Ero sivun ”Keskustelu:Hämeenkyrön jätteenpolttolaitos” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Jätepolttoaineen riittävyys)
(argumentaatiomallineet lisätty)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Kirjoita Hämeenkyrön jätteenpolttolaitokseen liittyviä tekijöitä koskevat kommenttisi tälle sivulle.''' Suositeltavaa on, että kommentit otsikoidaan sen mukaan, mihin tekijään/tekijöihin kommentti liittyy.
'''Kirjoita Hämeenkyrön jätteenpolttolaitokseen liittyviä tekijöitä koskevat kommenttisi tälle sivulle.''' Suositeltavaa on, että kommentit otsikoidaan sen mukaan, mihin tekijään/tekijöihin kommentti liittyy. Aiempia kommentteja on lyhennetty ja järjestetty siten, että perustelut ja päätelmät nousevat paremmin esiin. Alkuperäiset kommentit löytyvät TÄÄLTÄ#.


== Dioksiinipäästöt ==
Miten on mahdollista, että Hämeenkyrössä jättenpoltto olisi saasteettomampaa, kuin muualla. Esim. Turun Orikedon nykyaikaistettu laitos tuottaa dioksiineja reilusti yli suurimman sallitun.


{{Discussion|
Dispute = Dioksiinipäästöt jätteenpolttolaitoksesta ovat epäselvät, ja erilaisia arvioita on esitetty:
#Päästöt ovat suuruusluokkaa 9 kg vuodessa.
#Päästöt ovat suuruusluokkaa 0.5 g vuodessa.
|Outcome = Dioksiinipäästöt ilmaan Hämeenkyrön jätteenpolttolaitoksesta ovat suuruusluokkaa 0.5 g vuodessa ilmoitettuna myrkyllisyyden mukaan korjattuna dioksiinisummana ([[Toxic equivalency factor|I-TEq]]).
|Argumentation =
{{Attack|#1|Väite 2) on mahdoton. Miten on mahdollista, että Hämeenkyrössä jättenpoltto olisi saasteettomampaa, kuin muualla. Esim. Turun Orikedon nykyaikaistettu laitos tuottaa dioksiineja reilusti yli suurimman sallitun.
Turun sanomissa uutisoitiin seuraavaa:
Turun sanomissa uutisoitiin seuraavaa:
"Esimerkiksi lentotuhkan dioksiiniyhdisteille asetettu ongelmajäteraja-arvo ylittyi viime vuoden aikana selvästi. Vuonna 2005 polttolaitoksen yhteenlasketut dioksiinipäästöt olivat 2,4 kiloa, mutta päästöjä maaperään ei ole tutkittu."
"Esimerkiksi lentotuhkan dioksiiniyhdisteille asetettu ongelmajäteraja-arvo ylittyi viime vuoden aikana selvästi. Vuonna 2005 polttolaitoksen yhteenlasketut dioksiinipäästöt olivat 2,4 kiloa, mutta päästöjä maaperään ei ole tutkittu."
Ei ihme, etteivät saaneet ympäristölupaa uudelle laitokselle.
Ei ihme, etteivät saaneet ympäristölupaa uudelle laitokselle.
2,4 kg dioksiineja maks. 50 000 jätetonnin polttamisesta. Hämeenkyrössä poltettaisiin nelinkertainen määrä jätettä, joten dioksiinipäästöt nykytekniikalla olisivat 9,6 kg/vuosi.
2,4 kg dioksiineja maks. 50 000 jätetonnin polttamisesta. Hämeenkyrössä poltettaisiin nelinkertainen määrä jätettä, joten dioksiinipäästöt nykytekniikalla olisivat 9,6 kg/vuosi.
Akatemiatutkija Jouni Tuomiston mukaan miljoonan jätetonnin polttaminen jätteenpolttolaitoksessa tuottaisi dioksiineja vain 0,5 grammaa.|Pitäisikö tässä johonkin uskoa?}}


Akatemiatutkija Jouni Tuomiston mukaan miljoonan jätetonnin polttaminen jätteenpolttolaitoksessa tuottaisi dioksiineja vain 0,5 grammaa.
{{Defend|#2|Väite 2 on oikein.<br>
 
