Keskustelu:Talvivaaran kaivoksen terveysvaikutukset

Turvallisuusselvitys 25.1.2008

PÄÄTÖS 6.6.2008 30115/36/2008

Talvivaara Projekti Oy

Lahnasjärventie 73

88120 Tuhkakylä

Asia

JOHTOPÄÄTÖKSET TURVALLISUUSSELVITYKSESTÄ SEKÄ LAUSUNTO ULKOISTA PELASTUSSUUNNITELMAA VARTEN

Yrityksen tiedot

Turvatekniikan keskus (Tukes) on vastaanottanut ja käsitellyt Talvivaara Projekti Oy:n turvallisuusselvityksen. Turvallisuusselvitys kattaa Talvivaaran kaivospiirin alueella tapahtuvan vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin. Toimipaikan käyntiosoite on Lahnasjärventie 73, Sotkamo.

Talvivaaran esiintymät sijaitsevat Kainuun vyöhykkeen eteläosassa, joka tunnetaan myös nimellä Kainuun liuskevyöhyke. Talvivaarassa on kaksi erillistä monimetallista malmiesiintymää, Kuusilampi ja Kolmisoppi.

Kaivoksen harjoittama vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi ovat laajamittaista ja laitoksen turvallisuusselvitysvelvoite perustuu sekä terveydelle vaarallisten, ympäristölle vaarallisten että palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien määriin.

Kaivoksen turvallisuusselvitysvelvoite perustuu ensisijaisesti propaanin (F+ R12) varastointiin ja käyttöön rikastamolla, lopputuotteen ominaisuuksiin (nikkelisulfidi/kobolttisulfidi, (T;) N R49, R43, R50/53/Xi; N R43, R50/53) sekä kemikaalien käyttöön rikastusprosessissa.

Teollisuusalueen yritysten vaikutus turvallisuuteen

Kaivospiirin alueella toimivat Talvivaara Projekti Oy:n lisäksi seuraavat urakoitsijat:

• Oy Forcit Ab, räjähteiden valmistus, varastointi ja käyttö,
• tuotantolouhintaa edeltävässä louhinnasssa käytettävät urakoitsijat.

Tuotantolaitosten toiminnanharjoittajat ovat toimineet yhteistoiminnassa suuronnettomuuksien torjumiseksi ja onnettomuuksien leviämisen ehkäisemiseksi.

Turvallisuuselvityksen tarkoituksena on suojata Talvivaara Projekti Oy:n Sotkamossa sijaitsevan kaivoksen kaivospiirin alueella työskentelevää henkilöstöä, alueen ympäristöä sekä alueella sijaitsevaa omaisuutta. Talvivaara Projekti Oy on tunnistanut toimintaansa liittyvät onnettomuusriskit.

Toiminnanharjoittaja on määritellyt suuronnettomuuden omassa toiminnassaan. Määritelmässä (TS kohta 1.4) tulee huomioida ja tarkentaa, että jo yhden henkilön kuolema voi olla suuronnettomuus.

Toiminnan turvallisuustaso

Yhteystiedot ja kohteen yleiskuvaus

Kemikaaliluettelossa tulee huomioida kaikki kemikaalit, myös vedenkäsittelyssä mahdollisesti käytettävät polyalumiinikloridi ja natriumhypokloriitti sekä seokset, kuten liuoskasoissa ja liuosaltaalla kiertävä liuos.

Johtamisjärjestelmä ja suorituskyvyn tarkkailu

Turvallisuusjohtamisjärjestelmässä on huomioitu vastuun jakautuminen organisaatiossa. Turvallisuusasioiden johtoryhmän yhtiössä muodostavat toimitusjohtaja, tuotantopäälliköt ja työsuojelupäällikkö. Toiminnanharjoittajan tulee huomioida, että kemikaalilainsäädännössä vastuu on aina toiminnanharjoittajalla ja että turvallisuusasiat sekä järjestelmän toimeenpano ja kehittäminen ovat Talvivaara Projekti Oy:n vastuulla. Lakisääteiset ja muut vastuuhenkilöt on tiedostettu ja nimetään.

