Kosteus- ja homevauriotarkastelun lähtökohdat

Rakennusten kosteus- ja homevaurioiden ja samalla myös korjausrakentamisen tarkastelussa lähtökohtana ovat vuoden 2010 rakennus- ja asuntokanta sekä asuntoväestö. Aluksi määritetään rakennuskannan arvo sekä rakennusten määrä, käyttötarkoitus, ikä ja omistajat. Väestöennusteiden avulla arvioidaan väestön rakenteellisten muutosten ja väestön määrän muutosten heijastusvaikutuksia rakennuskannan muutoksiin niin korjaus- kuin uudisrakentamisessa. Selvityksessä on hyödynnetty ensisijaisesti Tilastokeskuksen tuottamaa tilastoaineistoa. Rakennusten käyttötarkoituksen mukainen luokitus perustuu kansalliseen luokitusstandardiin Rakennusluokitus 1994.

Rakennuskanta

Rakennuskanta on merkittävä osa Suomen kansanvarallisuutta. Kansanvarallisuus oli vuonna 2010 yhteensä 775 mrd. €, josta asuinrakennukset olivat 217 mrd. € (28 %) ja muut talonrakennukset olivat 132 mrd. € (17 %). Loput kansanvarallisuudesta oli maaja vesirakenteita (10 %), rakennettuja maa-alueita (21 %), metsää (10 %), koneita, laitteita, kuljetusvälineitä (9 %) sekä ohjelmistoja, varastoja ja muuta varallisuutta (5 %).

Suomen rakennuskanta oli vuonna 2010 yhteensä 1,45 milj. rakennusta (taulukko 1), josta asuinrakennuksia oli 85 % ja muita kuin asuinrakennuksia 15 %. Kerrosalalla ilmaistuna rakennuskanta oli 434 milj. m2, tästä 274 milj. m2 eli 63 % asuinrakennuksissa ja 160 milj. m2 eli 37 % muissa kuin asuinrakennuksissa. Edellä mainitut luvut eivät sisällä vapaa-ajan asuinrakennuksia eivätkä maatalouden tuotantorakennuksia.

Kuvassa 1 esitetään koko maan rakennuskanta rakennusvuosiluokittain. Eri vuosiluokissa muiden kuin asuinrakennusten kerrosala vaihtelee välillä 44-65 % asuinrakennusten kerrosalasta. Huippuvuosina 1970-1989 rakennettu rakennuskanta edustaa 40 % koko kerrosalasta. Tämä rakennuskanta on 20-40 vuoden iässä ja tarvetta korjausrakentamiseen on pelkästään rakennusteknisen vanhenemisen perusteella. Vanhempaa vuosina 1940-1969 rakennettua kerrosalaa on 24 %. Vanhinta, ennen vuotta 1940 rakennettua rakennuskantaa on vain 9 % kerrosalasta ja nuorinta vuonna 1990 tai sen jälkeen rakennettuja rakennuksia 28 % kerrosalasta.

Rakennusten ikä. Asuinrakennusten ja muiden kuin asuinrakennusten lukumäärät rakennusvuosiluokittain vuonna 2010. Ei sisällä vapaa-ajan asuinrakennuksia eikä maatalouden tuotantorakennuksia. Lähde: StatFin-tilastotietokanta. Tilastokeskus.

Rakennusten ikä. Asuinrakennusten ja muiden kuin asuinrakennusten kerrosalat rakennusvuosiluokittain vuonna 2010. Ei sisällä vapaa-ajan asuinrakennuksia eikä maatalouden tuotantorakennuksia. Lähde: StatFin-tilastotietokanta. Tilastokeskus.

Rakennuskanta vuonna 2010. Ei sisällä vapaa-ajan asuinrakennuksia eikä maatalouden tuotantorakennuksia. Lähde:StatFin-tilastotietokanta. Tilastokeskus

	Rakennuksia		Kerrosala
Rakennuksen käyttötarkoitus	kpl	%	1000 m2	%	m2/rakennus
Kaikki rakennukset	1446096	100,0	434280	100,0	300
Asuinrakennukset	1234602	85,4	274024	63,1	222
A1 Erilliset pientalot	1101707	76,2	151859	35,0	138
A2 Rivi- ja ketjutalot	76241	5,3	32454	7,5	426
A3 Asuinkerrostalot	56654	3,9	89711	20,7	1583
Muut kuin asuinrakennukset	211494	14,6	160256	36,9	758
C Liikerakennukset	41961	2,9	26744	6,2	637
D Toimistorakennukset	10835	0,7	18758	4,3	1731
E Liikenteen rakennukset	54716	3,8	11700	2,7	214
F Hoitoalan rakennukset	8058	0,6	10521	2,4	1306
G Kokoontumisrakennukset	13509	0,9	8800	2,0	651
H Opetusrakennukset	8903	0,6	17601	4,1	1977
J Teollisuusrakennukset	40629	2,8	46105	10,6	1135
K Varastorakennukset	27170	1,9	18093	4,2	666
L,N Muut rakennukset	5713	0,4	1933	0,4	338

