Ero sivun ”Jatkojulkaiseminen” versioiden välillä

Versio 31. maaliskuuta 2012 kello 07.37

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään metodi. Sivutunniste: Op_fi2911
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2911}}

Jatkojulkaiseminen on toimintatapa, jossa tieteellisen artikkelin julkaisemisen jälkeen vastaava tieto sijoitetaan avoimesti nähtäville ja kommentoitavaksi. Tarkoituksena on helpottaa lisäanalyysejä, korjata sisältöön jääneitä virheitä, käydä sisältöön liittyvää keskustelua ja helpottaa tiedon jatkokäyttöä. Julkaisuluettelon ylläpito tapahtuu miellyttävästi sivutuotteena, jos jatkojulkaiseminen tehdään toimintakykyisellä verkkoalustalla.

Kysymys

Miten tieteellisen julkaisun tieto saataisiin mahdollisimman helposti jatkokäytettäväksi, korjattavaksi ja kommentoitavaksi ilman, että rikotaan tekijänoikeuksia tai hämärretään sitä, kenelle kuuluu tieteellinen meriitti työn tekemisestä?

Vastaus

Opasnet yhdessä Kansalliskirjaston julkaisutietojärjestelmän (http://www.doria.fi) ja sen sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan, THL:n ylläpitämän osan Julkarin (http://www.julkari.fi) kanssa on toimiva ympäristö tämän työn tekemiseen.

Tieteellisen tai muun julkaisemisen jälkeen julkaisu ladataan Julkariin. Julkariin laitetaan sähköisessä muodossa
- alkuperäinen artikkeli tai muu julkaisu yleensä PDF-muodossa,
- jos tieteellisen lehden tai julkaisukanavan kanssa tehty sopimus estää alkuperäisen julkaisun lataamisen, ladataan käsikirjoituksen viimeinen versio,
- julkaisusta ladataan PDF-version lisäksi myös helpommin jatkokäytettävä tiedostoformaatti kuten ODT tai DOC. DOC-muotoiset muutetaan rutiinisti Julkarin ylläpitäjän voimin OTD:ksi,
- jos mahdollista, muut julkaisuun liittyvät tiedostot kuten kyselylomakkeet, tilastoajokoodit tai alkuuperäisdata,
- avainsanat ja muut artikkelia koskevat metatiedot,
- linkit julkaisua käsittelevään Opasnet-sivuun tai -sivuihin.

tehdään Opasnetiin uusi sivu samalla nimellä kuin artikkeli.

Opasnetiin luodaan aiheenmukaisia sivuja, jotka käsittelevät kyseisen aiheen julkaistua kirjallisuutta. JOKAINEN julkaisu kuvataan vähintään yhdellä Opasnet-sivulla, mutta yhdellä aihesivulla voi olla usean julkaisun kuvaukset. Sivulle kopioidaan alkuperäisen artikkelin
- viitetiedot Julkaisu-mallinetta käyttäen (englanninkielisellä puolella Template:Publication),
- avainsanat,
- URN (joka johtaa Julkariin) ja
- abstrakti.

Julkarin tarkoitus on arkistoida ja dokumentoida julkaisuun liittyvä aineisto ja varmistaa aineiston löytyminen jatkokäyttöä ja -jalostamista ajatellen. Opasnetin tarkoitus on käydä aiheesta sisällöllistä keskustelua, kerätä ja jäsentää muualla käytyä keskustelua ja jalostaa tietoa edelleen.

Tiedon jatkojalostaminen Opasnetissä voi tarkoittaa mm. seuraavia asioita:

Jos mahdollista, julkaisuista nostetaan esiin tärkein tutkimuskysymys, joka kirjataan väliotsikon "Question" (Kysymys) alle. Tähän saatu vastaus kirjataan väliotsikon "Answer" (Vastaus) alle heti kysymyksen perään. Varsinaiset julkaisukohtaiset tiedot eli abstraktit, avainsanat jne laitetaan alaotsikoilla eroteltuna väliotsikon "Rationale" (Perustelut) alle. Sanallisen vastauksen lisäksi laitetaan mielellään datataulukko keskeisistä tuloksista (tai mahdollisesti alkuperäisdata). Jos data on suuri, siitä ei tehdä sivulle datataulukkoa vaan se ladataan Opasnet-kantaan.
Kaikki vertaisarvioituihin lehtiin hyväksytyt julkaisut saavat rutiinisti tiedon lataajalta 72 pistettä tieteellisestä laadusta (=hyväksyttävä vertaisarvioinnissa) Rating bariin. Muualla julkaistut saavat rutiinisti 52 pistettä (=keskinkertainen). Muut lukijat saavat tietysti äänestää mielensä mukaan. Rating barilla arvioidaan kaikkia sivulla listattuja julkaisuja ja niistä jalostettua tiivistelmää (vastausta) kokonaisuutena.
Julkaisun hyödyllisyysarviota suurennetaan sitä mukaa kuin käyttöä ilmenee. Lataaja ei rutiinisti äänestä tästä asiasta.