Suorituskyvyn tarkkailuun on nimetty ennakoivia ja jälkikäteismittareita. Tukes seuraa mittareiden käyttöä valvonnassaan.

Henkilöstön koulutus on suunnitelmallista ja siinä huomioidaan alihankkijoiden ja alueella työskentelevien opastus, ulkopuolisten käyttö koulutuksessa, koulutusrekisteri sekä tietojen päivitys vuosittain.

Sisäinen auditointi ja katselmus järjestetään tuotantoalueittain. Auditoinneissa käsitellään turvallisuuteen liittyviä asioita suunnitelmallisesti.

Kaivoksella työskentelee usean eri työnantajan työntekijöitä. Kaivoksen turvallisuuspolitiikka ulotetaan koskemaan kaikkia toimijoita kaivosalueella. Ulkopuoliset toimittajat perehdytetään ja opastetaan työhön. Henkilökunta ja palvelutoimittajat on koulutettu turvallisuusmääräysten noudattamiseen ja heidän turvallinen toimintansa on varmistettu, tehtävät ja vastuualueet on tiedostettu ja hallitaan. Tehokkaan turvallisuustason ja hyvän turvallisuuskulttuurin takaamiseksi käytetään sekä ennakoivia että jälkikäteismittareita.

Turvallisuusselvityksestä saatujen tietojen perusteella menettelyt ovat kattavia.

Tukes seuraa turvallisuuden kehitystä määräaikaistarkastuksissa huomioimalla etenkin turvallisuusjärjestelmät ja -mittarit, vaaratilanneraportoinnin kehityksen, koulutuksen, eri osapuolten välisten sopimusten, toimintojen yhteensovittamisen ja harjoitusten toteutumisen.

Muutosten hallinta

Kun alueelle tehdään muutoksia, arvioidaan jo suunnitteluvaiheessa mahdolliset riskit/vaarat.

Muutosten hallinnassa huomioidaan erikseen laajemmat muutostyöt ja rakentaminen, pysyvät muutokset, muut muutokset ja muutoksista tiedottaminen. Muutokset huomioidaan päivitettäessä toimintaperiaatteisiin liittyviä asiakirjoja.

Onnettomuusriskien tunnistaminen

Kemikaalien vaaraominaisuudet huomioiden on tehty vaarojen kartoitukset ja päätetty jatkotoimenpiteistä. Vaarallisimmiksi arvioiduista kohteista ja tilanteista on tehty yksityiskohtaisemmat turvallisuus- ja seurausanalyysit. Onnettomuusriskien tunnistamisessa on käytetty useampia menetelmiä ja onnettomuusriskeihin on varauduttu teknisin ja toiminnallisin (organisatorisin) järjestelmin.

Yhtiössä pyritään jatkuvasti ja aktiivisesti tunnistamaan tilanteet ja toiminnot, joissa on suuronnettomuusvaara ja sen mahdollisuus. Riskejä kartoitetaan HAZOP-analyysillä tai muulla tilanteeseen sopivalla tavalla. Vaaran arviointi tehdään aina uuden kemikaalin tai uuden laitteiston suunnittelussa.

Onnettomuuden vaikutus kaivosalueella ja sen ympäristössä

Kaivosalueen lähettyvillä ei ole muita rakennuksia noin 6 km säteellä.

Nestekaasuräjähdys säiliön täytön yhteydessä voi aiheuttaa vaaraa 100 m säteelle ja heitteet voivat lentää kauemmaksikin. Säiliön varoventtiilin avautuminen voi johtaa kaasumaisen nestekaasun virtaamaan, joka syttyessään tuulen alapuolella aiheuttaa yli 10 kW/m2 lämpökuorman 42 metrin päähän ja yli 5 kW/m2 lämpökuorman 58 metrin päähän. Täyttöyhteiden vuotaminen tai auton/juna liikkuminen voivat aiheuttaa vakavan vuoto- ja vaaratilanteen. Säiliöihin kohdistuvaa BLEVEä ei pidetä mahdollisena, koska säiliöt ovat maapeitteisiä.

