Ero sivun ”Keskustelu:Nokian irtisanomiset” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Nokian irtisanotut tekemään avointa koodia -- ~~~~)
 
Rivi 1: Rivi 1:
== Nokian irtisanotut tekemään avointa koodia -- [[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 15. kesäkuuta 2012 kello 07.39 (EEST) ==
== Nokian irtisanotut tekemään avointa koodia -- [[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 15. kesäkuuta 2012 kello 07.39 (EEST) ==


:''Tämä juttu on kirjoitettu lähetettäväksi Helsingin Sanomiin. '''Kommentit ovat tervetulleita! Juttu lähtee 15.6. klo 11
:''Tämä juttu on kirjoitettu lähetettäväksi Helsingin Sanomiin.'' Juttu lähti 15.6. klo 11.30.


Nokian irtisanotut tekemään avointa koodia
'''Nokian irtisanotut tekemään avointa koodia


Nokian eilinen irtisanomisilmoitus oli katkeraa kuultavaa, ja on hyvä, että mietitään keinoja helpottaa irtisanottavien ja heidän kotipaikkojensa tilannetta. Vaikeuksista huolimatta Suomelle on nyt auennut ainutlaatuinen tilaisuus ja resurssi, jota ei saa hukata. Yhtäkkiä on markkinoille tulossa tuhansia IT-alan ammattilaisia, joiden osaamista voidaan käyttää kaikkien yhteiseksi hyväksi.
Nokian irtisanomisilmoitus 14.6. oli katkeraa kuultavaa. Silti tämä on Suomelle myös ainutlaatuinen tilaisuus ja resurssi, jota ei saa hukata. Yhtäkkiä työmarkkinoille tulossa satoja IT-alan ammattilaisia, joiden osaamista voidaan käyttää kaikkien yhteiseksi hyväksi.


Nokian irtisanotut on värvättävä tekemään avoimen lähdekoodin tietokoneohjelmia ja järjestelmiä.  
Nokiasta lähteviä ammattilaisia on värvättävä tekemään yleishyödyllisiä avoimen lähdekoodin tietokoneohjelmia ja järjestelmiä.  


Avoin koodi tarkoittaa tietokoneohjelmia, joita kuka tahansa saa ottaa ilmaiseksi käyttöön, parantaa haluamallaan tavalla ja jakaa edelleen. Vaikka suljetut ohjelmat joskus ovatkin erinomainen bisnes omistajalleen, on selkeästi osoitettu, että avoin koodi tuottaa paljon paremmin yhteiskunnallista lisäarvoa eli yhteistä hyvää.
Avoin koodi tarkoittaa tietokoneohjelmia, joita kuka tahansa saa ottaa ilmaiseksi käyttöön, parantaa ja jakaa edelleen. Avoin koodi tuottaa paljon paremmin yhteiskunnallista lisäarvoa eli yhteistä hyvää kuin suljettu, omistajan voittoa maksimoiva koodi.


Avoin koodi tukee useita valtion tavoitteita.
Avoin koodi tukee useita valtion tavoitteita kuten järjestelmien yhteentoimivuutta, avointa dataa ja kansalaisten osallistamista. Niinpä siitä olisi apua erityisesti muttei pelkästään valtion tietojärjestelmien kehityshankkeissa.


Eri järjestelmien yhteentoimivuus on keskeinen tavoite, ja avointa koodia käyttämällä yhteentoimivuuden esteet voidaan tunnistaa ja korjata nopeasti. Valtiolla on useita tietojärjestelmien kehityshankkeita, terveydenhuolto ehkä suurimpana. Nyt näille hankkeille voidaan antaa piristysruiske, joka tuottaa konkreettista tulosta nopeasti.
Satsaus avoimeen koodiin olisi valtiolta hyvä investointi, joka alkaisi tuottaa lisäarvoa jo kuukausissa. Se voisi olla ratkaiseva toimenpide, jolla Suomi sysää itsensä takaisin nousuun.
 
Valtio on myös alkanut korostaa avoimen datan merkitystä, ja Maanmittauslaitos on ollut edelläkävijänä datan avaamisessa. Kuitenkin useimmilla valtion ja kuntien organisaatioilla on puute siihen tarvittavista tietojärjestelmistä ja osaamisesta. Nyt nämä voitaisiin päivittää ja antaa työhön tukea.
 
Näin iso satsaus yhteiskunnan avoimuuteen veisi tietysti valtion rahaa, mutta järkevästi toteutettuna se alkaisi tuottaa lisäarvoa jo kuukausissa. Se voisi olla ratkaiseva toimenpide, jolla Suomi sysää itsensä takaisin nousuun.


Miten tämä voitaisiin toteuttaa käytännössä?
Miten tämä voitaisiin toteuttaa käytännössä?


Irtisanottavien määrä on niin suuri, ettei työmarkkinoille sellaista mahdu ilman erityisiä toimenpiteitä. Suora tuki rekrytoiville yrityksille vääristäisi markkinoita. Sen sijaan maksaminen avoimen, yhteiskunnallisesti hyödyllisen koodin tuottamisesta voisi joka tapauksessa olla valtion tehtävä, ja nyt sitä vain pitäisi tehdä todella paljon kerralla.
Kiireisimpiä tehtäviä on kehittää tavoitteet ja pelisäännöt valtion resurssien käytölle, jotta todella saadaan yhteentoimivia ja vapaasti käytettäviä ohjelmia ja järjestelmiä, jotka ovat myös yleisesti hyödyllisiä. Ihanteellinen olisi järjestelmä, jossa palkittaisiin koodaajia jälkikäteen todetun käytön ja hyödyllisyyden perusteella.