Oriketoon suunnitellun uuden jätteenpolttolaitoksen 15.11.2006 annetussa ympäristölupapäätöksessä ilmoitetaan Orikedon voimalan dioksiinipäästöjen ilmaan olleen vuonna 2005 8,6*10<sup>-8</sup> tonnia/vuosi, joka on yhtä kuin 86 mg/vuosi (luvut ilmoitettu ns. kansainvälisinä toksisuusekvivalentteina, I-TEQ). Orikedon nykyisen voimalan tuoreimmassa, 28.3.2006 annetussa, ympäristölupapäätöksessä ilmoitetaan vuoden 2003 vastaavaksi luvuksi 3,4*10<sup>-8</sup> tonnia/vuosi, eli 34 mg/vuosi. Pyrin selvittämään pian mistä tuo tieto 2,4 kg dioksiinipäästöistä on saatu, mutta vaikuttaa siltä, että luku on selvästi virheellinen.<br>
'''Pitäisikö tässä johonkin uskoa?'''
 
=== Vastine kommenttiin: Dioksiinipäästöt ===
 
Oriketoon suunnitellun uuden jätteenpolttolaitoksen 15.11.2006 annetussa ympäristölupapäätöksessä [http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=59153&lan=fi] ilmoitetaan Orikedon voimalan dioksiinipäästöjen ilmaan olleen vuonna 2005 8,6*10<sup>-8</sup> tonnia/vuosi, joka on yhtä kuin 86 mg/vuosi (luvut ilmoitettu ns. kansainvälisinä toksisuusekvivalentteina, I-TEQ). Orikedon nykyisen voimalan tuoreimmassa, 28.3.2006 annetussa, ympäristölupapäätöksessä [http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=48901&lan=FI] ilmoitetaan vuoden 2003 vastaavaksi luvuksi 3,4*10<sup>-8</sup> tonnia/vuosi, eli 34 mg/vuosi. Pyrin selvittämään pian mistä tuo tieto 2,4 kg dioksiinipäästöistä on saatu, mutta vaikuttaa siltä, että luku on selvästi virheellinen.
 
Yllämainittu Orikedon jätevoimalan päästömäärä vuonna 2005 vastaa noin 1,7 g I-TEQ dioksiinipäästöä ilmaan miljoonaa jätetonnia kohden. Tämä luku on hieman yli kolminkertainen verrattuna esim. Hämeenkyrön laitokselle laskettuun, EU-direktiivin mukaiseen sallittuun maksimipäästöön. EU-direktiivin mukainen kiristetty päästöraja astui voimaan vanhoille laitoksille 29.12.2005, jonka vuoksi on mahdollista, että vielä vuonna 2005 Orikedon jätevoimalan dioksiinipäästöt ovat olleet nykyisin sallittua suuremmat. Voimassa olevan direktiivin mukaan (siis vanhoille laitoksille vuodesta 2006 alkaen) 50000 tonnia jätteitä polttavan laitoksen, kuten Orikedon jätevoimalan, maksimaaliset sallitut dioksiinipäästöt ovat n. 25 mg I-TEQ/vuosi. Valitettavasti en löytänyt vielä mistään julkaistuja vuoden 2006 tietoja, joista ilmenisi Orikedon laitoksen nykyaikaistuksen jälkeiset dioksiinipäästötasot.
Yllämainittu Orikedon jätevoimalan päästömäärä vuonna 2005 vastaa noin 1,7 g I-TEQ dioksiinipäästöä ilmaan miljoonaa jätetonnia kohden. Tämä luku on hieman yli kolminkertainen verrattuna esim. Hämeenkyrön laitokselle laskettuun, EU-direktiivin mukaiseen sallittuun maksimipäästöön. EU-direktiivin mukainen kiristetty päästöraja astui voimaan vanhoille laitoksille 29.12.2005, jonka vuoksi on mahdollista, että vielä vuonna 2005 Orikedon jätevoimalan dioksiinipäästöt ovat olleet nykyisin sallittua suuremmat. Voimassa olevan direktiivin mukaan (siis vanhoille laitoksille vuodesta 2006 alkaen) 50000 tonnia jätteitä polttavan laitoksen, kuten Orikedon jätevoimalan, maksimaaliset sallitut dioksiinipäästöt ovat n. 25 mg I-TEQ/vuosi. Valitettavasti en löytänyt vielä mistään julkaistuja vuoden 2006 tietoja, joista ilmenisi Orikedon laitoksen nykyaikaistuksen jälkeiset dioksiinipäästötasot.
|[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 30. tammikuuta 2007 kello 14.35 (EET)
kommenttia korjaillut/täydentänyt: [[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 31. tammikuuta 2007 kello 10.37 (EET)}}
[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=59153&lan=fi]
[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=48901&lan=FI]