Vetylaitoksen kohdalla pahimmaksi mahdolliseksi uhkakuvaksi on luokiteltu molekyyliseulan vuotaminen rakennuksen sisällä. Vetyräjähdys voi tuhota vedynvalmistuslaitoksen, ja savukaasut voivat levitä kauas ympäristöön. Lämpökuorman yli 2kW/m2 ulottuvuus on vastaavasti 88 m. Vetylaitos toimii automaattisesti miehittämättömänä. Suurimmat riskit sen toiminnasta aiheutuvat vetykaasun voimakkaasta räjähdysominaisuudesta vetypitoisuudessa 90–95 %.

Rikkivetylaitoksella ja reaktorirakennuksessa sattuvat vuodot voivat aiheuttaa ihmishenkien menetyksiä myrkytysten kautta. Mikäli vuodot syttyvät ja räjähtävät, tuhoutuu rakennuksia ja savukaasut leviävät kauas ympäristöön.

Happi valmistetaan ilmasta erottamalla molekyyliseulalla. Laitos toimii automaattisesti, miehittämättömänä, kaukovalvontajärjestelmän avulla. Suurimmat riskit toiminnassa aiheutuvat 90 – 95 % happikaasun voimakkaasta hapetusominaisuudesta. Happilaitteistolta vaaditaan ehdotonta puhtautta.

Talvivaarassa käsitellään kerralla suuria kemikaalimääriä, mikä aiheuttaa kuljetukselle, varastoinnille ja käytölle erityisvaatimuksia.

Kasaliuotukseen liittyen suurimpia vaaratilanteita ovat liuoksen vuotaminen ympäristöön ja inhimillisistä virheistä johtuvat työtapaturmat.

H2S-kaasun vuotaminen reaktorirakennuksessa (reaktori, putkisto) tai H2S-tehtaan ja reaktorirakennuksen välisen putkiston vuotaminen on metallien talteenotossa räjähdysvaaran kannalta vaarallisin tilanne. Räjähdys voi johtaa huomattaviin omaisuusvahinkoihin ja henkilövahinkoihin. Henkilövahingot ovat mahdollisia jo pienien vuotojen yhteydessä H2S-kaasun myrkyllisyyden vuoksi.

Prosessin ja sen ohjausjärjestelmän suunnittelussa on otettu ennakolta huomioon vedyn, rikkivedyn ja rikin vaaraominaisuudet sekä määritelty erilaiset riskitilanteet poikkeamatarkastelun avulla.

Nikkelisulfidien käsittelyssä voidaan terveydelle vaarallisuutta vastaan suojautua mm. suojavaatetuksella, (paineilma)hengityslaitteilla, estämällä aineiden pölyäminen, huomioimalla sopiva sammutusaine (usein vettä ei saa käyttää).

Rikkipöly on räjähdysherkkää, mikä aiheuttaa tulipalovaaraa erityisesti käsiteltäessä rikkiä pyörökuormaajalla.

Tekniset järjestelmät

Turvallisuusselvityksessä esitettyjen tietojen perusteella tuotantolaitoksella on mahdollisuudet onnettomuuksien ehkäisemiseen toiminnan laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla. Kaivoksella on selvityksen mukaan käytössä menettelyitä, joilla se huolehtii turvallisuustason ylläpidosta ja kehittämisestä. Materiaali-, laite ja prosessivalintoja tehtäessä on käytetty vastaavan tyyppisen tuotantolaitoksen kokemusta ja asiantuntijoita.

Prosessiautomaatiossa on turvallisuuteen suuresti vaikuttavat toiminnot toteutettu erillisellä TLJ:llä.

Kaivoksen ja metallien talteenoton kunnossapito hoidetaan laitekohtaisesti keskitetyn kunnossapito-organisaation toimesta pois lukien kaivoskoneet, joiden kunnossapidosta on tehty sopimus maahantuojien kanssa.

Onnettomuuksiin varautuminen

Toiminnanharjoittaja on laatinut rakentamisaikaa koskevan sisäisen pelastussuunnitelman, jota päivitetään tilanteen mukaisesti. Suunnitelma on toimitettu Tukesille sähköisesti ilman liitteitä 19.3.2008. Sisäinen pelastussuunnitelma on päivitetty vastaamaan myös tuotantoaikaista toimintaa 17.4.2008 ja toimitettu Tukesille. Toiminnanharjoittajan tulee ottaa huomioon pelastusorganisaationsa ja pelastussuunnitelmansa laatimisessa tarvittava varautuminen toimintaan mahdollisissa onnettomuustilanteissa ennen Kainuun pelastuslaitoksen saapumista alueelle (kalusto, henkilöstön toiminta).

