Hämeenkyrön jätteenpolttolaitos

Hämeenkyrön jätteenpolttolaitos on sivu, jolle kerätään tietoa liittyen päätöksentekoon Hämeenkyrön jätteenpolttolaitoksesta. Erityisen toivottavaa olisi, että aiheeseen liittyviä asioita kommentoitaisiin ahkerasti mahdollisimman monien ihmisten toimesta. Kommentteja pääsee lukemaan ja lisäämään seuraamalla alempana sivulla olevien "lue kommentteja" / "lisää kommentti" -linkkejä.

Tämä sivu ja siihen liittyvä keskustelusivu ovat vapaasti käyttäjiensä muokattavissa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että toisaalta tämä tarkoittaa myös sitä, että kukin sivuille kirjoittanut tai sivuja muuten muokannut henkilö on vastuussa omasta tuotoksestaan. Asiattomuudet poistetaan ylläpidon toimesta, muuten kontribuutio olkoon avointa ja vapaata.

Suunnitellun laitoksen kuvaus

Taustaa

Vapo suunnittelee Hämeenkyrön Kyröskoskelle voimalaitosta, jolla on tarkoitus tuottaa lämpöä ja sähköä teollisuuden ja yhteiskunnan tarpeisiin. Pääpolttoaineena voimalaitoksessa olisi Pirkanmaalta kerättävä kuivajäte. Uuden voimalaitoksen Kyröskoskelle rakentamisen perusteena on M-real Kyron ja Finnforest Oyj:n sahan energiahuollon turvaaminen tulevaisuudessa. Vapon Kyröskoskelle suunnittelema voimalaitos on polttoaineteholtaan 80 megawattia. Polttoaineena se käyttää syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja teollisuusjätettä sekä lietettä noin 200 000 tonnia vuodessa. Vapo:lla on oma Pirkanvoima -sivusto, jolla hanketta esitellään. [1]

Laitos tulisi Kyröskosken asutuksen välittömään läheisyyteen Kyrösjärven rannalle. Kyrösjärven lisäksi jätteenpolttolaitoksen välittömässä läheisyydessä sijaitsee pohjavedenottamo. Syntyvä tuhka ja kuona kuljetettaisiin maanteitse Ekokemin osoittamalle vastaanottopaikalle tai Suomen Erityisjäte Oy:lle Forssaan. Osa hämeenkyröläisistä suhtautuu kriittisesti jätteenpolttolaitoksen sijoittamiseen kuntaan, sillä se nähdään takaiskuna kunnan imagolle vihreänä asuinpaikkana, joka tunnetaan kulttuurimaisemistaan ja puhtaasta elinympäristöstään. Hanketta vastustavat kansalaiset ovat perustaneet oman sivustonsa, jolla hanketta esitellään heidän näkökulmastaan. [2]

Nykyisellään M-real Kyron ja Finnforest Oyj:n sahan energiantarpeesta merkittävä osa tyydytetään kartonkitehtaan vieressä sijaitsevan Kyro Power:n kaasukombivoimalan toimesta. [3] [4]

M-real on tehnyt kaavoituspyynnön uutta voimalaitosta varten. Kyro omistaa edelleen maat, joilla sekä M-realin että Finnforestin tuotantolaitokset sijaitsevat, ja on purkanut maanvuokrasopimuksen M-realin kanssa. M-real on kuitenkin ilmoittanut, että ei hyväksy irtisanomista. [5]

Vaikutuskaavio hankkeeseen liittyvistä tekijöistä

Vaikutuskaavio suunnitellusta Hämeenkyrön jätteenpolttolaitoksesta. Kuviossa esitetään energiahuollon ja jätehuollon vaihtoehdot ja niistä seuraavat paikalliset terveysvaikutukset, viihtyvyysvaikutukset ja työ- ja elinkeinovaikutukset sekä maailmanlaajuiset ilmastovaikutukset ja näihin keskeisesti liittyviä muita tekijoitä.

Sijainti

Jätteenpolttolaitoksen sijainniksi on suunniteltu oheisen karttalinkin keskellä olevaa peltoaluetta (lähellä Kyrösjärveä, mutta ei aivan rannassa). [6]

Yleisötilaisuus ja kansanäänestys

Kansanäänestys

Hämeenkyrön valtuusto päätti 26.6.2006 järjestää kansanäänestyksen siitä, pitäisikö valtuuston mahdollistaa kaavoituksella jätteenpolttolaitoksen rakentaminen Hämeenkyröön. Äänestys järjestetään 19.11.2006, ja se on neuvoa-antava. Hanke on herättänyt paikkakunnalla voimakkaita mielipiteitä ja kansanäänestystä vaadittiin noin 800 kuntalaisen allekirjoittamassa aloitteessa. Kunnanvaltuuston päätös oli yksimielinen. Äänestyksen järjestämiseen on varattu 35 000 euron määräraha. [7] [8]

Yleisötilaisuus

Jätteenpolttolaitoshankkeeseen liittyen järjestetään avoin yleisötilaisuus Hämeenkyrön Koskilinnassa 5.10.2006 klo 18.00. Yleisötilaisuudessa esiintyvät:

• TILAISUUDEN AVAUS

ympäristölautakunnan pj. Sami Tomperi

• JÄTEHUOLTO HÄMEENKYRÖSSÄ, PIRKANMAALLA JA TULEVAISUUDESSA

Pirkanmaan Jätehuolto Oy, toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan ympäristökeskus, erikoissuunnittelija Päivi Blinnikka

• JÄTTEEN POLTTAMINEN, PÄÄSTÖT, PUHDISTUS JA MITTAUKSET

Valtion teknillinen tutkimuskeskus, asiakaspäällikkö Pasi Makkonen

• JÄTTEENPOLTON YMPÄRISTÖLUPA JA VALVONTA

Pirkanmaan ympäristökeskus, ylitarkastaja Sari Tuomivaara

• JÄTTEENPOLTON JA SEN VAIHTOEHTOJEN TERVEYSVAIKUTUKSET

Kansanterveyslaitos, akatemiatutkija Jouni Tuomisto

Kunkin puheenvuoron jälkeen on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle. [9]

Toimijat

• Hämeenkyrön kunnanvaltuusto [10]
• Vapo (Suomen valtio & Metsäliitto Osuuskunta) [11] [12] [13]
• M-Real (Metsäliitto Osuuskunta) [14] [15]
• Finnforest (Metsäliitto Osuuskunta) [16] [17]
• Kyro Power Oy (Kyro Oyj Abp) [18] [19]
• Hämeenkyrön puolesta - hyvässä hengessä kansalaisliike [20]

Vaikuttavat muuttujat

Jätteen tuotanto

Nykyaikainen inhimillinen toiminta, etenkin ns. hyvinvointivaltioissa, tuottaa varsin suuria määriä jätettä. Jäte voidaan määritellä esim. tavaraksi, aineeksi tms., joka ei enää toteuta käyttötarkoitustaan. Tämän tarkastelun kannalta merkittävimpiä jätteitä (eli jätteenpolttolaitoksen mahdollisia polttoaineita) ovat yhdyskuntajäte, yhdyskuntajätteeseen rinnastettava teollisuusjäte ja yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien käsittelyssä syntyvätlietteet.

Keskimääräinen jätteen tuotannon määrä Euroopassa (EU-15, eli EU:n jäsenmaat ennen vappua 2004)) on 530 kg/hlö vuodessa. Yhdyskuntajätteen tuotannon määrät ovat kasvaneet EU:ssa eri jätetyypeistä kaikkein nopeimmin, vuosina 1995 - 2003 yhdyskuntajätteen tuotanto kasvoi 19%. Yhdyskuntajätteen ja ongelmajätteiden käsittelyyn kuluu EU:ssa rahaa 75 miljardia euroa vuodessa. [21] Suomessa yhdyskuntajätettä syntyy keskimäärin 455 kg kg/hlö vuodessa. [22]

Lue kommentteja Kommentoi

Kierrätys

Kierrätyksellä voidaan vähentää jätteen kokonaismäärää. Tässä esityksessä kierrätys käsittää sekä tuotteiden uudelleen käytön (esim. lasisten juomapullojen kierrätys) että tuotteiden sisältämän materiaalin uudelleenkäytön joko alkuperäiseen tai muuhun tarkoitukseen (esim. PET pullojen kierrätys tai paperin kierrätys).

Toisinaan esitetty määritelmä "kierrätys on jätteiden hyötykäyttöä" ei ole ainakaan tässä tapauksessa hyvä, koska usein voi olla epäselvää mikä luokitellaan jätteeksi ja mikä ei sekä mikä on hyötykäyttöä ja mikä ei. Esim. jätteenpolton energian tuotannossa voidaan hyvinkin ajatella olevan jätteen hyötykäyttöä, mutta harva mieltää sitä kierrätykseksi.

Jätteenpolttolaitoksen pääasialliseksi polttoaineeksi mainittu syntypaikkaluokiteltu yhdyskunta- ja siihen rinnastettava teollisuusjäte tarkoittaa jätettä, jonka jätteen tuottajat (siis tavalliset ihmiset) ovat luokitelleet sekajätteeksi laittamalla sen sekäjätekeräykseen menevään pussiin.

Ympäristöjärjestöt ovat arvostelleet jätteenpolttoa siitä, että se vähentää intoa rajoittaa jätteiden syntyä ja kehittää kierrätystä. Kukkamäki kuitenkin huomauttaa, että esim. Saksassa, Hollannissa ja Ruotsissa jätteenpoltto ja kierrätys ovat kehittyneet käsi kädessä. Aina syntyy myös jätettä, joka kelpaa vain poltettavaksi. [23]

Lue kommentteja Kommentoi

Jätehuoltovaihtoehdot

Jätettä siis syntyy ihmisten toiminnasta ja se pitää käsitellä jollain tavalla. Alla tarkastellaan yksityiskohtaisemmin erilaisia jätehuollon menetelmiä. Pääasiallisena huomion kohteena tässä tarkastelussa on sekajätteeksi luokiteltu jäte, joka ei ole ohjautunut uudelleenkäyttöön (esim. lasipullojen palautus) kierrätykseen (esim. paperi).