[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 30. tammikuuta 2007 kello 14.35 (EET)
{{Defend|#3|Itsekin pidin tuota lukemaa väitteessä 1) aivan järjettömänä. Löysin sen MSNsearch:illa hakusanalla dioksiinipäästöt. Sieltä Turun sanomien juttu aiheesta.
|Esko Lehtinen
esko.lehtinen@tamk.fi}}


kommenttia korjaillut/täydentänyt: [[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 31. tammikuuta 2007 kello 10.37 (EET)
{{Defend|#4|28.3.2006 Orikedon nykyiselle voimalalle annetun ympäristölupapäätöksen  määräyksen 14 perusteluissa kerrotaan vuonna 2005 kertyneessä pohjakuonassa, lentotuhkassa ja savukaasunpuhdistusjätteessä olleen dioksiinia yhteensä 2,4 kg. Siitä siis tuo sinänsä oikea, mutta hieman harhaanjohtava, luku on tullut. Alla hieman selvennystä, miksi yllämainitut luvut vaikuttavat ristiriitaisilta:<br>
1) ''Dioksiinit'' on kemiallinen ryhmä, johon kuuluu useita samankaltaisia yhdisteitä, joilla on samankaltaisia, mutta eri voimakkuuksisia terveysvaikutuksia. Tämän vuoksi dioksiinit ilmoitetaan useimmiten ns. kansainvälisinä toksisuusekvivalentteina (I-TEQ), eli erilaisten dioksiineihin kuuluvien yhdisteiden myrkyllisyydet muunnetaan eräänlaiseksi yhteenlasketuksi kokonaismyrkyllisyydeksi. Toksisuuskertoimella korjattuna yllämainittu 2,4 kg on alle 40 g I-TEQ.<br>
2) Dioksiinien terveysvaikutuksen kannalta ilmapäästöt ovat ratkaisevia. Mikäli pohjakuonan, lentotuhkan ja savukaasunpuhdistusjätteen käsittely hoidetaan asianmukaisesti, dioksiinit eivät pääse kulkeutumaan läjitetystä voimalajätteestä. Tosin, kuten Orikedon jätevoimalan ympäristölupapäätöksessä todetaan, dioksiinipitoisuudet pohjakuonassa, lentotuhkassa ja savukaasunpuhdistusjätteessä ovat siinä määrin korkeat, että voimalan prosessijäte on luokiteltava ongelmajätteeksi ja käsiteltävä sen edellyttämällä tavalla.
|[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 31. tammikuuta 2007 kello 10.37 (EET)}}
[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=48901&lan=FI]


Kiitos Mikko.
{{Attack|#5|Kerrotko vielä, miten on mahdollista, että toksisuuskertoimella korjattuna Orikedon laitos tuotti alle 40 g I-TEQ dioksiineja/50 000 tonnia jätettä, mutta hallitsemattomissa kaatopaikkapaloissa Miljoonan jätetonnin palaminen tuottaisi niitä vain 1,2 g.|Esko Lehtinen}}