Talvivaara Projekti Oy:n sisäinen pelastussuunnitelma on suunniteltu kattavaksi Talvivaara Projekti Oy:n kohteet ja henkilöstön sekä urakoitsijat, joiden henkilömäärä on alle 30 henkilöä. Alueella toimivat yritykset, joiden henkilöstömäärä on yli 30, toimittavat yrityskohtaisen, sisäisen pelastussuunnitelman Talvivaara Projekti Oy:lle.

Pelastusorganisaation rakentamisessa huomioidaan koko kaivospiirin toiminta. Mikäli alueella jatkossa toimii muita lain (390/2005) ja asetuksen (59/1999) mukaisia laajamittaisia toiminnanharjoittajia, tulee heidän laatia oma, kaivoksen toimintaan sopeutettu sisäinen pelastussuunnitelma henkilömäärästä riippumatta.

Sisäinen pelastusorganisaatio toimii sekä linjaorganisaation että yrityksen pelastusorganisaation toimesta. Oman henkilöstön kokonaisvahvuus tulee olla toimintaan nähden riittävä ja käytössä tulee olla kalustoa, jolla pelastustoiminta voidaan aloittaa.

Turvallisuusselvityksessä tulee todeta, että sisäisen pelastussuunnitelman toimivuutta harjoitellaan vähintään kerran kolmessa vuodessa pelastusviranomaisen kanssa.

Lausunto turvallisuusselvityksestä

Talvivaara Projekti Oy:n Sotkamossa sijaitsevan kaivosalueen turvallisuusselvitys täyttää tässä päätöksessä esitetyin huomautuksin asetuksessa 59/1999) esitetyt vaatimukset.

Turvallisuusselvityksessä kuvattuja toimia tarkastellaan Tukesin tekemien määräaikaistarkastusten yhteydessä. Tukes valvoo myös erikseen kaivostoimintaa kaivoslainsäädännön mukaisesti sekä mahdollisia alueen muita toiminnanharjoittajia kemikaali-, räjähde- ja kaivoslainsäädännön mukaisesti.

Turvallisuusselvityksessä esitettyjä tietoja on päivitettävä, jos toiminnassa tapahtuu muutoksia, joita tässä selvityksessä ei ole käsitelty tai muista, asetuksessa (59/1999, 24 §) mainituista syistä. Turvallisuusselvitys tulee kuitenkin tarkistaa ja saattaa ajan tasalle vähintään joka viides vuosi. Tarkistettu turvallisuusselvitys tulee toimittaa Turvatekniikan keskukseen.

Lausunto ulkoista pelastussuunnitelmaa varten

Tukes on toimittanut lausuntopyynnön yhteydessä turvallisuusselvityksen, sisäisen pelastussuunnitelman ja lupahakemuksen Kainuun pelastusviranomaiselle ulkoisen pelastussuunnitelman laadintaa varten.

Turvallisuusselvityksessä on tunnistettu suuronnettomuusvaaraa aiheuttavia tapahtumia, joista merkittävimmät on erikseen mainittu tässä päätöksessä.

Turvallisuusselvityksen käsittely

Tukes on pyytänyt lausunnon Talvivaara Projekti Oy:n lähettämästä turvallisuusselvityksestä Pohjois-Suomen työsuojelupiiriltä, Kainuun ympäristökeskukselta sekä Kainuun pelastuslaitokselta.

Säännökset, joihin päätös perustuu

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) 30 §; Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999, muutos 484/2005) 23§, 28 §, 29 § ja 30 §; Nestekaasuasetus (711/1993); Räjähdeasetus (473/1993).