Perustelut

Tämä helpottaisi tiedon löytymistä, kun THL:n tuottama materiaali tulisi varsin kattavasti Opasnetin, Julkarin ja Googlen hakutoiminnallisuuksien piiriin.
Tietojen jatkokäyttö olisi helppoa, kun kuvaukset ja datat olisivat suoraan käytettävissä ilman mitään erityistoimenpiteitä.
Kirjoittajat tulisivat miettineeksi datan osalta, mikä siitä on avattavissa ja mikä ei. Nyt suurin osa datasta vain piilotetaan ilman mitään varsinaista syytä, koska se on ollut tapana.
Jos sivut luokitellaan tehokkaasti, julkaisumassasta on helppo tehdä haluamiaan listauksia dpl-toiminnallisuuden avulla.
Erillistä julkaisutietokantaa ei tarvita, koska julkaisut voidaan listata sekä Julkarista että Opasnetistä.
Jos julkaisut kirjoitettaisiin alunperinkin wikiin, toimintatapa tuottaisi hyvin vähän lisätyötä.
Alkuun pääseminen on vaivalloista, mutta suurin osa lisätyöstä voidaan delegoida yksinkertaisesti kesätyöläisille, jotka voisivat aloittaa esim. YMTOn 2011 julkaisuista (n. 70 kpl).

Katso myös

Esimerkki:

Estimated intake levels for Finnish children of methylmercury from fish
- Vastaava sivu Heandessa