Itsekin pidi tuota lukemaa aivan järjettömänä. Löysin sen MSNsearch:illa hakusanalla dioksiinipäästöt. Sieltä Turun sanomien juttu aiheesta.
{{Defend|#6|Tuo 40 g I-TEQ dioksiineja/50000 tonnia jätettä on siis Orikedon voimalassa vuonna 2005 kertynyt pohjakuonaan, lentotuhkaan ja savukaasunpuhdistusjätteeseen. Tarkastelussamme olemme keskittyneet dioksiinipäästöihin ilmaan, koska ilmapäästöt ovat ne, joilla pääasiassa on käytännön merkitystä niin ihmisten kuin luonnonkin terveydelle (edellyttäen toki niin jätteiden kuin voimalakuonien, -tuhkien ym. asianmukaista käsittelyä). Tuo kaatopaikkapalojen dioksiinipäästöjen arvio on siis arvio ilmaan pääsevistä dioksiineista (1,2 g I-TEQ) ja näin ollen luvut eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Kuten ylempänä mainittiin, Orikedon voimalan päästöt ilmaan vuonna 2005 olivat 86 mg, eli 0,086 g I-TEQ.<br>
Lisäksi huomauttaisin, että tuo kaatopaikkapalojen aiheuttama dioksiinipäästö on arvioitu miljoonaa kaatopaikalle vietyä jätetonnia kohti, ei miljoonaa palannutta jätetonnia kohti. Tämä siksi, että olisi helpompaa vertailla jätteenpolton ja kaatopaikkaläjityksen dioksiinipästöjä kokonaisjätemäärää kohti. Arviomme mukaan kaatopaikkapaloissa palaa yhteensä n. 25000 tonnia jätettä vuosittain. Arviomamme kaatopaikkapalojen dioksiinipäästö voitaisiin siis ilmoittaa myös muodossa 1,2 g I-TEQ/25000 kaatopaikkapaloissa palanutta jätetonnia vuosittain.
|[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 1. helmikuuta 2007 kello 11.57 (EET)}}


Esko Lehtinen
}}
esko.lehtinen@tamk.fi


=== Lisää Orikedon dioksiinipäästöistä ===
{{Discussion
|Dispute = Väite: Dioksiinipäästöt ilmaan ovat pienemmät jätteenpoltossa kuin kaatopaikalle vietäessä.
|Outcome = Dioksiinipäästöt ilmaan ovat samaa luokkaa kuin syntyy kaatopaikkapaloissa, jos jäte läjitetään.
|Argumentation =  


28.3.2006 Orikedon nykyiselle voimalalle annetun ympäristölupapäätöksen [http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=48901&lan=FI] määräyksen 14 perusteluissa kerrotaan vuonna 2005 kertyneessä pohjakuonassa, lentotuhkassa ja savukaasunpuhdistusjätteessä olleen dioksiinia yhteensä 2,4 kg. Siitä siis tuo sinänsä oikea, mutta hieman harhaanjohtava, luku on tullut. Alla hieman selvennystä, miksi yllämainitut luvut vaikuttavat ristiriitaisilta:
{{Attack|#7|OK. Siis miljoonan jätetonnin poltto tuottaa Orikedon toteutuman (ei arvio) mukaan ilmaan 3,44g I-TEQ dioksiinimäärän ja kaatopaikoille sijoitettuna sama määrä tuottaa 1,2g. Vieläkin ihmettelen, miten jätteenpoltto on dioksiinien osalta parempi vaihtoehto.|Esko Lehtinen}}


# ''Dioksiinit'' on kemiallinen ryhmä, johon kuuluu useita samankaltaisia yhdisteitä, joilla on samankaltaisia, mutta eri voimakkuuksisia terveysvaikutuksia. Tämän vuoksi dioksiinit ilmoitetaan useimmiten ns. kansainvälisinä toksisuusekvivalentteina (I-TEQ), eli erilaisten dioksiineihin kuuluvien yhdisteiden myrkyllisyydet muunnetaan eräänlaiseksi yhteenlasketuksi kokonaismyrkyllisyydeksi. Toksisuuskertoimella korjattuna yllämainittu 2,4 kg on alle 40 g I-TEQ.
{{Defend|#8|Vuoden 2005 päästötasolla voitaisiin laskea Orikedon voimalan tuottavan miljoonaa jätetonnia kohden dioksiinipäästöjä ilmaan n. 20 * 0,086 g I-TEQ = 1,72 g (20 * 50000 tonnia = miljoona tonnia). Tämä päästö olisi kieltämättä suurempi kuin varovaisen arviomme mukaiset kaatopaikkapalojen dioksiinipäästöt ilmaan vastaavaa jätemäärä kohden.<br>
# Dioksiinien terveysvaikutuksen kannalta ilmapäästöt ovat ratkaisevia. Mikäli pohjakuonan, lentotuhkan ja savukaasunpuhdistusjätteen käsittely hoidetaan asianmukaisesti, dioksiinit eivät pääse kulkeutumaan läjitetystä voimalajätteestä. Tosin, kuten Orikedon jätevoimalan ympäristölupapäätöksessä todetaan, dioksiinipitoisuudet pohjakuonassa, lentotuhkassa ja savukaasunpuhdistusjätteessä ovat siinä määrin korkeat, että voimalan prosessijäte on luokiteltava ongelmajätteeksi ja käsiteltävä sen edellyttämällä tavalla.
On kuitenkin huomattava, että Orikedon voimalalle päti ns. vanhana laitoksena vielä vuonna 2005 vanhan direktiivin mukainen dioksiinien päästöraja (1 ng I-TEQ/m<sup>3</sup> savukaasuja). 29.12.2005 alkaen kaikki, niin uudet kuin vanhatkin, jätevoimalat ovat saman tiukan päästörajoituksen (0,1 ng I-TEQ/m<sup>3</sup> savukaasuja) piirissä ja vuodesta 2006 alkaen Orikedon voimalan dioksiinipäästöjen on pitänyt olla selvästi pienemmät kuin 2005. Valitettavasti minulla ei ole vielä saatavilla vuoden 2006 päästötietoja, joten en voi nyt tässä vahvistaa vaadittua muutosta dioksiinipäästöissä tapahtuneen. Toisaalta, Orikedon laitos on edelleen käytössä, josta voitaneen päätellä, että säädetyissä rajoissa on pysytty. Jatkuvilla sallituilla maksimipäästöillä nykydirektiivin mukaisen laitoksen dioksiinipäästöt olisivat 0,5 g I-TEQ miljoonaa jätetonnia kohden, eli Orikedon voimalan nykyinen sallittu maksimipäästö olisi 0,025 g I-TEQ vuodessa (50000 tonnia poltettua jätettä).
|[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 1. helmikuuta 2007 kello 17.38 (EET)}}