Johtaja	Päivi Rantakoski
Turvallisuusinsinööri	Taimo Tihinen

Tiedoksi

Kainuun pelastuslaitos, Pohjois-Suomen työsuojelupiiri, Kainuun ympäristökeskus, Tukes, Tukes/Oulu

Turvallisuusselvitys 25.1.2008

PÄÄTÖS 6.6.2008 30115/36/2008

Talvivaara Projekti Oy

Lahnasjärventie 73

88120 Tuhkakylä

Asia

JOHTOPÄÄTÖKSET TURVALLISUUSSELVITYKSESTÄ SEKÄ LAUSUNTO ULKOISTA PELASTUSSUUNNITELMAA VARTEN

Yrityksen tiedot

Turvatekniikan keskus (Tukes) on vastaanottanut ja käsitellyt Talvivaara Projekti Oy:n turvallisuusselvityksen. Turvallisuusselvitys kattaa Talvivaaran kaivospiirin alueella tapahtuvan vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin. Toimipaikan käyntiosoite on Lahnasjärventie 73, Sotkamo.

Talvivaaran esiintymät sijaitsevat Kainuun vyöhykkeen eteläosassa, joka tunnetaan myös nimellä Kainuun liuskevyöhyke. Talvivaarassa on kaksi erillistä monimetallista malmiesiintymää, Kuusilampi ja Kolmisoppi.

Kaivoksen harjoittama vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi ovat laajamittaista ja laitoksen turvallisuusselvitysvelvoite perustuu sekä terveydelle vaarallisten, ympäristölle vaarallisten että palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien määriin.

Kaivoksen turvallisuusselvitysvelvoite perustuu ensisijaisesti propaanin (F+ R12) varastointiin ja käyttöön rikastamolla, lopputuotteen ominaisuuksiin (nikkelisulfidi/kobolttisulfidi, (T;) N R49, R43, R50/53/Xi; N R43, R50/53) sekä kemikaalien käyttöön rikastusprosessissa.

Teollisuusalueen yritysten vaikutus turvallisuuteen

Kaivospiirin alueella toimivat Talvivaara Projekti Oy:n lisäksi seuraavat urakoitsijat:

• Oy Forcit Ab, räjähteiden valmistus, varastointi ja käyttö,
• tuotantolouhintaa edeltävässä louhinnasssa käytettävät urakoitsijat.

Tuotantolaitosten toiminnanharjoittajat ovat toimineet yhteistoiminnassa suuronnettomuuksien torjumiseksi ja onnettomuuksien leviämisen ehkäisemiseksi.

Turvallisuuselvityksen tarkoituksena on suojata Talvivaara Projekti Oy:n Sotkamossa sijaitsevan kaivoksen kaivospiirin alueella työskentelevää henkilöstöä, alueen ympäristöä sekä alueella sijaitsevaa omaisuutta. Talvivaara Projekti Oy on tunnistanut toimintaansa liittyvät onnettomuusriskit.

Toiminnanharjoittaja on määritellyt suuronnettomuuden omassa toiminnassaan. Määritelmässä (TS kohta 1.4) tulee huomioida ja tarkentaa, että jo yhden henkilön kuolema voi olla suuronnettomuus.

Toiminnan turvallisuustaso

Yhteystiedot ja kohteen yleiskuvaus

Kemikaaliluettelossa tulee huomioida kaikki kemikaalit, myös vedenkäsittelyssä mahdollisesti käytettävät polyalumiinikloridi ja natriumhypokloriitti sekä seokset, kuten liuoskasoissa ja liuosaltaalla kiertävä liuos.

Johtamisjärjestelmä ja suorituskyvyn tarkkailu

Turvallisuusjohtamisjärjestelmässä on huomioitu vastuun jakautuminen organisaatiossa. Turvallisuusasioiden johtoryhmän yhtiössä muodostavat toimitusjohtaja, tuotantopäälliköt ja työsuojelupäällikkö. Toiminnanharjoittajan tulee huomioida, että kemikaalilainsäädännössä vastuu on aina toiminnanharjoittajalla ja että turvallisuusasiat sekä järjestelmän toimeenpano ja kehittäminen ovat Talvivaara Projekti Oy:n vastuulla. Lakisääteiset ja muut vastuuhenkilöt on tiedostettu ja nimetään.

Suorituskyvyn tarkkailuun on nimetty ennakoivia ja jälkikäteismittareita. Tukes seuraa mittareiden käyttöä valvonnassaan.

