Ero sivun ”Kilometrikorvaus AM 2012” versioiden välillä
p (→Avoin laskuri: KorvausPerKM <- 0.46) |
p (Kumottu muokkaus 12014, jonka teki Erkki Kuusisto (keskustelu) (olikin viime vuoden tieto)) |
||
Rivi 236: | Rivi 236: | ||
#RengasKuluPerKMV <- 150 # Rengaskulut/vuosi/10000km | #RengasKuluPerKMV <- 150 # Rengaskulut/vuosi/10000km | ||
#HuoltoKorjausPesuPerKMV <- 340 # Huolto-, korjaus- ja pesukulut/vuosi/10000km | #HuoltoKorjausPesuPerKMV <- 340 # Huolto-, korjaus- ja pesukulut/vuosi/10000km | ||
KorvausPerKM <- 0. | KorvausPerKM <- 0.45 # euroa/km | ||
# | # | ||
N <- 8 # Intervallien maara | N <- 8 # Intervallien maara | ||
Rivi 342: | Rivi 342: | ||
</rcode> | </rcode> | ||
=== Verohallinnon laskentaperusteet === | === Verohallinnon laskentaperusteet === |
Versio 4. toukokuuta 2012 kello 10.41
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
Avoin arviointi |
---|
MITÄ TÄLLÄ SIVUSTOLLA TEHDÄÄN:
1.3.2012 voimaan astunut kansalaisaloitelaki antaa kansalaisille mahdollisuuden viedä omia lakiehdotuksiaan eduskunnan käsiteltäväksi. Käsittely edellyttää 50000 allekirjoitusta, ja ehdotusten laadukkuudesta riippuun kuinka vakavasti otettavia ne ovat. Avoimen Ministeriön asiantuntijat yhteistyössä kansalaisten ja virkamiesten kanssa arvioivat lakiehdotusten perusteita. Tälle sivustolle koostetaan kaikille avoin arviointi, jossa haetaan perusteltuja vastauksia kysymykseen pitäisikö kilometrikorvauksia kohtuullistaa ja jos kyllä, niin kuinka? Avoimen Ministeriön lakialoiteet kerätään 1.3 avattuun Avoin Ministeriö -palveluun. Aloitteilla voi olla kolme eri statusta: (1) ideavaihe (2) luonnosvaihe (3) valmis kansalaisaloite. Vaiheessa (1) kerätään kommentteja ja näkemyksiä niin kansalaisilta kuin asiantuntijoiltakin. Näiden perusteellä päätetään nouseeko ideavaiheen aloite luonnosvaiheeseen, jolloin juristit muokkaavaat esityksen lakitekstin muotoon ja pyytävät myös sertifioiduilta asiantuntijoilta lausuntoja kuten virallisessakin lainvalmisteluprosessissa. Kilometrikorvausten kohtuullistamisesitys on nyt ideavaiheessa. Tavoitteena on löytää perustelut oikeudenmukaiselle käytännölle kilometrikorvausten suhteen. Jos hyviä perusteluja löytyy, ne kirjataan luonnosvaiheessa (2) lakiesityksen perusteosaan.
|
Lyhyt johdatus avoimeen arviointiin
Tutkimuskysymyksen avoimeen arviointiin voivat osallistua kaikki asiasta kiinnostuneet henkilöt, eturyhmät sekä virkamiehet. Työskentelytilana käytetään Opasnet-ympäristöä, joka toimii pitkälti analogisesti avoimen tietosanakirjan Wikipedian tapaan.
Avoin arviointi pyrkii tuottamaan selkeän vastauksen tutkimuskysymykseen. Tyypillisesti kysymystä voidaan lähestyä monesta eri suunnasta, kuten esimerkiksi verotuksen, elinkeinonharjoittamisen, luontoarvojen ja juridisen konsistenssin näkökulmista. Arvioinnin onnistuminen riippuu monista tekijöistä, kuten saatavilla olevan lähtödatan määrästä, osallistujien kompetenssista ja panoksesta, tutkimusongelmaan liittyvien arvojen välittymisestä käytettäviin päätöksentekomalleihin jne.
