Ero sivun ”Keskustelu:Jatropan käyttö bioenergian lähteenä” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
Tänne sivulle kootaan kommentteja ja keskustelua sidosryhmien, asiantuntijoiden, arvioinnin tilaajien, tekijöiden ja käyttäjien välillä. Jos haluat voit kommentoida suoraan sivulle (edellyttää rekisteröitymistä) tai voit lähettää sähköpostia [[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandströmille]] (vilma.sandstrom@helsinki.fi) joka liittää kommenttisi sivulle. | Tänne sivulle kootaan kommentteja ja keskustelua sidosryhmien, asiantuntijoiden, arvioinnin tilaajien, tekijöiden ja käyttäjien välillä. Jos haluat voit kommentoida suoraan sivulle (edellyttää rekisteröitymistä) tai voit lähettää sähköpostia [[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandströmille]] (vilma.sandstrom@helsinki.fi) joka liittää kommenttisi sivulle. | ||
'''Kommentti 1.11.2011, Paula Tommila, M.Sc. (Geography), tehnyt Jatropa-aiheisen pro-gradu tutkielman vuonna 2009 <ref name=Tommila> [http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1 | Tommila, Paula, 2009, Jatropanviljely ja maankäyttö Vietnamissa. Pro gradu, Helsingin Yliopisto, Maantieteen laitos ]</ref>''' | |||
Huomasin, että olette käyttäneet graduani jo aika paljon arviointityönne lähteenä. Minulla ei ole mitään uutta dataa, jota voisin liittää tutkimukseenne, mutta haluaisin korostaa viime vuosina erityisesti Itä-Afrikassa törmäämääni asiaa. | |||
Käytännössä näyttää siltä, että jatropa ei tuota kunnollista satoa, ellei sitä viljellä hyvällä viljelysmaalla ja kastella samoin kuin muitakin hyötykasveja. On totta, että kasvi pärjää ja säilyy hengissä kuivilla ja ravinteettomilla joutomailla, mutta käytännössä öljysadot jäävät tällaisilla alueilla varsin heikoiksi. Vietnamissa ja sittemmin Etiopiassa keräämäni kokemuksen perusteella sanoisin, että jatropan suurin potentiaali on paikallisissa suhteellisen eristyneissä yhteisöissä, joissa jatropaa voidaan käyttää saman aikaisesti eroosion torjuntaan, hiilidioksidin sidontaan, ravinteiden tuottamiseen sekä pienimuotoisten öljyntarpeiden täyttämiseen. Tällaisissa oloissa jatropaöljyä voitaisiin käyttää esim. generaattoreiden polttoaineena tai saippuan tai muiden tuotteiden raaka-aineena. Kaupallisen biodieselin raaka-aineena se ei ole erityisen lupaava, koska taloudellisesti kannattavat öljysadot vaatisivat ravinteikkaan kasvualustan, jolloin sama alue kilpailee helposti myös ruoantuotannon kanssa, ja koska kasvin sadonkorjuu on edelleen pitkälti käsityötä ja siten melko kallista (tai sadonkorjuun tekeville ihmiselle pitäisi maksaa todella heikkoa palkkaa mikä ei puolestaan auta polttoaineyhtiöiden vastuullisuuskuvan parantamisessa). | |||
Kommentit tänne sähköpostista kopioinut [[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandström]] 2.11.2011 | |||
Versio 2. marraskuuta 2011 kello 06.09
Kommentteja osallistujilta
Tänne sivulle kootaan kommentteja ja keskustelua sidosryhmien, asiantuntijoiden, arvioinnin tilaajien, tekijöiden ja käyttäjien välillä. Jos haluat voit kommentoida suoraan sivulle (edellyttää rekisteröitymistä) tai voit lähettää sähköpostia Vilma Sandströmille (vilma.sandstrom@helsinki.fi) joka liittää kommenttisi sivulle.
Kommentti 1.11.2011, Paula Tommila, M.Sc. (Geography), tehnyt Jatropa-aiheisen pro-gradu tutkielman vuonna 2009 [1]
Huomasin, että olette käyttäneet graduani jo aika paljon arviointityönne lähteenä. Minulla ei ole mitään uutta dataa, jota voisin liittää tutkimukseenne, mutta haluaisin korostaa viime vuosina erityisesti Itä-Afrikassa törmäämääni asiaa.