Henkilöstön koulutus on suunnitelmallista ja siinä huomioidaan alihankkijoiden ja alueella työskentelevien opastus, ulkopuolisten käyttö koulutuksessa, koulutusrekisteri sekä tietojen päivitys vuosittain.

Sisäinen auditointi ja katselmus järjestetään tuotantoalueittain. Auditoinneissa käsitellään turvallisuuteen liittyviä asioita suunnitelmallisesti.

Kaivoksella työskentelee usean eri työnantajan työntekijöitä. Kaivoksen turvallisuuspolitiikka ulotetaan koskemaan kaikkia toimijoita kaivosalueella. Ulkopuoliset toimittajat perehdytetään ja opastetaan työhön. Henkilökunta ja palvelutoimittajat on koulutettu turvallisuusmääräysten noudattamiseen ja heidän turvallinen toimintansa on varmistettu, tehtävät ja vastuualueet on tiedostettu ja hallitaan. Tehokkaan turvallisuustason ja hyvän turvallisuuskulttuurin takaamiseksi käytetään sekä ennakoivia että jälkikäteismittareita.

Turvallisuusselvityksestä saatujen tietojen perusteella menettelyt ovat kattavia.

Tukes seuraa turvallisuuden kehitystä määräaikaistarkastuksissa huomioimalla etenkin turvallisuusjärjestelmät ja -mittarit, vaaratilanneraportoinnin kehityksen, koulutuksen, eri osapuolten välisten sopimusten, toimintojen yhteensovittamisen ja harjoitusten toteutumisen.

Muutosten hallinta

Kun alueelle tehdään muutoksia, arvioidaan jo suunnitteluvaiheessa mahdolliset riskit/vaarat.

Muutosten hallinnassa huomioidaan erikseen laajemmat muutostyöt ja rakentaminen, pysyvät muutokset, muut muutokset ja muutoksista tiedottaminen. Muutokset huomioidaan päivitettäessä toimintaperiaatteisiin liittyviä asiakirjoja.

Onnettomuusriskien tunnistaminen

Kemikaalien vaaraominaisuudet huomioiden on tehty vaarojen kartoitukset ja päätetty jatkotoimenpiteistä. Vaarallisimmiksi arvioiduista kohteista ja tilanteista on tehty yksityiskohtaisemmat turvallisuus- ja seurausanalyysit. Onnettomuusriskien tunnistamisessa on käytetty useampia menetelmiä ja onnettomuusriskeihin on varauduttu teknisin ja toiminnallisin (organisatorisin) järjestelmin.

Yhtiössä pyritään jatkuvasti ja aktiivisesti tunnistamaan tilanteet ja toiminnot, joissa on suuronnettomuusvaara ja sen mahdollisuus. Riskejä kartoitetaan HAZOP-analyysillä tai muulla tilanteeseen sopivalla tavalla. Vaaran arviointi tehdään aina uuden kemikaalin tai uuden laitteiston suunnittelussa.

Onnettomuuden vaikutus kaivosalueella ja sen ympäristössä

Kaivosalueen lähettyvillä ei ole muita rakennuksia noin 6 km säteellä.

Nestekaasuräjähdys säiliön täytön yhteydessä voi aiheuttaa vaaraa 100 m säteelle ja heitteet voivat lentää kauemmaksikin. Säiliön varoventtiilin avautuminen voi johtaa kaasumaisen nestekaasun virtaamaan, joka syttyessään tuulen alapuolella aiheuttaa yli 10 kW/m2 lämpökuorman 42 metrin päähän ja yli 5 kW/m2 lämpökuorman 58 metrin päähän. Täyttöyhteiden vuotaminen tai auton/juna liikkuminen voivat aiheuttaa vakavan vuoto- ja vaaratilanteen. Säiliöihin kohdistuvaa BLEVEä ei pidetä mahdollisena, koska säiliöt ovat maapeitteisiä.