Tutkimuskysymys voi myös poikia uusia arviointeja, joita tarvitaan johonkin osakysymykseen vastaamiseen. Vaikka vastauksia arvioinnin kohteena olevaan kysymykseen voidaan parannella ikuisesti, täytyy lainvalmistelun osana käytettäville arvioinneille asettaa takaraja. Tämä arvointi jatkuu toistaseksi. Jatkosta päättää Avoimen Ministeriön ohjausryhmä myöhemmin. Mikäli arviointiprosessi tuottaa selkeän tuloksen, se kirjataan lakiesityksen liitteeksi. Arviointiprosessissa tuotettu materiaali jää Opasnettiin myöhemmin hyödynnettäväksi, esimerkiksi tilanteessa että arviointia päätetään jatkaa jossain muussa yhteydessä, vaikkapa laajemman veropoliittisen muutosesityksen osana.
Tiivistelmä voimassa olevasta kilometrikorvauskäytännöstä
Verohallinnon päätös [1] verovapaista matkakustannusten korvauksista v. 2012 olennaisin osin (9§) alla:
Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat: Korvauksen enimmäismäärä (autolle) on 45 senttiä kilometriltä, jota korotetaan
- 7 senttiä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä
- 11 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä
- 21 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä
- 3 senttiä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri
- 3 senttiä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa
- 9 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta
Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan 1 momentissa tarkoitettujen korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden.
Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 12 senttiä kilometriltä.
Mitä täytyy analysoida lainmuutoksen perusteluja varten?
Alla olevaan listaan on kerätty muutamia mielenkiintoisia näkökohtia. Osa niistä on tiivistetty julkisesta keskustelusta. Voit lisätä omat ehdotuksesi listaan. Äärellisistä resursseita johtuen ei kaikkea voida tutkia joten karsintaa tullaan suorittamaan jatkossa.
- Vaikutukset yksityisautoiluun
- Vaikutukset yrityksiin
- Kilometrikustannusten pienentämisen vaikutus kokonaisverokertymään
- Ympäristövaikutukset
- Väärinkäytön laajuus
- Vertailunäkökohdat (hyödyt ja haitat eri eturyhmille, kuinka hyväksyttäviä eri ratkaisuehdotukset ovat, kuinka todennäköisesti niitä tullaan noudattamaan, voidaanko niitä valvoa käytännössä jne.)
- Kerrannaisvaikutusten arviointi tukiviidakossa (tarkoituksena ei ole tehdä laaja-alaista remonttia verolainsäädäntöön, toistaiseksi täytynee tyytyä vain karkeaan arvioon)
- Muuta...
Harkittavat päätökset
Taulukossa on mahdollisia päätöksiä kilometrikorvauksiin liittyen sekä niiden eri vaihtoehtoja. Arvioinnissa tarkastellaan ja vertaillaan vaikutuksia tilanteissa, joissa erilaisia vaihtoehtoja päätettäisiin toteuttaa.
