä mittaamaan miten iso osa niistä on esim. 2,3,7-TCDD dioksiinia, sehän vaikuttaa kokonaismäärän toksisuuteen ratkaisevasti, ja sen määrä riippuu siitä, miten paljon poltossa on esim. PVC-muoveja. Käsittääkseni juuri polyvinyylicloridi tuottaa poltettaessa runsaasti TCDD-Dioksiineja, Furaaneja ja klooria.
{{Discussion
 
|Dispute = Hämeenkyrön jätteenpolttolaitos vaarantaa pohjavesialueen suojavyöhykkeen
Pientaloalueilla kun kaikki rakennusmuovit pakkausmuovit yms. (PVC) laitetaan samaan jäteastiaan ja sitä kautta jätteenpolttoon.
|Outcome = Keskustelun alla
 
|Argumentation =
- esko -
{{Defend|#12|Erittäin tärkeän Mannanmäen pohjavesialueen (juomavesi yli 5000 asukkaalle) suojavyöhyke ulottuu aivan ko. pellon reunaan. Siis pellon, jolle jätteenpolttolaitos halutaan sijoittaa. Eikö tällainen ole aivan sairasta riskinottoa.|Tuntematon}}
}}

Versio 21. helmikuuta 2007 kello 18.24

Kirjoita Hämeenkyrön jätteenpolttolaitokseen liittyviä tekijöitä koskevat kommenttisi tälle sivulle. Suositeltavaa on, että kommentit otsikoidaan sen mukaan, mihin tekijään/tekijöihin kommentti liittyy. Aiempia kommentteja on lyhennetty ja järjestetty siten, että perustelut ja päätelmät nousevat paremmin esiin. Alkuperäiset kommentit löytyvät täältä.

Jätteenpolttolaitoksen dioksiinipäästöt

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Väittämät:

Ratkaisu:

(Ratkaisu, kunhan se löydetään, pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Argumentaatio:

Dioksiinipäästöt jätteenpoltossa ja kaatopaikoilla

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Väittämät:

Ratkaisu:

(Ratkaisu, kunhan se löydetään, pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Argumentaatio:

PVC-muovin polttamisen dioksiinipäästöt

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Väittämät:

Ratkaisu:

(Ratkaisu, kunhan se löydetään, pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Argumentaatio:

Jäteraaka-aineen riittävyys

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Väittämät:

Ratkaisu:

(Ratkaisu, kunhan se löydetään, pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Argumentaatio:

Jätteenpoltto ja pohjavesialue

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Väittämät:

Ratkaisu:

(Ratkaisu, kunhan se löydetään, pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Argumentaatio:
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Keskustelu:Hämeenkyrön_jätteenpolttolaitos&oldid=1598”