Asuinrakennusten ja muiden rakennusten keskimääräinen ikäjakauma on melko samanlainen. Nuorin rakentamisvuosiluokka sisältää vain vuoden 2010 uudistuotannon, joten ko. vuosiluokan luvut kertovat suoraan uudisrakentamisen vuotuisen osuuden suhteessa rakennusluokan koko kerrosalaan.

Asuinrakennuksista omakotitalot on ylivoimaisesti suurin rakennusluokka lukumääräisesti. 1950-luvun voimakas omakotirakentaminen näkyy ikäluokan 1940-1959 suurena osuutena (17 %). Uudisrakentaminen vuonna 2010 kasvatti omakotitalojen kerrosalaa 1,1 %:lla. Rivitalot ovat suhteellisen uusi ilmiö Suomen rakennuskannassa. Yleistyminen alkoi 1970-luvulla. Asuinkerrostalojen laajamittaisempi rakentaminen alkoi 1950-luvulla ja saavutti huippunsa 1980-luvulla.

Opetusrakennukset ovat suhteellisen vanhaa rakennuskantaa, 19 % kerrosalasta on rakennettu vuosina 1960–1969 ja 21 % vuosina 1940-1959. Hoitoalan rakennuksista 49 % on rakennettu aikavälillä 1960-1989. Kokoontumisrakennukset sisältävät vanhoja arvorakennuksia, kuten kirkkoja, ja tämä näkyy vanhimman ikäluokan tavallista suurempana osuutena.

Rakennuskannan kerrosneliöistä yksityiset henkilöt omistivat vuonna 2010 yhteensä 36 % ja asunto-osakeyhtiöt 23 %. Asunto-osakeyhtiöiden osakkeet ovat pääsääntöisesti yksityisten henkilöiden omistuksessa, joten käytännössä yksityiset henkilöt hallinnoivat noin 59 % kerrosneliöistä. Yritykset omistivat 14 % ja kiinteistöosakeyhtiöt 12 % rakennuskannasta. Valtio ja kunta omistivat suoraan tai välillisesti 11 % rakennuskannasta. Kussakin rakennustyypissä kahden suurimman omistajan osuus on yli 50 % rakennustyypin koko kerrosalasta.

Asuinrakennusten kerrosala rakennusvuosiluokittain vuonna 2010. Voimakas perusparannustuotanto 1980-luvulla vaikuttaa jonkin verran luokan 1980-1989 suuruuteen. Lähde: StatFin-tilastotietokanta. Tilastokeskus.

Liike- ja toimistorakennusten kerrosala rakennusvuosiluokittain vuonna 2010. Voimakas perusparannustuotanto 1980-luvulla vaikuttaa jonkin verran luokan 1980-1989 suuruuteen. Lähde: StatFin-tilastotietokanta. Tilastokeskus.

Julkisten palvelurakennusten kerrosala rakennusvuosiluokittain vuonna 2010. Voimakas perusparannustuotanto 1980-luvulla vaikuttaa jonkin verran luokan 1980-1989 suuruuteen. Lähde: StatFin-tilastotietokanta. Tilastokeskus.

Teollisuus-, varasto- ja muiden rakennusten kerrosala rakennusvuosiluokittain vuonna 2010. Voimakas perusparannustuotanto 1980-luvulla vaikuttaa jonkin verran luokan 1980-1989 suuruuteen. Lähde: StatFin-tilastotietokanta. Tilastokeskus.

Rakennuskanta on alueellisesti keskittynyt Uudellemaalle. Koko maan rakennuksista 17 % ja kerrosalasta 26 % on Uudellamaalla. Uudenmaan rakennuskannasta merkittävä osa on keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Vastaava ilmiö, suuren kasvukeskuksen vetovoima, on Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa.

Vapaa-ajan asuinrakennuksia oli vuonna 2010 yhteensä 0,49 miljoonaa. Kesämökkejä on 45 % omakotitalojen määrästä. Alueellisesti eniten kesämökkejä on Varsinais-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla. Etelä-Savossa kesämökkejä on lähes yhtä paljon kuin asuinrakennuksia.