Lue kommentteja Kommentoi

Hämeenkyrön jätteenpolttolaitos

Suunniteltu laitos käyttää polttoaineena syntypaikalla lajiteltua yhdyskunta- tai siihen rinnastettavaa teollisuuden jätettä noin 200 000 tonnia vuodessa. Tämä jätemäärä vastaa polttoaineena noin 51,6 miljoonaa litraa raskasta polttoöljyä tai 59,5 miljoonaa kuutiometriä maakaasua. Polttoaineena käytettävä jäte tulee pääasiassa 250 kilometrin hankintasäteeltä. Suurin osa polttoaineesta hankitaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ltä. [24].

Suunnitellun laitoksen teho on 80 MW ja vuotuinen energiantuotanto 400 GWh lämpöä, 70 GWh sähköä. [25] Suunnitelman mukainen polttotekniikka jätteenpolttolaitoksessa on arinapoltto. [26]

Tarvittavan jätepolttoaineen määrän on arvioitu vastaavan 500000 - 800000 ihmisen tuottamia jätteitä. Näin ollen suuri osa laitoksesta poltettavasta jätteestä tulee Hämeenkyrön (väkiluku reilut 10000) ulkopuolelta ja vähintäänkin osa myös Pirkanmaan (väkiluku n. 450000) ulkopuolelta. [27]

Jätteenpoltolaitoksen prosesseista syntyy polttotuhkia, poltettavaksi kelpaamatonta jätettä ja ongelmajätettä yhteensä n. 30000 - 35000 t/vuosi. [28]

Lue kommentteja Kommentoi

Jätteenpoltto muualla

Suomen ympäristökeskuksen yli-insinöörin Markku Kukkamäen mukaan jätteenpoltto on jatkossa yksi varteenotettava vaihtoehto. Alueellisissa ympäristökeskuksissa onkin meneillään noin 15 sekajätteen polttoluvan ympäristövaikutusten arviointi. Suurin osa kaavailluista laitoksissa käyttäisi rinnakkaispolttoa. Monissa kunnissa asukkaat pelkäävät myös ympäristönsä puhtauden puolesta. Kukkamäki muistuttaa, että laki edellyttää nykyään polttolaitoksilta tehokkaita puhdistusjärjestelmiä. Tuhkien sijoittamisesta on toki myös huolehdittava. [29]

Lue kommentteja Kommentoi

Kaatopaikka

Ns. perinteinen jätehuollon vaihtoehto on jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle.

Esimerkkinä kaatopaikoille vietävistä jätemääristä, Pirkanmaan ympäristökeskuksen toimialueella vuosina 2002 - 2004 sijoitettiin kaatopaikoille lähes 240 kg yhdyskuntajätettä henkilöä kohden vuodessa. Vertailun vuoksi Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella vastaava luku oli noin 300 kg/asukas/vuosi ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella noin 120 kg/asukas/vuosi [30].

Kertomalla väkiluvuilla saadaan karkeiksi arvioiksi kaatopaikalle menevälle kokonaisjätemäärälle Hämeenkyrössä ~2500 t/vuosi ja koko Pirkanmaalla ~110000 t/vuosi. Kaatopaikoille joutuvan jätemäärän vaihtelu alueittain johtuu pääasiassa jätteen hyötykäytön asteesta pikemminkin kuin jätteen tuoton kokonaismäärästä kullakin alueella.

EU:n uusi kaatopaikkadirektiivi tulee voimaan vuoden 2007 lopussa. Ainoastaan korkeatasoiset kaatopaikat voivat jatkaa toimintaansa, ja niinpä Suomessa joudutaan sulkemaan kymmeniä kaatopaikkoja. Samalla biohajoavan jätteen viemistä kaatopaikoille rajoitetaan ja sen käsittelyyn on löydettävä uusia ratkaisuja. [31]

Lue kommentteja Kommentoi

Kyron kaasukombilaitos

Kyro Power:n 1995 käyttön otettu kaasukombivoimala käyttää polttoaineenaan maakaasua, joka johdetaan voimalaan putkea pitkin. Nykyaikainen kombivoimala tuottaa sähköä, lämpöä ja höyryä. Kaasuvoimalan sähköteho on peruskuormatilanteessa noin 50 MW ja täydellä lisäpoltolla yli 60 MW. [32]

Tuotettavasta sähköstä toimitetaan merkittävä osa M-realin Kyröskosken tehtaalle, joka sijaitsee voimalaitosten vieressä, sekä Finnforestin Kyröskosken sahalle. Myös lämmön osalta M-realin osuus on merkittävä. Osa lämpöenergiasta ohjautuu Finnforestin Kyröskosken sahalle sekä taajama-alueen kaukolämpöverkkoon. Loppuosa sähköstä toimitetaan muille asiakkaille valtakunnan verkkoon. [33]

Kyron kaasukombivoimalaitos sijaitsee aivan M-real Kyron vieressä ja noin 1 km:n päässä Finnforestin sahasta.