Obs | Päätös | Vaihtoehto | Muuttuja | Solu | Arvo | Selite |
---|---|---|---|---|---|---|
1 | Pääomakulujen sisällyttäminen | Jaetaan kilometrien suhteessa (nykytila) | 27.07 €/100 km | Pääomakulut lasketaan täysimääräisenä ja jaetaan kaikille kilometreille samassa suhteessa. Peruste: arvo alenee myös työajossa. | ||
2 | Pääomakulujen sisällyttäminen | Ei sisällytetä kilometrikorvaukseen | 0 €/100 km | Pääomakuluja ei sisällytetä kilometrikorvaukseen, vaan ne vyörytetään kokonaisuudessaan vapaa-ajan kilometreille. Peruste: työntekijä omistaa autonsa joka tapauksessa. | ||
3 | Pääomakulujen sisällyttäminen | Lasketaan arvonalenema erikseen | 0-27 €/100 km riippuen ajomääristä ja pitoajasta | Työajon aiheuttama arvonalenema lasketaan erikseen ottaen huomioon, että auton arvo alenee joka tapauksessa ajettiin sillä tai ei. Peruste: Tämä vastaa todellista kulua työntekijälle. | ||
4 | Julkinen liikenne vaihtoehtona | Julkista liikennettä ei huomioida kilometrikorvauksissa (nykytila) | Kilometrikorvaus on samansuurinen riippumatta siitä, voisiko työmatkan tehdä joukkoliikenteellä vai ei. | |||
5 | Julkinen liikenne vaihtoehtona | Julkisen liikenteen vaihtoehto asettaa korvauksen ylärajan | Jos kyseiselle matkalle on olemassa joukkoliikennevaihtoehto, sen hinta otetaan korvauksen enimmäismääräksi. | |||
6 | Julkinen liikenne vaihtoehtona | Julkisen liikenteen vaihtoehto + matka-aika asettaa korvauksen ylärajan | Jos kyseiselle matkalle on olemassa joukkoliikennevaihtoehto, sen hinta otetaan korvauksen enimmäismääräksi. Kuitenkin otetaan huomioon myös matka-ajan pidentymisestä johtuva kustannus. |
Vaikutukset yksityisautoiluun
Tulokset Autoliiton kustannuslaskurista
Tutkitaan paljonko pääoma- ja käyttökustannuksia tulee eri hintaluokkien ajoneuvojen käyttämisestä työnantajan ajoihin ja omiin ajoihin eri liikennesuoritteilla. Tutkitaan ensin sitä, kuinka käyttökustannukset on peitettävissä kilometrikorvauksella korkeahko hintaluokan uudessa autossa, jonka tarkemmat, Autoliiton laskurista saadut tyyppitiedot on esitetty alla.
Näytä yksityiskohdat |
---|
Pitoaika 7v
AUTOKOHTAISET TEKIJÄT
AUTON PÄÄOMAKULUT KÄYTTÖAJALTA
AUTON KÄYTTÖKULUT KÄYTTÖAJALTA
KUSTANNUKSET YHTEENSÄ
|
Näillä tiedoilla on laskettu käyttökustannusten ja km-korvausten erotus eri liikennesuoritteille (eli vuodessa ajetulle kilometrimäärälle) ja korvattavien ajojen osuudelle (montako prosenttia kokonaisliikennesuoritteesta on kilometrikorvattavaa ajoa). Tulokset on esitetty alla neljälle eri auton pitoajalle: 2v, 3v, 4v ja 7v.
Kuvissa x-akseli kertoo ajettujen kilometrien määrän vuodessa (0-40000 km s.e. 0.0 vastaa 0 km ja 1.0 vastaa 40000 km) ja y-akseli kilometrikustannuskorvausten piiriin kuuluvien ajokilometrien osuudeen kaikista ajetuista kilometreistä (0-100% s.e. 0.0 vastaa 0% ja 1.0 vastaa 100%). Tulokset eri pitoajoille ovat kaikki samankaltaisia värijakaumaltaan, joka kertoo käyttökustannusten ja kilometrikorvausten erotuksen euroina koko pitoajalta, tärkeimpänä erotuksena skaala (euroissa), jonka ilmaisee kuvissa oikealla oleva palkki. Punainen väri tarkoittaa sitä että autoilija jää miinukselle ja sininen sitä että hän nettoaa kilometrikorvausten avulla käyttökustannuksia suuremman määrän (ts. negatiivinen tappio = voitto).
Kokonaiskustannukset saadaan laskettua kaavasta: Kokonaiskulut = pääomakulut + käyttökulut - kilometrikorvaus. Koska pääomakulut ovat kiinteitä koko käyttöajalta, nostavat ne ainoastaan nollatasoa yllä olevissa kuvissa vakioarvolla. Pääomakulut pitoajoille 2v 21246 €, 3v 30061 €, 4v 37964 € ja 7v 57467 €. (Huom: Autoliiton laskurin antamat arvot pääomakuluille riippuvat hieman laskenta-ajankohdasta).