[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 31. tammikuuta 2007 kello 10.37 (EET)
{{Defend|#9|Kaikki materiaali, jossa on klooria (mm. polyvinyylikloridi), voi tuottaa palaessaan erilaisia dioksiineihin kuuluvia yhdisteitä. Mitä dioksiineja syntyy ja kuinka paljon, riippuu käsittääkseni pääasiassa palamisolosuhteista (mm. lämpotila ja viipymäaika). Päästömittaukset tehdään savukaasuista kokonaisdioksiinimääränä ja muunnetaan toksisuusekvivalenteiksi (I-TEQ) kutakin dioksiinityyppiä vastaavan toksisuuskertoimen mukaan. Näin ollen mittaustulokset ovat keskenään vertailukelpoisia nimenomaan päästön kokonaismyrkyllisyyden suhteen. En kuitenkaan ole polttotekniikan asiantuntija, joten toivoisinkin jonkun asiaa paremmin tuntevan myös kommentoivan asiaa.
|[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 1. helmikuuta 2007 kello 17.38 (EET)}}


== Pohjavesialueen suojavyöhyke ==
{{Defend|#10|Täydennyksenä voi sanoa, että PVC:n polttaminen toki tuottaa helposti dioksiineja. Mutta niin tuottaa muussakin muodossa olevan kloorin lisääminen polttoprosessiin. Kun poltetaan jätettä, suurin osa kloorista tulee yleensä ruokajätteen ruokasuolasta eli natriumkloridista. Jätteenpolttolaitoksen palokaasut ovat niin kuumia, että PVC:n sidokset joka tapauksessa hajoavat, eikä dioksiinien synnyn kannalta ole merkitystä sillä pistetäänkö palotilaan PVC:tä vai suolaa. Dioksiinit syntyvät pääasiassa savukaasujen jäähtyessä, ja puhdistustekniikat ovatkin avainasemassa dioksiinipäästöjen pienentämisessä. <br>
On syytä huomata, ettei tämä sama päde pienimuotoiseen polttamiseen. Jos kotona polttaa PVC:tä, osa savukaasuista ei koskaan kuumene niin kuumiksi että muovin hiili-kloorisidokset purkautuisivat, ja tämmöinen polttaminen tuottaa erityisen runsaasti dioksiineja ja muita myrkkyjä kuten PAH-yhdisteitä.
|[[Käyttäjä:Jouni|Jouni]] 2. helmikuuta 2007 kello 16.34 (EET)}}


Erittäin tärkeän Mannanmäen pohjavesialueen (juomavesi yli 5000 asukkaalle) suojavyöhyke ulottuu aivan ko. pellon reunaan. Siis pellon, jolle jätteenpolttolaitos halutaan sijoittaa.
}}


Eikö tällainen ole aivan sairasta riskinottoa.
== Jätepolttoaineen riittävyys ==


== Dioksiinipäästöt ==
Ruotsissa on tultu tilanteeseen, jossa jätettä ei omasta maasta saada riittävästi poltettavaksi. Joutuvat hakemaan jätteet Ahvenanmaalta ja osan myös Norjasta.