Vetylaitoksen kohdalla pahimmaksi mahdolliseksi uhkakuvaksi on luokiteltu molekyyliseulan vuotaminen rakennuksen sisällä. Vetyräjähdys voi tuhota vedynvalmistuslaitoksen, ja savukaasut voivat levitä kauas ympäristöön. Lämpökuorman yli 2kW/m2 ulottuvuus on vastaavasti 88 m. Vetylaitos toimii automaattisesti miehittämättömänä. Suurimmat riskit sen toiminnasta aiheutuvat vetykaasun voimakkaasta räjähdysominaisuudesta vetypitoisuudessa 90–95 %.

Rikkivetylaitoksella ja reaktorirakennuksessa sattuvat vuodot voivat aiheuttaa ihmishenkien menetyksiä myrkytysten kautta. Mikäli vuodot syttyvät ja räjähtävät, tuhoutuu rakennuksia ja savukaasut leviävät kauas ympäristöön.

Happi valmistetaan ilmasta erottamalla molekyyliseulalla. Laitos toimii automaattisesti, miehittämättömänä, kaukovalvontajärjestelmän avulla. Suurimmat riskit toiminnassa aiheutuvat 90 – 95 % happikaasun voimakkaasta hapetusominaisuudesta. Happilaitteistolta vaaditaan ehdotonta puhtautta.

Talvivaarassa käsitellään kerralla suuria kemikaalimääriä, mikä aiheuttaa kuljetukselle, varastoinnille ja käytölle erityisvaatimuksia.

Kasaliuotukseen liittyen suurimpia vaaratilanteita ovat liuoksen vuotaminen ympäristöön ja inhimillisistä virheistä johtuvat työtapaturmat.

H2S-kaasun vuotaminen reaktorirakennuksessa (reaktori, putkisto) tai H2S-tehtaan ja reaktorirakennuksen välisen putkiston vuotaminen on metallien talteenotossa räjähdysvaaran kannalta vaarallisin tilanne. Räjähdys voi johtaa huomattaviin omaisuusvahinkoihin ja henkilövahinkoihin. Henkilövahingot ovat mahdollisia jo pienien vuotojen yhteydessä H2S-kaasun myrkyllisyyden vuoksi.

Prosessin ja sen ohjausjärjestelmän suunnittelussa on otettu ennakolta huomioon vedyn, rikkivedyn ja rikin vaaraominaisuudet sekä määritelty erilaiset riskitilanteet poikkeamatarkastelun avulla.

Nikkelisulfidien käsittelyssä voidaan terveydelle vaarallisuutta vastaan suojautua mm. suojavaatetuksella, (paineilma)hengityslaitteilla, estämällä aineiden pölyäminen, huomioimalla sopiva sammutusaine (usein vettä ei saa käyttää).

Rikkipöly on räjähdysherkkää, mikä aiheuttaa tulipalovaaraa erityisesti käsiteltäessä rikkiä pyörökuormaajalla.

Tekniset järjestelmät

Turvallisuusselvityksessä esitettyjen tietojen perusteella tuotantolaitoksella on mahdollisuudet onnettomuuksien ehkäisemiseen toiminnan laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla. Kaivoksella on selvityksen mukaan käytössä menettelyitä, joilla se huolehtii turvallisuustason ylläpidosta ja kehittämisestä. Materiaali-, laite ja prosessivalintoja tehtäessä on käytetty vastaavan tyyppisen tuotantolaitoksen kokemusta ja asiantuntijoita.

Prosessiautomaatiossa on turvallisuuteen suuresti vaikuttavat toiminnot toteutettu erillisellä TLJ:llä.

Kaivoksen ja metallien talteenoton kunnossapito hoidetaan laitekohtaisesti keskitetyn kunnossapito-organisaation toimesta pois lukien kaivoskoneet, joiden kunnossapidosta on tehty sopimus maahantuojien kanssa.

Onnettomuuksiin varautuminen

Toiminnanharjoittaja on laatinut rakentamisaikaa koskevan sisäisen pelastussuunnitelman, jota päivitetään tilanteen mukaisesti. Suunnitelma on toimitettu Tukesille sähköisesti ilman liitteitä 19.3.2008. Sisäinen pelastussuunnitelma on päivitetty vastaamaan myös tuotantoaikaista toimintaa 17.4.2008 ja toimitettu Tukesille. Toiminnanharjoittajan tulee ottaa huomioon pelastusorganisaationsa ja pelastussuunnitelmansa laatimisessa tarvittava varautuminen toimintaan mahdollisissa onnettomuustilanteissa ennen Kainuun pelastuslaitoksen saapumista alueelle (kalusto, henkilöstön toiminta).