Viitteet

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

@@ Rivi 8: / Rivi 8: @@
 ==Vastaus==
-Opasnet on toimiva ympäristö tämän työn tekemiseen.
+Opasnet yhdessä Kansalliskirjaston julkaisutietojärjestelmän (http://www.doria.fi) ja sen sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan, THL:n ylläpitämän osan Julkarin (http://www.julkari.fi) kanssa on toimiva ympäristö tämän työn tekemiseen.
-* Tieteellisen julkaisemisen jälkeen tehdään Opasnetiin uusi sivu samalla nimellä kuin artikkeli.
+* Tieteellisen tai muun julkaisemisen jälkeen julkaisu ladataan Julkariin. Julkariin laitetaan sähköisessä muodossa
-* Sivulle kopioidaan alkuperäisen artikkelin viitetiedot ja vähintään abstrakti. Jos alkuperäisen julkaisijan kanssa tehty sopimus sallii, kopioidaan koko teksti, kuvat ja taulukot sellaisenaan wikistettynä.
+** alkuperäinen artikkeli tai muu julkaisu yleensä PDF-muodossa,
-* Jos sopimus ei salli tätä, laitetaan Opasnetiin wikistetty versio lopullisesta käsikirjoituksesta, johon lehdellä ei ole copyrightia.
+** jos tieteellisen lehden tai julkaisukanavan kanssa tehty sopimus estää alkuperäisen julkaisun lataamisen, ladataan käsikirjoituksen viimeinen versio,
-* Jos lopullista käsikirjoitusta ei jostain syystä ole saatavilla, tehdään Heandeen vastaavanniminen sivu, johon koko lopullisen artikkelin teksti, kuvat ja taulukot kopioidaan.
+** julkaisusta ladataan PDF-version lisäksi myös helpommin jatkokäytettävä tiedostoformaatti kuten ODT tai DOC. DOC-muotoiset muutetaan rutiinisti Julkarin ylläpitäjän voimin OTD:ksi,
-* Julkaisun taitettu versio (PDF-tiedosto) lisätään M-filesiin joko Heandeen luodulle sivulle, tai jos Heandeen ei tarvita erillistä sivua, Heanden sivulle "XXXXn julkaisuja YYYY", jossa XXXX on se yksikkö, joka oli päävastuullisena julkaisemisessa THL:n puolelta ja YYYY on julkaisuvuosi. Open access -lehtien PDF:t voidaan varastoida vastaavalla tavalla Opasnetin puolelle.
+** jos mahdollista, muut julkaisuun liittyvät tiedostot kuten kyselylomakkeet, tilastoajokoodit tai alkuuperäisdata,
-* Sivuille laitetaan Publication-malline ja siihen viitetiedot. Tämän avulla kaikki tietyn yksikön julkaisut voidaan listata halutulta vuodelta.
+** avainsanat ja muut artikkelia koskevat metatiedot,
-* Jos mahdollista, artikkelista nostetaan esiin tärkein tutkimuskysymys, joka kirjataan väliotsikon "Question" (Kysymys) alle ennen varsinaista artikkelitekstiä. Tähän saatu vastaus kirjataan väliotsikon "Answer" (Vastaus) alle heti kysymyksen perään. Sanallisen vastauksen lisäksi laitetaan mielellään datataulukko keskeisistä tuloksista tai alkuperäisdata. Jos data on suuri, siitä ei tehdä sivulle datataulukkoa vaan se ladataan Opasnet-kantaan.
+** linkit julkaisua käsittelevään Opasnet-sivuun tai -sivuihin.
-* Kaikki vertaisarvioituihin lehtiin hyväksytyt julkaisut saavat rutiinisti tiedon lataajalta 72 pistettä tieteellisestä laadusta (=hyväksyttävä vertaisarvioinnissa) Rating bariin. Muualla julkaistut saavat rutiinisti 52 pistettä (=keskinkertainen). Muut lukijat saavat tietysti äänestää mielensä mukaan.
+tehdään Opasnetiin uusi sivu samalla nimellä kuin artikkeli.
-* Julkaisun hyödyllisyysarviota suurennetaan sitä mukaa kuin käyttöä ilmenee. Lataaja ei rutiinistä äänestä tästä asiasta.
+* Opasnetiin luodaan aiheenmukaisia sivuja, jotka käsittelevät kyseisen aiheen julkaistua kirjallisuutta. JOKAINEN julkaisu kuvataan vähintään yhdellä Opasnet-sivulla, mutta yhdellä aihesivulla voi olla usean julkaisun kuvaukset. Sivulle kopioidaan alkuperäisen artikkelin
+** viitetiedot [[:Malline:Julkaisu|Julkaisu]]-mallinetta käyttäen (englanninkielisellä puolella [[:op_en:Template:Publication|Template:Publication]]),
+** avainsanat,
+** URN (joka johtaa Julkariin) ja
+** abstrakti.
+'''Julkarin tarkoitus''' on arkistoida ja dokumentoida julkaisuun liittyvä aineisto ja varmistaa aineiston löytyminen jatkokäyttöä ja -jalostamista ajatellen. '''Opasnetin tarkoitus''' on käydä aiheesta sisällöllistä keskustelua, kerätä ja jäsentää muualla käytyä keskustelua ja jalostaa tietoa edelleen.
+Tiedon jatkojalostaminen Opasnetissä voi tarkoittaa mm. seuraavia asioita:
+* Jos mahdollista, julkaisuista nostetaan esiin tärkein tutkimuskysymys, joka kirjataan väliotsikon "Question" (Kysymys) alle. Tähän saatu vastaus kirjataan väliotsikon "Answer" (Vastaus) alle heti kysymyksen perään. Varsinaiset julkaisukohtaiset tiedot eli abstraktit, avainsanat jne laitetaan alaotsikoilla eroteltuna väliotsikon "Rationale" (Perustelut) alle. Sanallisen vastauksen lisäksi laitetaan mielellään datataulukko keskeisistä tuloksista (tai mahdollisesti alkuperäisdata). Jos data on suuri, siitä ei tehdä sivulle datataulukkoa vaan se ladataan Opasnet-kantaan.
+* Kaikki vertaisarvioituihin lehtiin hyväksytyt julkaisut saavat rutiinisti tiedon lataajalta 72 pistettä tieteellisestä laadusta (=hyväksyttävä vertaisarvioinnissa) Rating bariin. Muualla julkaistut saavat rutiinisti 52 pistettä (=keskinkertainen). Muut lukijat saavat tietysti äänestää mielensä mukaan. Rating barilla arvioidaan kaikkia sivulla listattuja julkaisuja ja niistä jalostettua tiivistelmää (vastausta) kokonaisuutena.
+* Julkaisun hyödyllisyysarviota suurennetaan sitä mukaa kuin käyttöä ilmenee. Lataaja ei rutiinisti äänestä tästä asiasta.
 ==Perustelut==
-* Tämä helpottaisi tiedon löytymistä, kun THL:n tuottama materiaali tulisi varsin kattavasti Opasnetin hakutoiminnallisuuden piiriin.
+* Tämä helpottaisi tiedon löytymistä, kun THL:n tuottama materiaali tulisi varsin kattavasti Opasnetin, Julkarin ja Googlen hakutoiminnallisuuksien piiriin.
 * Tietojen jatkokäyttö olisi helppoa, kun kuvaukset ja datat olisivat suoraan käytettävissä ilman mitään erityistoimenpiteitä.
 * Kirjoittajat tulisivat miettineeksi datan osalta, mikä siitä on avattavissa ja mikä ei. Nyt suurin osa datasta vain piilotetaan ilman mitään varsinaista syytä, koska se on ollut tapana.
 * Jos sivut luokitellaan tehokkaasti, julkaisumassasta on helppo tehdä haluamiaan listauksia dpl-toiminnallisuuden avulla.
-* Erillistä julkaisutietokantaa ei tarvita.
+* Erillistä julkaisutietokantaa ei tarvita, koska julkaisut voidaan listata sekä Julkarista että Opasnetistä.
 * Jos julkaisut kirjoitettaisiin alunperinkin wikiin, toimintatapa tuottaisi hyvin vähän lisätyötä.
 * Alkuun pääseminen on vaivalloista, mutta suurin osa lisätyöstä voidaan delegoida yksinkertaisesti kesätyöläisille, jotka voisivat aloittaa esim. YMTOn 2011 julkaisuista (n. 70 kpl).