Lue kommentteja Kommentoi

Hämeenkyrön biovoimala

Jätteenpolttolaitoshankkeen rinnalla on selvitetty vaihtoehtona myös mahdollisen ns. biovoimalan rakentamista Kyröskoskelle. Voimalaitoksen polttoaineena olisi 60% turve ja 40% puu, polttotekniikkana leijupetipoltto. Myös suunnitellun biovoimalan teho olisi sama 80 MW kuin jätteenpolttolaitoksenkin ja vuotuinen energiantuotanto samaiset 400 GWh lämpöä, 70 GWh sähköä. Tarvittava polttoainemäärä biovoimalassa olisi 260000 tonnia vuodessa. Tuhkia ja muita jätteitä syntyisi yhteensä reilut 10000 t/vuosi. [34] [35]

Lue kommentteja Kommentoi

Metsäliiton energiankulutus

Metsäliittoon kuuluvat Finnforestin saha ja M-realin kartonkitehdas toimivat Kyröskoskella. Tehtaat tarvitsevat toimintaansa prosessihöyryä, lämpöä ja sähköä. Sähköä on saatavilla valtakunnallisesta jakeluverkosta ja sähköä voidaan helposti siirtää ilman suuria tehohäviöitä, joten sähköntuotannon sijainnilla suhteessa sen käyttöön ei ole suurtakaan merkitystä. Sen sijaan lämmön ja höyryn siirto pitkien matkojen yli ei ole mielekästä eikä kannattavaa. Näin ollen edellä mainitut tehtaat tarvitsevat toimiakseen jonkun lähietäisyydellä sijaitsevan lämpöä ja höyryä tuottavan voimalaitoksen. Viime vuosina tarvittavan lämmön ja höyryn tuotannosta on vastannut Kyro Power:n kaasukombivoimalaitos. Kyseinen voimalaitos on myös myynyt merkittävän osan tuottamastaan sähköstä Finnforestin sahalle ja M-realin kartonkitehtaalle.

Lue kommentteja Kommentoi

Jätteen kuljetus

Olipa valittu jätehuollon vaihtoehto mikä hyvänsä, jätettä joudutaan kuljettamaan keräyspaikoilta polttolaitokseen/-laitoksiin tai kaatopaikoille.

Jätteenpolttolaitoksen ollessa kyseessä jätettä kuljetetaan keräyspaikoilta voimalaitokselle polttoaineeksi ja lisäksi laitoksen tuhkat ja muut jätteet kuljetetaan läjityspaikkaan tai ongelmajätteiden osalta muuhun käsittelyyn. YVA selvityksen mukaan Hämeenkyrön jätteenpolttolaitoksen aiheuttama liikenteen lisäys Timinsaarentiellä olisi n. 150 ajoneuvoa/vrk, joista n. 100 raskaita ajoneuvoja. VT 3:lla Kyröskosken kohdalla kokonaisliikennemäärä lisääntyisi n. 1% ja raskas liikenne n. 8%. [36]

Hämeenkyrön biovoimalan vastaavat luvut olisivat n. 120 autoa/vrk lisää Timinsaarentiellä, joista raskaita ajoneuvoja n. 70 sekä VT 3:lla liikennemärien lisäykset alle 1% yhteensä ja n. 6% raskaan liikenteen osalta. Huomattavaa on toki, että biovoimalalle tuleva liikenne kuljettaisi "polttoainetta", ei jätettä. [37]

Mikäli jäte kuljetetaan jätteenpolttolaitokseen muualle, kuljetusliikenteen kokonaisvaikutukset lienevät samaa suuruusluokkaa (riippuen tietysti polttolaitoksen sijainnista ja jätteen keruualueesta), mutta Hämeenkyröläisten näkökulmasta paikallisesti huomattavasti vähäisemmät. Paikallisesti jätteen kuljetus koostuisi pääasiassa sekajätteen keruusta ja poiskuljetuksesta.

Mikäli jäte kuljetetaan kaatopaikalle, kuljetusliikenteen kokonaisvaikutukset lienevät edelleen samaa suuruusluokkaa (riippuen tietysti kaatopaikan/-paikkojen sijainnista ja jätteen keruualueesta), mutta Hämeenkyröläisten näkökulmasta paikallisesti jätteenpolttolaitosvaihtoehtoa vähäisemmät. Paikallisesti jätteen kuljetus koostuisi pääasiassa sekajätteen keruusta ja poiskuljetuksesta.

Lue kommentteja Kommentoi

Kaatopaikkapalot

Kaatopaikkapaloja tapahtuu Suomessa n. 380 vuodessa, eli jätteen palamista tapahtuu varsin paljon myös ilman tarkoituksellista (ja kontrolloitua) polttamistakin.

Lue kommentteja Kommentoi

Päästöt

Päästöt voidaan jakaa globaalisti vaikuttaviin päästöihin, eli käytännössä ns. ilmasto- tai kasvihuonekaasupäästöihin, ja paikallisesti vaikuttaviin päästöihin.