Talvivaara Projekti Oy:n sisäinen pelastussuunnitelma on suunniteltu kattavaksi Talvivaara Projekti Oy:n kohteet ja henkilöstön sekä urakoitsijat, joiden henkilömäärä on alle 30 henkilöä. Alueella toimivat yritykset, joiden henkilöstömäärä on yli 30, toimittavat yrityskohtaisen, sisäisen pelastussuunnitelman Talvivaara Projekti Oy:lle.

Pelastusorganisaation rakentamisessa huomioidaan koko kaivospiirin toiminta. Mikäli alueella jatkossa toimii muita lain (390/2005) ja asetuksen (59/1999) mukaisia laajamittaisia toiminnanharjoittajia, tulee heidän laatia oma, kaivoksen toimintaan sopeutettu sisäinen pelastussuunnitelma henkilömäärästä riippumatta.

Sisäinen pelastusorganisaatio toimii sekä linjaorganisaation että yrityksen pelastusorganisaation toimesta. Oman henkilöstön kokonaisvahvuus tulee olla toimintaan nähden riittävä ja käytössä tulee olla kalustoa, jolla pelastustoiminta voidaan aloittaa.

Turvallisuusselvityksessä tulee todeta, että sisäisen pelastussuunnitelman toimivuutta harjoitellaan vähintään kerran kolmessa vuodessa pelastusviranomaisen kanssa.

Lausunto turvallisuusselvityksestä

Talvivaara Projekti Oy:n Sotkamossa sijaitsevan kaivosalueen turvallisuusselvitys täyttää tässä päätöksessä esitetyin huomautuksin asetuksessa 59/1999) esitetyt vaatimukset.

Turvallisuusselvityksessä kuvattuja toimia tarkastellaan Tukesin tekemien määräaikaistarkastusten yhteydessä. Tukes valvoo myös erikseen kaivostoimintaa kaivoslainsäädännön mukaisesti sekä mahdollisia alueen muita toiminnanharjoittajia kemikaali-, räjähde- ja kaivoslainsäädännön mukaisesti.

Turvallisuusselvityksessä esitettyjä tietoja on päivitettävä, jos toiminnassa tapahtuu muutoksia, joita tässä selvityksessä ei ole käsitelty tai muista, asetuksessa (59/1999, 24 §) mainituista syistä. Turvallisuusselvitys tulee kuitenkin tarkistaa ja saattaa ajan tasalle vähintään joka viides vuosi. Tarkistettu turvallisuusselvitys tulee toimittaa Turvatekniikan keskukseen.

Lausunto ulkoista pelastussuunnitelmaa varten

Tukes on toimittanut lausuntopyynnön yhteydessä turvallisuusselvityksen, sisäisen pelastussuunnitelman ja lupahakemuksen Kainuun pelastusviranomaiselle ulkoisen pelastussuunnitelman laadintaa varten.

Turvallisuusselvityksessä on tunnistettu suuronnettomuusvaaraa aiheuttavia tapahtumia, joista merkittävimmät on erikseen mainittu tässä päätöksessä.

Turvallisuusselvityksen käsittely

Tukes on pyytänyt lausunnon Talvivaara Projekti Oy:n lähettämästä turvallisuusselvityksestä Pohjois-Suomen työsuojelupiiriltä, Kainuun ympäristökeskukselta sekä Kainuun pelastuslaitokselta.

Säännökset, joihin päätös perustuu

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) 30 §; Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999, muutos 484/2005) 23§, 28 §, 29 § ja 30 §; Nestekaasuasetus (711/1993); Räjähdeasetus (473/1993).

Johtaja	Päivi Rantakoski
Turvallisuusinsinööri	Taimo Tihinen

Tiedoksi

Kainuun pelastuslaitos, Pohjois-Suomen työsuojelupiiri, Kainuun ympäristökeskus, Tukes, Tukes/Oulu