OK,
Joudutaankohan Suomeen tuomaan jatkossa vielä Pietarinkin jätteet (muuta suuntaahan ei ole), että teollisuus saisi halpaa energiaa. Näinollen kokonaistalouden ja päästöjen kannalta olisi mielestäni järkevintä sijoittaa laitokset lähemmäksi itärajaa.
 
Kerrotko vielä, miten on mahdollista, että toksisuuskertoimella korjattuna Orikedon laitos tuotti alle 40 g I-TEQ dioksiineja/50 000 tonnia jätettä, mutta hallitsemattomissa kaatopaikkapaloissa Miljoonan jätetonnin palaminen tuottaisi niitä vain 1,2 g.


- esko -
- esko -


=== Jätevoimalan ja kaatopaikkapalojen dioksiinipääästöjen vertailua ===
== Pohjavesialueen suojavyöhyke ==


Tuo 40 g I-TEQ dioksiineja/50000 tonnia jätettä on siis Orikedon voimalassa vuonna 2005 kertynyt pohjakuonaan, lentotuhkaan ja savukaasunpuhdistusjätteeseen. Tarkastelussamme olemme keskittyneet dioksiinipäästöihin ilmaan, koska ilmapäästöt ovat ne, joilla pääasiassa on käytännön merkitystä niin ihmisten kuin luonnonkin terveydelle (edellyttäen toki niin jätteiden kuin voimalakuonien, -tuhkien ym. asianmukaista käsittelyä). Tuo kaatopaikkapalojen dioksiinipäästöjen arvio on siis arvio ilmaan pääsevistä dioksiineista (1,2 g I-TEQ) ja näin ollen luvut eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Kuten ylempänä mainittiin, Orikedon voimalan päästöt ilmaan vuonna 2005 olivat 86 mg, eli 0,086 g I-TEQ.
Erittäin tärkeän Mannanmäen pohjavesialueen (juomavesi yli 5000 asukkaalle) suojavyöhyke ulottuu aivan ko. pellon reunaan. Siis pellon, jolle jätteenpolttolaitos halutaan sijoittaa.


Lisäksi huomauttaisin, että tuo kaatopaikkapalojen aiheuttama dioksiinipäästö on arvioitu miljoonaa kaatopaikalle vietyä jätetonnia kohti, ei miljoonaa palannutta jätetonnia kohti. Tämä siksi, että olisi helpompaa vertailla jätteenpolton ja kaatopaikkaläjityksen dioksiinipästöjä kokonaisjätemäärää kohti. Arviomme mukaan kaatopaikkapaloissa palaa yhteensä n. 25000 tonnia jätettä vuosittain. Arviomamme kaatopaikkapalojen dioksiinipäästö voitaisiin siis ilmoittaa myös muodossa 1,2 g I-TEQ/25000 kaatopaikkapaloissa palanutta jätetonnia vuosittain.
Eikö tällainen ole aivan sairasta riskinottoa.
 
[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 1. helmikuuta 2007 kello 11.57 (EET)


== Dioksiinipäästöt ==
==Dioksiinien muodostuminen==
 
OK. Siis miljoonan jätetonnin poltto tuottaa Orikedon toteutuman (ei arvio) mukaan ilmaan 3,44g I-TEQ dioksiinimäärän ja kaatopaikoille sijoitettuna sama määrä tuottaa 1,2g. Vieläkin ihmettelen, miten jätteenpoltto on dioksiinien osalta parempi vaihtoehto.