Globaaleja ilmastopäästöjä ovat mm. [38]:

• CO₂, eli hiilidioksidi
• CH₄, eli metaani
• N₂O, eli typpioksiduuli
• CFC, eli kloorifluorihiilivedyt
• HFC, eli osittain fluoratut hiilivedyt
• PFC, eli perfluoratut hiilivedyt
• HCFC, eli osittain halogenoidut kloorifluorihiilivedyt

Laajasti ajatellen paikallisiin päästöihin voidaan lukea mm.:

• SO₂, eli rikkidioksidi
• NO_x, eli typen oksidit
• Hiukkaset
• Dioksiinit ja furaanit
• Raskasmetallit
• PAH -yhdisteet
• PCB -yhdisteet
• Melu
• Erilaiset hajuja aiheuttavat yhdisteet

Tässä tarkastelussa on useita eri toimintoja, joista syntyy erilaisia päästöjä. Alla esimerkkejä joistakin merkittävistä päästöistä ja niiden määristä niitä aiheuttavien toimintojen mukaan ryhmiteltynä.

Lue kommentteja Kommentoi

Jätteenpoltto (Maksimipäästöluvut 80 MW:n arinapolttoa käyttävälle jätevoimalaitokselle [39])

• SO₂: 57 t/vuosi
• NO_x (NO₂:na ilmoitettuna): 230 t/vuosi
• hiukkaset: 11 t/vuosi
• kasvihuonekaasupäästöt: 80000 t/vuosi (CO_{2 ekv}, eli kaikki kasvihuonekaasupäästöt muunnettuna vastaavan kasvihuonevaikutuksen aiheuttaviksi hiilidioksidipäästöiksi)

Lue kommentteja Kommentoi

Biovoimala (Maksimipäästöluvut 80 MW:n leijupetipolttoa käyttävälle voimalaitokselle [40])

• SO₂: 430 t/vuosi
• NO_x (NO₂:na ilmoitettuna): 533 t/vuosi
• hiukkaset: 67 t/vuosi
• kasvihuonekaasupäästöt: 175000 t/vuosi (CO_{2 ekv}, eli kaikki kasvihuonekaasupäästöt muunnettuna vastaavan kasvihuonevaikutuksen aiheuttaviksi hiilidioksidipäästöiksi)

Lue kommentteja Kommentoi

Maakaasuvoimala (Kyro Power Oy:n maakaasuvoimalan päästöt 2004 [41])

• SO₂: 0,1 t/vuosi
• NO_x (NO₂:na ilmoitettuna): 147 t/vuosi
• hiukkaset: <0,1 t/vuosi
• kasvihuonekaasupäästöt: 206400 t/vuosi (CO_{2 ekv}, eli kaikki kasvihuonekaasupäästöt muunnettuna vastaavan kasvihuonevaikutuksen aiheuttaviksi hiilidioksidipäästöiksi)

Lue kommentteja Kommentoi

Kaatopaikat

Suomessa kaatopaikoille päätyy nykyisellään yhteensä noin 65 miljoonaa tonnia jätettä vuodessa, josta yhdyskuntajätteitä n. 10 miljoonaa tonnia. Suomen kaatopaikkojen nykyiset kasvihuonepäästöt ovat yhteensä n. 2,5 miljoonaa tonnia CO_{2 ekv} (kaikki kasvihuonepäästöt muunnettuna vastaavan kasvihuonevaikutuksen aiheuttaviksi hiilidioksidipäästöiksi), selvästi merkittävimpänä päästönä metaani CH₄, joka on noin 23 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Kaatopaikat tuottavat noin 30–50 % ihmisten aiheuttamista metaanipäästöistä Euroopassa, ja Suomen metaanipäästöistä yli puolet (54 %) on peräisin kaatopaikoista ja jäteveden puhdistuksesta. [42] [43]

Ilmaan saattaa päästä kaatopaikoilta myös pienehköjä määriä muita haitallisia yhdisteitä kuten esim. kloroformia, tetrakloorieteeniä, suolahappoa, dioksiineja, furaaneja jne. Lisäksi kaatopaikoilta voi vapautu maaperään ja vesistöön erilaisia haitakkeita, kuten mm. happea kuluttavia orgaanisia aineita, erilaisia raskasmetalleja, ammoniumtyppeä, fenoleja jne. [44]

Lue kommentteja Kommentoi

Kaatopaikkapalot

Kaatopaikkapaloissa muodostuu ja pääsee ilmaan suuria määriä hiukkasia ja erilaisia vaarallisia yhdisteitä. On esimerkiksi arvioitu, että Suomen kaatopaikkapaloissa vapautuu vuosittain ilmaan 20-30 kertaa enemmän dioksiinia ja furaaneja kuin Riihimäen ongelmajätelaitoksessa ja Turun jätteenpolttolaitoksessa yhteensä. [45]

Lue kommentteja Kommentoi

Jätteen kuljetus (arviot jätteenpolttolaitoksen jätekuljetusten päästövaikutuksista Hämeenkyrössä ja suhteellinen lisäys alueen nykyisiin päästöihin) [46]