Kiireisimpiä tehtäviä on kehittää tavoitteet ja pelisäännöt valtion resurssien käytölle, jotta todella saadaan yhteentoimivia ja vapaasti käytettäviä ohjelmia ja järjestelmiä. On myös tunnistettava tärkeimmät kehityskohteet. Juha Sipilän ehdotus terveydenhuollon tietojärjestelmistä on vakavasti otettava, ja koulujenkin tietojärjestelmät voisi uusia. Vaihtoehtoja on.
On myös tunnistettava tärkeimmät kehityskohteet. Juha Sipilän ja Henna Virkkusen ehdotukset terveydenhuollon ja kuntauudistuksen tietojärjestelmistä ovat vakavasti otettavia, ja koulujenkin tietojärjestelmät voisi uusia. Vaihtoehtoja on.


Keskustelua aiheesta tarvitaan lisää. Sitä on jo alettu jäsentää Opasnet-verkkotyötilassa sivulla Nokian irtisanomiset.
Keskustelua aiheesta tarvitaan lisää. Sitä on jo alettu jäsentää Opasnet-verkkotyötilassa sivulla Nokian irtisanomiset.


Tällä viikolla Linus Thorvalds sai Millennium-palkinnon Linux-käyttöjärjestelmästään juuri siksi, että hän ensimmäisenä ymmärsi avoimen koodin merkityksen. Ottakaamme hänestä oppia, niin käännämme Nokian ahdingon Suomen voitoksi.
Tällä viikolla Linus Torvalds sai Millennium-palkinnon Linux-käyttöjärjestelmästään juuri siksi, että hän ensimmäisenä ymmärsi avoimen koodin merkityksen. Ottamalla hänestä oppia käännämme Nokian ahdingon Suomen voitoksi.


Jouni Tuomisto
Jouni Tuomisto
erikoistutkija
erikoistutkija
Kuopio
Kuopio

Versio 15. kesäkuuta 2012 kello 08.31

Nokian irtisanotut tekemään avointa koodia -- Jouni Tuomisto 15. kesäkuuta 2012 kello 07.39 (EEST)

Tämä juttu on kirjoitettu lähetettäväksi Helsingin Sanomiin. Juttu lähti 15.6. klo 11.30.

Nokian irtisanotut tekemään avointa koodia

Nokian irtisanomisilmoitus 14.6. oli katkeraa kuultavaa. Silti tämä on Suomelle myös ainutlaatuinen tilaisuus ja resurssi, jota ei saa hukata. Yhtäkkiä työmarkkinoille tulossa satoja IT-alan ammattilaisia, joiden osaamista voidaan käyttää kaikkien yhteiseksi hyväksi.

Nokiasta lähteviä ammattilaisia on värvättävä tekemään yleishyödyllisiä avoimen lähdekoodin tietokoneohjelmia ja järjestelmiä.

Avoin koodi tarkoittaa tietokoneohjelmia, joita kuka tahansa saa ottaa ilmaiseksi käyttöön, parantaa ja jakaa edelleen. Avoin koodi tuottaa paljon paremmin yhteiskunnallista lisäarvoa eli yhteistä hyvää kuin suljettu, omistajan voittoa maksimoiva koodi.

Avoin koodi tukee useita valtion tavoitteita kuten järjestelmien yhteentoimivuutta, avointa dataa ja kansalaisten osallistamista. Niinpä siitä olisi apua erityisesti muttei pelkästään valtion tietojärjestelmien kehityshankkeissa.

Satsaus avoimeen koodiin olisi valtiolta hyvä investointi, joka alkaisi tuottaa lisäarvoa jo kuukausissa. Se voisi olla ratkaiseva toimenpide, jolla Suomi sysää itsensä takaisin nousuun.

Miten tämä voitaisiin toteuttaa käytännössä?

Kiireisimpiä tehtäviä on kehittää tavoitteet ja pelisäännöt valtion resurssien käytölle, jotta todella saadaan yhteentoimivia ja vapaasti käytettäviä ohjelmia ja järjestelmiä, jotka ovat myös yleisesti hyödyllisiä. Ihanteellinen olisi järjestelmä, jossa palkittaisiin koodaajia jälkikäteen todetun käytön ja hyödyllisyyden perusteella.

On myös tunnistettava tärkeimmät kehityskohteet. Juha Sipilän ja Henna Virkkusen ehdotukset terveydenhuollon ja kuntauudistuksen tietojärjestelmistä ovat vakavasti otettavia, ja koulujenkin tietojärjestelmät voisi uusia. Vaihtoehtoja on.

Keskustelua aiheesta tarvitaan lisää. Sitä on jo alettu jäsentää Opasnet-verkkotyötilassa sivulla Nokian irtisanomiset.

Tällä viikolla Linus Torvalds sai Millennium-palkinnon Linux-käyttöjärjestelmästään juuri siksi, että hän ensimmäisenä ymmärsi avoimen koodin merkityksen. Ottamalla hänestä oppia käännämme Nokian ahdingon Suomen voitoksi.

Jouni Tuomisto erikoistutkija Kuopio

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Keskustelu:Nokian_irtisanomiset&oldid=12705”