Avoin laskuri
Vastaa Autoliiton laskuria mutta mahdollistaa nokkapellin alle kurkistamisen. Klikkaamalla Näytä koodi-kenttää alla näet R-koodin johon laskuri perustuu. Koodia voi muuttaa wikiin ja tallennuksen jälkeen muutettu malli on kaikkien käytettävissä. Kustannusmallin parametrit voi syöttää alla oleviin kenttiin, ja laskennan voi suorittaa klikkaamalla syötekenttien alapuolelta löytyvää Aja koodi-painiketta. Laskurin perusteista yms. voidaan väitellä avoimesti Keskustelusivulla.
Verohallinnon laskentaperusteet
Kulukorvausasian neuvottelukunnan pöytäkirjat liitteineen vuosilta 2006-2011 on saatavissa alla olevasta linkistä. Tärkeimmistä kilometrikorvauskäytännön perusteista koostetaan tiivistelmä. Hallituksen kehysriihi on tehnyt asiasta päätöksen, jonka mukaan korvauksille tulee kilometrimääräinen katto, jonka jälkeen korvaus pienenee huomattavasti [2].
Tiedosto:Km-korvaus-laskelmat VM.pdf
Vaikutukset yrityksiin
- Toistaiseksi määrittämättä
Vaikutukset verokertymään
- Toistaiseksi määrittämättä
Vaikutukset luontoon
- Määritys kesken
- Kokonaiskasvihuonepäästöjen laskennassa hyödynnetään Tilastokeskuksen dataa keskimääräisistä liikennesuoritteista.
- Huom: Valmistajan ilmoittamat kulutuslukemat poikkeavat huomattavasti ajossa mitatuista. [3]
Vaikutukset lainsäädäntöön
- Toistaiseksi määrittämättä
Käyttäjien vastaukset avoimena datana
Osana avointa arviointia keräämme käyttäjien näkemyksiä siitä millainen olisi yksilön ja yhteiskunnan kannalta oikeudenmukainen kilometrikorvauskäytäntö. Käyttäjät voivat valita neljästä eri korvauskäytännöstä tai ehdottaa omaansa. Tiivistetysti vaihtoehdot ovat seuraavat:
- Nykykäytäntö: Sekä käyttökustannukset että pääomakustannukset korvataan verovapaasti (45 snt/km).
- LVM:n kaavailema ehdotus: Sekä käyttökustannukset että pääomakustannukset korvataan. Nykyinen korvaustaso säilyy kilometrikattoon 15000 km asti, minkä jälkeen korvaustaso pienenee (oletus 23 snt/km)
- LVM:n ehdotus omilla parametreilla: Kuten LVM:n ehdotus, mutta vastaaja määrittää oman kilometrikattonsa ja sen jälkeisen kilometrikorvauksen suuruuden (voi olla pienempi tai suurempi kuin nykyinen).
- Pelkkien käyttökustannusten korvaus: Pääomakuluja ei korvata. Tämä vaihtoehto voidaan toteuttaa säilyttämällä nykyisen suuruinen kilometrikorvaus mutta korvaamalla enintään puolet kokonaisliikennesuoritteesta.
- Jokin muu korvauskäytäntö
Vastauksiin voi tutustua tästä linkistä {{#opasnet_base_link:Op_fi2921}}. Linkin takaa löytyvän avoimen vastausdatan voi myös imuroida csv-tiedostoformaatissa.
Katso myös
- Kilometrikorvaus AM 2012
- Tiedosto:Km-korvaus-laskelmat VM.pdf
- Kilometrikorvauskeskustelun näkökulmat
- Autoilun kustannukset
- Syötekentiltään yksityiskohtaisempi kustannuslaskuri
- LVM:n laskelmat autoilun kuluista ja menoista mielivaltaisia (TS 11.5.2012)
Viitteet
- ↑ Vero.fi (Verohallinnon päätös v. 2012 matkakustannusten korvauksista)
- ↑ HS 23.3.2012: Kilometrikorvauksille on tulossa katto
- ↑ HS 24.2.2012: Päästöt pielessä