• SO₂: 0,02 t/vuosi (1%)
• NO_x (NO₂:na ilmoitettuna): 25 t/vuosi (1,3%)
• hiukkaset: 0,3 t/vuosi (0,4%)
• CO₂: 2300 t/vuosi (0,6%)

Lue kommentteja Kommentoi

Pitoisuus

Pitoisuus tarkoittaa jonkin aineen suhteellista osuutta seoksessa, esim. CO₂:n suhteellista osuutta siinä ilmamäärässä, johon se on sekoittunut. Jätteenpolttolaitoksen tai muun voimalaitoksen (yleisesti päästölähteen) päästöjen pitoisuudet ovat suurimmat päästölähteen lähellä ja laimenevat etäisyyden kasvaessa. Korkeilla piipuilla voidaan pienentää pitoisuuksia lähietäisyydellä.

Lue kommentteja Kommentoi

Altistuminen

Altistumisella tarkoitetaan tässä tarkastelussa ihmisen joutumista kosketuksiin päästön kanssa. Yleisesti ottaen altistus on tarkasteltavan aineen pitoisuus tietyssä tilassa * tietyissä tilassa vietetty aika.

Olennaisia tässä tarkastelussa ovat erityisesti pienhiukkaset, jotka joutuvat ilmaan savukaasujen mukana, ja kulkeutuvat ihmisten hengitysilmaan sekä sisä- että ulkotiloissa. Pienhiukkasia pidetään nykyään ilmansaasteista haitallisimpina terveydelle. Ihmisten keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille on suuruusluokkaa 10 µg/m³ (gramman miljoonasosaa kuutiometrissä ilmaa). Pienhiukkasaltistumisesta huomattava osa tulee kaukokulkeutumana satojen tai tuhansien kilometrien päästä. Suomalaisista lähteistä tärkeitä altistuksen aiheuttajia ovat pienpoltto ja liikenne.

Toinen tärkeä altiste ovat dioksiinit. Ne ovat kloorattuja pysyviä ympäristömyrkkyjä, joita syntyy mm. epätäydellisen palamisen tuloksena. Aiemmin jätteenpoltto aiheutti suuriakin dioksiinipäästöjä, mutta parantuneet polttotekniikat ovat huomattavasti pienentäneet näitä päästöjä. Dioksiinit ovat kuitenkin yleinen huolenaihe, ja siksi niitä on syytä erikseen tarkastella jätteenpolton yhteydessä.

Vaikka dioksiinipäästöt tulevat savukaasujen mukana kuten pienhiukkastenkin, niille altistutaan aivan eri tavalla. Dioksiinipitoisuudet ovat ilmassa hyvin pieniä eivätkä ne aiheuta merkittävää altistumista. Pysyvinä ja huonosti vesiliukoisina yhdisteinä dioksiinit kertyvät ravintoketjussa. Ne kulkeutuvat pitkiäkin matkoja ilmassa, ja laskeuduttuaan kasvillisuudelle ne päätyvät usein karjan rehuun tai vesistöissä kertyvät kalaan. Kala (erityisesti Itämerestä), maitotuotteet ja liha ovatkin tärkeimmät dioksiinien saantilähteet. Tyypillinen dioksiinialtistuminen Suomessa on suuruusluokkaa 1 pg/kg/d (yksi miljoonasosan miljoonasosa grammasta elimistön painokiloa kohti vuorokaudessa). Mutkikkaasta altistureitistä johtuen yksittäinen savukaasujen lähde aiheuttaa pienen altistumislisän dioksiineille hyvin laajalla alueella, mutta paikalliset altistumiset jäävät pieniksi.

Lue kommentteja Kommentoi

Terveysvaikutukset

Alla olemme yrittäneet laskea ja perustella karkeita arvioita vaikutuksista Hämeenkyrössä. Luvut osoittavat vain suuruusluokkaa, ja niissä voi olla monikertaisia virheitä. Myös laskelmissa on jouduttu oikomaan monia asioita, jotta lukija pystyy halutessaan seuraamaan päättelyn suuntaviivoja. Näitä lukuja ei tule pitää tieteellisenä totuutena, vaan karkeana arviona keskustelun pohjaksi. Uskomme kuitenkin, että monessa asiassa jo suuruusluokkien ymmärtäminen vie keskustelua eteenpäin.

Terveysvaikutukset ovat tiettyjen altistusten aiheuttamat vasteet elimistössä.

Pienhiukkaset

Pienhiukkaset Suomessa

Pienhiukkaset aiheuttavat sydän- ja verisuonisairauksia ja lisäävät kuolleisuutta niihin. Pienhiukkasissa on myös syöpävaarallisia ainesosia, ja ne näyttävätkin lisäävän myös keuhkosyöpää. Sydänvaikutukset ovat kuitenkin kansanterveydellisesti selvästi suurempi osa pienhiukkasvaikutuksista. Lisäksi pienhiukkaset pahentavat herkkien ihmisten kuten astmaatikkojen hengitystieoireita. Tuore raportti EU-maiden pienhiukkasvaikutuksista arvioi, että Suomessa kuolee ennenaikaisesti pienhiukkasten takia yli tuhat ihmistä (CAFE). Näistä vajaa puolet eli noin 500 johtuu suomalaisista päästölähteistä, loput ulkomailta tulevasta kaukokulkeumasta. (KOPRA)

Mikä on pienhiukkasten terveysvaikutus Hämeenkyrössä nyt, ennen jätteenpolttolaitosta?

