|
|
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| [[Luokka:Ilmastonmuutos]] | | #REDIRECT [[Kalajätteen käyttömahdollisuudet]] |
| [[Luokka:Energia]]
| |
| [[Luokka:Bioenergia]]
| |
| [[Luokka:Kalaöljy]]
| |
| [[Luokka:Jatropa]]
| |
| {{muuttuja|moderator=Johannes}}
| |
| | |
| ==Kysymys==
| |
| | |
| Kuinka paljon kalajätteestä saadaan kalajäteöljyä? Paljonko käyttökelpoista öljyä saadaan tuotettua yhdestä kilosta tai tonnista tyypillistä kalanjalostuksen jätettä?
| |
| | |
| ==Vastaus==
| |
| | |
| '''Enerfish-projektissa saadut tulokset''' yhdessä tuotantoyksikössä Vietnamissa. Lämpö ja sähkö on ilmoitettu yksikössä kWh, muut ovat tonneina.
| |
| | |
| <t2b index="Raaka-aine,Käyttö" obs="Määrä" unit="ton/d">
| |
| Kalajäte|Syöte|81
| |
| Muurahaishappo|Syöte|2 - 3
| |
| Kalajäteöljy|Tuote|18
| |
| Kalaproteiini|Tuote|15
| |
| Jätevesi|Tuote|50
| |
| Lämpö|Tarve? kWh|4000
| |
| Sähkö|Tarve? kWh|700
| |
| </t2b>
| |
| | |
| ==Perustelut==
| |
| | |
| 1.'''Valmistusprosessi'''
| |
| | |
| *'''Kalastamisen jälkeen''' kala kuljetetaan yhteen pisteeseen jatkokäsittelyä varten. Kala on esikäsiteltävä melkein heti kalastamisen jälkeen hajuhaittojen sekä hygienian takia. Kala murskataan, jotta kalan palakokoa saadaan pienemmäksi ja siihen lisätään muurahaishappoa säilyvyyden takia. Tämän jälkeen kala menee jatkokäsittelyyn, jossa öljy, ja muut sivutuotteet puristetaan kalasta. Kalajätteen ainesten erottaminen tapahtuu painovoimaa apuna käyttäen. Jätteestä erotetaan toisistaan öljy, proteiinit ja jätevesi. <ref name = enerfish> http://www.enerfish.eu/p-techno-techno_id-1/fish-wastes-to-fish-oil.html </ref>
| |
| * Huomattava seikka on myös, että kalajalostamoissa jalostuksessa kuluva energia on merkittävä kustannuserä. Enerfish projektissa mukana ollut Hiep Thanhin kalajalostamo kuluttaa energiaa 1400 KWh 1 tonnia valmista kalatuotetta kohden, ja 400 KWh 1 tonnia käsittelemätöntä kalajätettä kohden. Energiankulutusta pystytään lieventämään kierrättämällä kalajätteitä prosessin aikana. <ref name = enerfish> http://www.enerfish.eu/p-techno-techno_id-3/biodiesel-to-heat-power.html </ref>
| |
| | |
| | |
| 2.'''Energiatehokkuus'''
| |
| | |
| *'''Enerfish-projektissa''' Vietnamissa sijaitsevalla kalajätejalostamolla 81 tonnista kalajättettä saadaan valmistettua 18 tonnia kalajäteöljyä. Tästä saadaan laskettua, että 22% jalostamoon tuotavan kalajätteen kokonaismassasta voidaan muuttaa kalajäteöljyksi. Lukemaksi saatu 22% onkin suoraan verrannollinen jalostamossa käytetyn kalajätteen keskimääräiseen öljypitoisuuteen. <ref name = enerfish> http://www.enerfish.eu/p-techno-techno_id-1/fish-wastes-to-fish-oil.html </ref> </ref> <ref name = enerfish2> http://www.enerfish.eu/load-about/about-enerfish.html </ref>
| |
| *'''Kaikista kaloista''' ei ole kannattavaa valmistaa biodieseliä. Suomessa tavattavista kaloista esimerkiksi lahnan ja särki omaavat niin matalan rasvapitoisuuden (5–10 %), että niistä ei ole kannattavaa valmistaa biodieseliä. Matalasta rasvapitoisuudesta johtuen prosessiin kuluu enemmän energiaa kuin mitä kaloista on mahdolliista saada biopolttoainetta. Julkisuudessa jossain määrin esillä ollut vaihtoehto vähäarvoisen kalamassan käyttämisestä biopolttoaineena ei toisin sanoen ole kannattavaa. Suomessa tavattavista kaloista kirjolohen sisälmykset ovat erittäin tehokasta raaka-ainetta biopolttoainekäytön kannalta, sillä sen rasvapitoisuudeksi on parhaimmillaan mitattu jopa 35%.
| |
| | |
| | |
| ==Riippuvuudet==
| |
| | |
| * Ei määritelty
| |
| | |
| ==Katso myös==
| |
| | |
| {{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}
| |
| | |
| ==Avainsanat==
| |
| | |
| Kalanjalostus, öljyjäte, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto, kalajäte
| |
| | |
| ==Viitteet==
| |
| | |
| <references/>
| |
| | |
| ==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==
| |
| | |
| {{mfiles}}
| |