Ero sivun ”Talvivaaran kaivos” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 34: Rivi 34:
<ref name="HS altaassa vuoto"></ref>
<ref name="HS altaassa vuoto"></ref>
<ref>[http://www.hs.fi/kotimaa/HS+Talvivaarassa+J%C3%A4teveden+m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4+maastossa+kasvanut+selv%C3%A4sti+/a1305612981345 HS: Talvivaarassa jäteveden määrä maastossa kasvanut selvästi]</ref>
<ref>[http://www.hs.fi/kotimaa/HS+Talvivaarassa+J%C3%A4teveden+m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4+maastossa+kasvanut+selv%C3%A4sti+/a1305612981345 HS: Talvivaarassa jäteveden määrä maastossa kasvanut selvästi]</ref>
Säteilyturvakeskus STUK:in 12.11.2012 tehtyjen mittausten mukaan kaivoksen läheisen Lumijoen uraanipitoisuus oli korkeimmillaan 2-3 Bq/l. Vuotoveden uraanipitoisuudeksi mitattiin jopa 172 Bq/l.
<ref>[http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/uraani/en_GB/talvivaaran-kaivosalueen-vesistojen-uraani/ STUK: Uranium concentrations in water samples taken from the surrounding areas of Talvivaara mine]</ref>


==Tutkimuksia==
==Tutkimuksia==

Versio 16. marraskuuta 2012 kello 00.49


Talvivaaran kaivos on Sotkamossa sijaitseva nikkeli- ja sinkkikaivos. Se on ollut kiivaan mediahuomion kohteena suurien jätevesipäästöjen takia.

Tällä sivulla keskustellaan onnettomuuden vaikutuksista ja ehkäisytoimenpiteistä. Lisäksi käydään avointa keskustelua (sekä asiantuntijat että kansalaiset tervetulleita) Talvivaarasta. Keskusteluperiaatteena on kattava kuvaus näkemyksistä eli kaikki eri näkökulmat pyritään esittelemään, mutta saman asian toistelua ei sallita. Esitettyjä asioita pyritään jäsentämään johdonmukaiseksi kokonaisudeksi, ja kaikkia näkemyksiä arvioidaan ja mahdollisesti muokataan tieteellisen tiedon ja kritiikin perusteella.

Talvivaaran kaivos. Kuvassa eivät näy uudet muutostyöt kaivosalueella, esimerkiksi kiistellyt vesialtaat eivät näy.

<googlemap version="0.9" lat="63.967675" lon="28.00312"> 63.97685, 28.008988, Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 Tuhkakylä </googlemap>

Perustietoa

Talvivaaran kaivoksen malmi sisältää nikkeliä, sinkkiä, kuparia, kobolttia, mangaania ja uraania. Suunnitellulla vuosituotantokapasiteetilla 50 kilotonnia (kt) nikkeliä, kaivos tuottaa myös 90 kt sinkkiä, 15 kt kuparia, 1,8 kt kobolttia sekä uraania, jos Talvivaara saa uraanin talteenottoluvan. Kaivos tuottaa tällä hetkellä pääasiassa nikkeliä ja sinkkiä, mutta myös kobolttia. Vuonna 2012 kaivoksen on tarkoitus aloittaa kuparin talteenotto sekä uraanin erotus. Suunnitelmissa on myös mangaanin tuotanto.[1]

Talvivaara käyttää metallien erottamiseen biokasaliuotusta. Biokasaliuotus on kustannuksiltaan edullinen prosessi, joka tarvitsee toimiakseen vain ilmaa, vettä ja mikrobeja. Prosessin vaatimat investoinnit ja käyttökustannukset ovat pienemmät kuin perinteisillä sulatus- ja jalostusprosesseilla, minkä lisäksi biokasaliuotuksen ilmoitetaan olevan puhtaampi ja ympäristöystävällisempi menetelmä. Biokasaliuotus vaatii vähemmän energiaa kuin perinteiset jalostusprosessit. [1] [2]

Kipsisakka-altaan vuoto

Talvivaaran kaivoksen kipsisakka-altaassa havaittiin vuoto sunnuntaiaamuna 4.11.2012 kello 07:30 jälkeen. Kipsisakka-allas on käytännössä kaivoksen jätevesiallas. Altaan patopenkereet olivat ehjät eli patovalli ei murtunut. Sen sijaan kipsisakka-altaan vettä suodattui läpi patovallista allasalueen itälaidalla. Suurin osa kipsisakka-altaasta vuotava vesi kerääntyi ojiin, joista se virtasi seuraavaan turva-altaaseen. Osa kuitenkin virtasi läheisiin vesistöihin. Vettä altaassa on ollut arviolta reilut puoli miljoonaa kuutiometriä. Kipsisakka-altaan samassa lohkossa on sattunut vuoto myös vuosina 2008 ja 2010. [3] [4] [5]

Kaivokselta vuotava jätevesi näkyy kohonneena sulfaatin ja nikkelin määränä alapuolisessa vesistössä. Veden sulfaattipitoisuudeksi arvioitiin 5.11.2012 noin 20 milligrammaa kuutiossa ja veden ph-arvoksi kolme. [6]

Jäteveden vuotonopeudeksi arvioitiin eri lähteiden mukaan 5 000–6 000 kuutiota tunnissa tai noin 7 000 kuutiota tunnissa. [4] [7]

Säteilyturvakeskus STUK:in 12.11.2012 tehtyjen mittausten mukaan kaivoksen läheisen Lumijoen uraanipitoisuus oli korkeimmillaan 2-3 Bq/l. Vuotoveden uraanipitoisuudeksi mitattiin jopa 172 Bq/l. [8]

Tutkimuksia

Keskusteluja

Näistä aiheista on meneillään keskustelua keskustelusivulla:

  • Mitä virheitä on tehty? D↷
  • Mitä pitäisi tehdä Talvivaaran tilanteen korjaamiseksi? D↷
  • Mitkä Talvivaaran vaikutukset ovat merkittäviä? D↷

Katso myös


Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 Talvivaara Wikipediassa
  2. ↑ Talvivaara: biokasaliuotuksen edut
  3. ↑ Talvivaara: pörssitiedote havaitusta vuodosta
  4. ↑ 4,0 4,1 Helsingin Sanomat: Jätevesialtaassa vuoto Talvivaaran kaivoksella
  5. ↑ HS: Talvivaaralta vaaditaan selvitys jätevesivuodosta, vuodon määrä ei tiedossa
  6. ↑ HS: Talvivaaran vuoto näkyy jo vesistössä
  7. ↑ HS: Talvivaarassa jäteveden määrä maastossa kasvanut selvästi
  8. ↑ STUK: Uranium concentrations in water samples taken from the surrounding areas of Talvivaara mine

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Talvivaaran_kaivos&oldid=15807”