Tyypillinen suomalainen taustapitoisuus on noin 7 µg/m³ (HEANDE). Yhden mikrogramman pitoisuuslisäyksen arvioidaan lisäävän kokonaiskuolleisuutta 0.6%. Nykyisen tutkimustiedon valossa näyttää siltä, että haittoja syntyy myös pienillä pitoisuuksilla. Mitään turvallista alarajaa pienhiukkasille ei siis ilmeisesti ole. Hämeenkyrössä on 10000 asukasta, ja kuolleisuus on noin 100 vuodessa. Niinpä tilastollisesti noin 4 hämeenkyröläistä kuolee pienhiukkasten terveyshaittoihin vuosittain.

Moniko kuolee tai sairastuu jätteenpolttolaitoksen takia?

Pienhiukkaspäästö jätteenpolttolaitoksesta on laskettu olevan 11 tonnia/vuosi (olettaen, että kaikki ilmaan päätyvät hiukkaset ovat pienhiukkasia eivätkä vähemmän vaarallisia karkeita huikkasia). Tämä perustuu suurimpaan sallittuun päästöön tällaisesta laitoksesta, ja todellisuudessa päästö on pienempi. (Laitos on pysäytettävä, jos päästöraja ylittyy.) Koko Suomen pienhiukkaspäästö on 25000 tonnia/vuosi. Suuruusluokka siis on kahdestuhannesosa kaikestä päästöstä Suomessa, karkeasti voi arvioida, että Hämeenkyröön suunnitellun voimalan terveysvaikutus on suuruusluokkaa yksi ylimääräinen kuolema neljässä vuodessa koko Suomessa. Lisäksi pienhiukkaset leviävät ulkomaille, ja siellä terveysvaikutus on samaa suuruusluokkaa, luultavasti vähän pienempi. (Toista, altistusosuuteen perustuvaa menetelmää käyttäen päädytään arvioon yksi kuolemantapaus 14 vuodessa, mutta kummassakin tapauksessa on suuruusluokka-arvio, eikä niiden välinen ero ole kohtuuttoman suuri.)

Paljonko tästä vaikutuksesta sitten syntyy Hämeenkyrössä?

Tätä voi koettaa arvioida sen perusteella, millaisen pitoisuuden polttolaitos aiheuttaa. Arviomme mukaan pitoisuus laitoksen lähellä nousee 0.01 µg/m³ (mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa).Tällainen pitkäaikainen pitoisuusnousu on vain 0.15% siitä, mitä Hämeenkyrössä keskimäärin on (arviolta 7 µg/m³) (KOPRA). YVA-selostusluonnoksen mukaan korkein vuorokausipitoisuus on 0.23 µg/m³ (YVA). Suuri ero näiden lukujen välillä johtuu siitä, että pienempi on pitkäaikaiskeskiarvo ja suurempi on pahimman pitoisuuden päivä; kaikki muut päivät on puhtaampia. Terveysvaikutukset usein lasketaan pitkäaikaiskeskiarvojen perusteella, koska niiden arvellaan paremmin kattavan kaikki terveysvaikutukset, myös ne jotka syntyvät saastepiikkien takia. Niin teemme tässäkin.

Jos pitoisuus lisääntyy jätteenpolttolaitoksen takia 0.01 µg/m³, lisääntyy kuolleisuus 0.006%. Tämä tarkoittaa, että Hämeenkyrön jätteenpolton takia Hämeenkyrössä kuolee joku kerran 160 vuodessa (0.006 kuolemantapausta vuodessa).

Ei ole julkaistu arvioita riskistä, että joku hukkuu jäihin voimalaitoksen lauhdevesien ohentamalla alueella. Se voi kuitenkin olla samaa suuruusluokkaa, ellei vaarasta tiedoteta. (Tämä vaikutus ei sikäli ole vartailukelpoinen pienhiukkasvaikutusten kanssa, että se kohdistuu vain paikallisesti, kun taas suurin osa pienhiukkasten haitoista syntyy muualla.)

Dioksiinit

Ovat pysyviä ja kertyviä ympäristömyrkkyjä. Dioksiinit aiheuttavat monia vaikutuksia koe-eläimillä. Ne ovat syöpävaarallisia suurina annoksina, ja ne aiheuttavat myös lisääntymishäiriöitä. Ihmisillä näytöt dioksiinien haitoista ovat olleet vähäisempiä, koska altistuminen on onneksi hyvin paljon pienempää kuin eläinkokeissa käytetyt annokset. Kuitenkin on nähty kohonnut syöpäriski liittyen suuriin teollisuusaltistuksiin. Lisäksi Suomessa on todettu normaaliväestössä lieviä hampaiden kehityshäiriöitä lapsilla, jotka ovat äidinmaidon kautta altistuneet suurille dioksiinipitoisuuksille.