Toisena asiana haluaisin tietää kyetäänkö kokonaisdioksiinimäärästä mittaamaan miten iso osa niistä on esim. 2,3,7-TCDD dioksiinia, sehän vaikuttaa kokonaismäärän toksisuuteen ratkaisevasti, ja sen määrä riippuu siitä, miten paljon poltossa on esim. PVC-muoveja. Käsittääkseni juuri polyvinyylicloridi tuottaa poltettaessa runsaasti TCDD-Dioksiineja, Furaaneja ja klooria.
Toisena asiana haluaisin tietää kyetäänkö kokonaisdioksiinimäärästä mittaamaan miten iso osa niistä on esim. 2,3,7-TCDD dioksiinia, sehän vaikuttaa kokonaismäärän toksisuuteen ratkaisevasti, ja sen määrä riippuu siitä, miten paljon poltossa on esim. PVC-muoveja. Käsittääkseni juuri polyvinyylicloridi tuottaa poltettaessa runsaasti TCDD-Dioksiineja, Furaaneja ja klooria.


Pientaloalueilla kun kaikki rakennusmuovit pakkausmuovit yms. (PVC) laitetaan samaan jäteastiaan ja sitä kautta jätteenpolttoon.
Pientaloalueilla kun kaikki rakennusmuovit pakkausmuovit yms. (PVC) laitetaan samaan jäteastiaan ja sitä kautta jätteenpolttoon.
- esko -
=== Orikedon dioksiinipäästöt 2005 ja kaatopaikkapalojen dioksiinipäästöt ===
Vuoden 2005 päästötasolla voitaisiin laskea Orikedon voimalan tuottavan miljoonaa jätetonnia kohden dioksiinipäästöjä ilmaan n. 20 * 0,086 g I-TEQ = 1,72 g (20 * 50000 tonnia = miljoona tonnia). Tämä päästö olisi kieltämättä suurempi kuin varovaisen arviomme mukaiset kaatopaikkapalojen dioksiinipäästöt ilmaan vastaavaa jätemäärä kohden.
On kuitenkin huomattava, että Orikedon voimalalle päti ns. vanhana laitoksena vielä vuonna 2005 vanhan direktiivin mukainen dioksiinien päästöraja (1 ng I-TEQ/m<sup>3</sup> savukaasuja). 29.12.2005 alkaen kaikki, niin uudet kuin vanhatkin, jätevoimalat ovat saman tiukan päästörajoituksen (0,1 ng I-TEQ/m<sup>3</sup> savukaasuja) piirissä ja vuodesta 2006 alkaen Orikedon voimalan dioksiinipäästöjen on pitänyt olla selvästi pienemmät kuin 2005. Valitettavasti minulla ei ole vielä saatavilla vuoden 2006 päästötietoja, joten en voi nyt tässä vahvistaa vaadittua muutosta dioksiinipäästöissä tapahtuneen. Toisaalta, Orikedon laitos on edelleen käytössä, josta voitaneen päätellä, että säädetyissä rajoissa on pysytty. Jatkuvilla sallituilla maksimipäästöillä nykydirektiivin mukaisen laitoksen dioksiinipäästöt olisivat 0,5 g I-TEQ miljoonaa jätetonnia kohden, eli Orikedon voimalan nykyinen sallittu maksimipäästö olisi 0,025 g I-TEQ vuodessa (50000 tonnia poltettua jätettä).
[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 1. helmikuuta 2007 kello 17.38 (EET)
=== dioksiinityyppien synty ja vaikutus toksisuuteen ===
Kaikki materiaali, jossa on klooria (mm. polyvinyylikloridi), voi tuottaa palaessaan erilaisia dioksiineihin kuuluvia yhdisteitä. Mitä dioksiineja syntyy ja kuinka paljon, riippuu käsittääkseni pääasiassa palamisolosuhteista (mm. lämpotila ja viipymäaika). Päästömittaukset tehdään savukaasuista kokonaisdioksiinimääränä ja muunnetaan toksisuusekvivalenteiksi (I-TEQ) kutakin dioksiinityyppiä vastaavan toksisuuskertoimen mukaan. Näin ollen mittaustulokset ovat keskenään vertailukelpoisia nimenomaan päästön kokonaismyrkyllisyyden suhteen. En kuitenkaan ole polttotekniikan asiantuntija, joten toivoisinkin jonkun asiaa paremmin tuntevan myös kommentoivan asiaa.
[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 1. helmikuuta 2007 kello 17.38 (EET)
Täydennyksenä voi sanoa, että PVC:n polttaminen toki tuottaa helposti dioksiineja. Mutta niin tuottaa muussakin muodossa olevan kloorin lisääminen polttoprosessiin. Kun poltetaan jätettä, suurin osa kloorista tulee yleensä ruokajätteen ruokasuolasta eli natriumkloridista. Jätteenpolttolaitoksen palokaasut ovat niin kuumia, että PVC:n sidokset joka tapauksessa hajoavat, eikä dioksiinien synnyn kannalta ole merkitystä sillä pistetäänkö palotilaan PVC:tä vai suolaa. Dioksiinit syntyvät pääasiassa savukaasujen jäähtyessä, ja puhdistustekniikat ovatkin avainasemassa dioksiinipäästöjen pienentämisessä.
On syytä huomata, ettei tämä sama päde pienimuotoiseen polttamiseen. Jos kotona polttaa PVC:tä, osa savukaasuista ei koskaan kuumene niin kuumiksi että muovin hiili-kloorisidokset purkautuisivat, ja tämmöinen polttaminen tuottaa erityisen runsaasti dioksiineja ja muita myrkkyjä kuten PAH-yhdisteitä.
--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni]] 2. helmikuuta 2007 kello 16.34 (EET)
== Jätepolttoaineen riittävyys ==
Ruotsissa on tultu tilanteeseen, jossa jätettä ei omasta maasta saada riittävästi poltettavaksi. Joutuvat hakemaan jätteet Ahvenanmaalta ja osan myös Norjasta.
Joudutaankohan Suomeen tuomaan jatkossa vielä Pietarinkin jätteet (muuta suuntaahan ei ole), että teollisuus saisi halpaa energiaa. Näinollen kokonaistalouden ja päästöjen kannalta olisi mielestäni järkevintä sijoittaa laitokset lähemmäksi itärajaa.