Käytännössä näyttää siltä, että jatropa ei tuota kunnollista satoa, ellei sitä viljellä hyvällä viljelysmaalla ja kastella samoin kuin muitakin hyötykasveja. On totta, että kasvi pärjää ja säilyy hengissä kuivilla ja ravinteettomilla joutomailla, mutta käytännössä öljysadot jäävät tällaisilla alueilla varsin heikoiksi. Vietnamissa ja sittemmin Etiopiassa keräämäni kokemuksen perusteella sanoisin, että jatropan suurin potentiaali on paikallisissa suhteellisen eristyneissä yhteisöissä, joissa jatropaa voidaan käyttää saman aikaisesti eroosion torjuntaan, hiilidioksidin sidontaan, ravinteiden tuottamiseen sekä pienimuotoisten öljyntarpeiden täyttämiseen. Tällaisissa oloissa jatropaöljyä voitaisiin käyttää esim. generaattoreiden polttoaineena tai saippuan tai muiden tuotteiden raaka-aineena. Kaupallisen biodieselin raaka-aineena se ei ole erityisen lupaava, koska taloudellisesti kannattavat öljysadot vaatisivat ravinteikkaan kasvualustan, jolloin sama alue kilpailee helposti myös ruoantuotannon kanssa, ja koska kasvin sadonkorjuu on edelleen pitkälti käsityötä ja siten melko kallista (tai sadonkorjuun tekeville ihmiselle pitäisi maksaa todella heikkoa palkkaa mikä ei puolestaan auta polttoaineyhtiöiden vastuullisuuskuvan parantamisessa).
Kommentit tänne sähköpostista kopioinut Vilma Sandström 2.11.2011
Kommentti 21.10.2011, Mikko Kara, Forest Btl project:
Biomassan käytöllä biodieselin raaka-aineeksi tavoitellaan EU:n ja Suomen näkökulmasta kahta asiaa:
1. Kaiken liikenteen CO2 päästöjen vähentämistä ja siten kasvihuonekaasujen päästöjen globaalia vähennystä tai ainakin voimakkaasti kasvavan osa-alueen päästöjen kasvun hillitsemistä.
2. Energiaomavaraisuuden lisäämistä ja siis tuonti-öljyriippuvuuden vähentämistä.
Kolmantena tavoitteena on "vihreän teknologian" liiketoiminnan edistäminen osana teollisuuden rakennemuutosta.
Biomassa on taas määritelty EU:n RED- ja FQD- direktiiveissä pitkän ja perusteellisen poliittisenkin keskustelun pohjalta; mm. turve ei ole biomassaa. Samoin on eri eri raaka-aineiden ja tuotantoketjujen default GHG vähenemäarvot annettu ko direktiivien liitteissä. [2] [3] Waste vegetable or animal oil biodiesel on mainittu liitteessä (VII), mutta en löytänyt jatropan arvoja. Liitteessä on myös laskentakaava kasvihuonekaasupäästöille jota sovelletaan jos ei default arvoa ole tai siitä haluaa poiketa. Viime aikojen keskustelu ns ILUC vaikutuksista saattaa tiukentaa esimerkiksi Indonesian soilla viljeltävien biodieselin raaka-aineiden käyttömahdollisuuksia. Näissä direktiiveissä on ensimmäistä kertaa määritelty ns. kestävän kehityksen kriteerit.
Mielestäni yllä mainitun on oltava lähtökohtana myös Jatropan ja kalajätteen käytölle biodieselin raaka-aineena. Kumpikaan näistä ei täytä Suomessa käytettynä kohtaa 2. yllä. On myös huomioitava että kestävän kehityksen kriteeristössä on muitakin alueita kuin GHG vähenemä mm. sosiaaliset vaikutukset.
Näyttää siltä että Pohjoismaissa voidaan puuperäistä biomassa käyttää kestävällä tavalla biodieselin raaka-aineeksi varsinkin kun puun perinteinen teollinen käyttö on vähenemässä ja toisaalta juuri kasvihuoneilmiön vuoksi metsämme kasvavat aiempaa ripeämmin.
Kokonaisuutena pidänkin sekä jatropaan että kalajätteisiin perustuvan biodieselin tuottamista Suomen ja Pohjoismaiden markkinoille vähintäänkin arveluttavana tai ainakin on tarkkaan osoitettava että tällöin kestävän kehityksen periaatteet toteutuvat. Palmuöljyn käytön kohdalla näin ei ole.
On joka tapauksessa selvää että mainitut kaksi raaka-ainelähdettä ovat huonompia biodieselin raaka-aineita kestävän kehityksen kriteereillä tarkasteltuina kuin kotimainen puubiomassa (oikein käytettynä).
Kommentit tänne sähköpostista kopioinut Vilma Sandström 21.10.2011
Viitteet