Dioksiinien osalta on huomioitava seuraavaa:

• dioksiinit leviävät laajalle alueelle ja aiheuttavat altistumista vain ravintoketjuun kulkeutumisen kautta.
  • Hämeenkyröläiset altistuvat dioksiineille kutakuinkin samalla tavalla, vaikka polttolaitos rakennettaisiin jonnekin muualle.
• dioksiineja syntyy runsaasti kaatopaikoilla, jos jäte pääsee hallitsemattomasti palamaan.
• Jätteenpolttodirektiivi on niin tiukka, että päästöt ovat pienemmät kuin energiantuotannossa - yksinkertaisesti siksi, että tavallsilta energialaitoksilta ei vaadita yhtä hyviä puhdistimia. (Tekniikka siis on olemassa, mutta hinta ratkaisee puhdistuksen tason).

Vertailu muihin riskeihin

• Muut pienhiukkaslähteet eriteltynä (FINE-raportin taulukko)
• Liikenneonnettomuudet
• Passiivinen tupakointi
• Hukkuminen
• Hämeenkyrön pienhiukkaspäästöt lähteittäin

Lue kommentteja Kommentoi

Ilmastovaikutus

Ns. ilmastopäästöt ovat luonteeltaan sellaisia, että ne vaikuttavat kaikkialla. Esim. Hämeenkyrössä tapahtuva CO₂ päästö on periaatteessa yhtä merkittävä kuin, jos päästö syntyisi esim. Botswanassa tai Nepalissa.

Nykyisin varsin yleisesti hyväksytty käsitys on, että kasvihuonekaasupäästöt ovat hyvin merkittävä tekijä globaalissa ilmastonmuutoksessa. Kasvihuonekaasupäästöt muuttavat ilmakehän koostumusta, joka vaikuttaa toisaalta maanpinnalle tulevan auringon säteilyn määrään ja toisaalta avaruuteen karkaavan lämpösäteilyn määrään. Teorian mukaan seurauksena on maapallon keskilämpötilan nousu.

Lue kommentteja Kommentoi

Työ- ja elinkeinovaikutus

Jätteenpolttolaitoksen toteuttamisvaiheen työllisyysvaikutukseksi arvioidaan 50-60 henkilötyövuotta. Käyttövaiheessa jätteenpolttolaitoksen arvioidaan työllistävän suoraan tai välillisesti 60-70 henkilöä. [47] Vastaavan kokoisen biovoimalan suorat työ- ja elinkeinovaikutukset voitaneen arvioida jotakuinkin saman suuruisiksi.

Toisaalta, mikäli jätteenpolttolaitos rakennetaan, sillä lienee myös vaikutuksensa Kyron kaasukombivoimalan toiminnan kannattavuuteen jatkossa. Jätteenpolttolaitoksen rakentamisella siis saattaa olla myös negatiivisia työ- elinkeinovaikutuksia.

Vapon jätteenpolttolaitosta on kylläkin perusteltu M-realin kartonkitehtaan ja Finnforestin sahan tarpeilla saada tulevaisuudessa hankittua tarvitsemansa energian riittävän edullisesti säilyttääkseen kilpailukykynsä. [48] Tältä kannalta katsottuna jätteenpolttolaitoksen rakentamisella voidaan katsoa olevan mahdollisesti välillisiä työpaikkoja ja elineinoelämää ylläpitäviä vaikutuksia.

Lue kommentteja Kommentoi

Viihtyvyysvaikutus

Jätteenpolttolaitoksesta johtuvia mahdollisia viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä Hämeenkyrössä voivat olla mm.:

• laitoksen melu- ja hajupäästöt
• jätekuljetusliikenteen melu
• liikenteen lisääntyminen alueella
• terveysvaikutusten pelko
• alueen imagon muutos
• maiseman muutos

Lue kommentteja Kommentoi

Kaavoituspäätös

Kaavoituspäätös (kyllä/ei) ratkaisee onko jätteenpolttolaitoksen rakentaminen mahdollista Hämeenkyröön. 19.11.2006 pidettävällä kansanäänestyksellä pyritään selvittämään paikallisten asukkaiden kantaa nimenomaisesti kysymykseen: "Tulisiko Hämeenkyrön kunnanvaltuuston mahdollistaaa kaavoituksella jätteenpolttolaitoksen rakentaminen Hämeenkyröön?".

Lue kommentteja Kommentoi

Rakentamispäätös

Mikäli kaavoituspäätös on myönteinen tulee jätteenpolttolaitoksen rakentamispäätös ajankohtaiseksi. Mikäli kaavoituspäätös on kielteinen, tämä päätös ei edes tule ratkaistavaksi.

Päätös jätteenpolttolaitoksen rakentamisesta riippunee mm.:

• laitoksen kannattavuusarvioista
• yleisestä paikallisesta ilmapiiristä jätteenpolttolaitosta kohtaan
• muiden vireillä olevien jätteenpolttohankkeiden etenemisestä

Lue kommentteja Kommentoi