- esko -
- esko -

Versio 20. helmikuuta 2007 kello 09.38

Kirjoita Hämeenkyrön jätteenpolttolaitokseen liittyviä tekijöitä koskevat kommenttisi tälle sivulle. Suositeltavaa on, että kommentit otsikoidaan sen mukaan, mihin tekijään/tekijöihin kommentti liittyy. Aiempia kommentteja on lyhennetty ja järjestetty siten, että perustelut ja päätelmät nousevat paremmin esiin. Alkuperäiset kommentit löytyvät TÄÄLTÄ#.


Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Väittämät:

Ratkaisu:

(Ratkaisu, kunhan se löydetään, pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Argumentaatio:

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Väittämät:

Ratkaisu:

(Ratkaisu, kunhan se löydetään, pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Argumentaatio:

Jätepolttoaineen riittävyys

Ruotsissa on tultu tilanteeseen, jossa jätettä ei omasta maasta saada riittävästi poltettavaksi. Joutuvat hakemaan jätteet Ahvenanmaalta ja osan myös Norjasta.

Joudutaankohan Suomeen tuomaan jatkossa vielä Pietarinkin jätteet (muuta suuntaahan ei ole), että teollisuus saisi halpaa energiaa. Näinollen kokonaistalouden ja päästöjen kannalta olisi mielestäni järkevintä sijoittaa laitokset lähemmäksi itärajaa.

- esko -

Pohjavesialueen suojavyöhyke

Erittäin tärkeän Mannanmäen pohjavesialueen (juomavesi yli 5000 asukkaalle) suojavyöhyke ulottuu aivan ko. pellon reunaan. Siis pellon, jolle jätteenpolttolaitos halutaan sijoittaa.

Eikö tällainen ole aivan sairasta riskinottoa.

Dioksiinien muodostuminen

Toisena asiana haluaisin tietää kyetäänkö kokonaisdioksiinimäärästä mittaamaan miten iso osa niistä on esim. 2,3,7-TCDD dioksiinia, sehän vaikuttaa kokonaismäärän toksisuuteen ratkaisevasti, ja sen määrä riippuu siitä, miten paljon poltossa on esim. PVC-muoveja. Käsittääkseni juuri polyvinyylicloridi tuottaa poltettaessa runsaasti TCDD-Dioksiineja, Furaaneja ja klooria.

Pientaloalueilla kun kaikki rakennusmuovit pakkausmuovit yms. (PVC) laitetaan samaan jäteastiaan ja sitä kautta jätteenpolttoon.

- esko -

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Keskustelu:Hämeenkyrön_jätteenpolttolaitos&oldid=1593”