Keskustelu:Jatropan käyttö bioenergian lähteenä

Kommentteja osallistujilta

Tänne sivulle kootaan kommentteja ja keskustelua sidosryhmien, asiantuntijoiden, arvioinnin tilaajien, tekijöiden ja käyttäjien välillä. Jos haluat voit kommentoida suoraan sivulle (edellyttää rekisteröitymistä) tai voit lähettää sähköpostia Vilma Sandströmille (vilma.sandstrom@helsinki.fi) joka liittää kommenttisi sivulle.

Kommentti 21.10.2011, Mikko Kara, Forest Btl project

Biomassan käytöllä biodieselin raaka-aineeksi tavoitellaan EU:ssa ja Suomessa näkökulmasta kahta asiaa:

1. Kaiken liikenteen CO2 päästöjen vähentämistä ja siten kasvihuonekaasujen päästöjen globaalia vähennystä tai ainakin voimakkaasti kasvavan osa-alueen päästöjen kasvun hillitsemistä.

2. Energiaomavaraisuuden lisäämistä ja siis tuonti-öljyriippuvuuden vähentämistä.

Kolmantena tavoitteena on "vihreän teknologian" liiketoiminnan edistäminen osana teollisuuden rakennemuutosta.

Biomassa on taas määritelty EU:n RED- ja FQD- direktiiveissä pitkän ja perusteellisen poliittisenkin keskustelun pohjalta; mm. turve ei ole biomassaa. Samoin on eri eri raaka-aineiden ja tuotantoketjujen default GHG vähenemäarvot annettu ko direktiivien liitteissä. Waste vegetable or animal oil biodiesel on mainittu liitteessä (VII), mutta en löytänyt jatropan arvoja. Liitteessä on myös laskentakaava kasvihuonekaasupäästöille jota sovelletaan jos ei default arvoa ole tai siitä haluaa poiketa. Viime aikojen keskustelu ns ILUC vaikutuksista saattaa tiukentaa esimerkiksi Indonesian soilla viljeltävien biodieselin raaka-aineiden käyttömahdollisuuksia. Näissä direktiiveissä on ensimmäistä kertaa määritelty ns. kestävän kehityksen kriteerit.

Mielestäni yllä mainitun on oltava lähtökohtana myös Jatropan ja kalajätteen käytölle biodieselin raaka-aineena. Kumpikaan näistä ei täytä Suomessa käytettynä kohtaa 2. yllä. On myös huomioitava että kestävän kehityksen kriteeristössä on muitakin alueita kuin GHG vähenemä mm. sosiaaliset vaikutukset.

Näyttää siltä että Pohjoismaissa voidaan puuperäistä biomassa käyttää keställä tavalla biodieselin raaka-aineeksi varsinkin kun puun perinteinen teollinen käyttö on vähenemässä ja toisaalta juuri kasvihuoneilmiön vuoksi metsämme kasvavat aiempaa ripeämmin.

Kokonaisuutena pidänkin sekä jatropaan että kalajätteisiin perustuvan biodieselin tuottamista Suomen ja Pohjoismaiden markkinoille vähintäänkin arveluttavana tai ainakin on tarkkaan osoitettava että tällöin kestävän kehityksen periaatteet toteutuvat. Palmuöljyn käytön kohdalla näin ei ole.

On joka tapauksessa selvää että mainitut kaksi raaka-ainelähdettä ovat huonompia biodieselin raaka-aineita kestävän kehityksen kriteereillä tarkasteltuina kuin kotimainen puubiomassa (oikein käytettynä).

Ystävällisin terveisin,

Mikko Kara

Kommentit tänne sähköpostista kopioinut Vilma Sandström 21.10.2011

Kommentteja käyttäjäpuolelta

Tämä jatropan aloitus näyttää hyvältä. Käsittelytapa on looginen. Joitain havaintoja ja toivomuksia:

1. syvällinen perehtyminen sellaisiin aineistoihin, joita on tehty asiaan kehitysmielessä paneutuneissa kansainvälisissä organisaatioissa, kuten World Bank, IFC, muut kehityspankit, UNEP, FAO ja sen alaiset hankkeet.
2. erityisesti sosiaalisten vaikutusten ja niihin liittyvien julkisten keskustelujen seuranta - mitä sieltä on opittavissa, vrt. hyväksyttävyys!
3. mahdollisimman ajantasaisten arvioiden tuottaminen kv. tietokannoista, mitä ovat todelliset ja toteutuvat viljelyalat maailmassa.
4. lopullisiin päätelmiin selkeyttä, kun niiden aika tulee!

Viestin tänne sähköpostista kopioi --Mikko Pohjola 25. elokuuta 2011 kello 12.37 (EEST)

Seuraavia askelia

Eipä ehkä kannata vielä hoppuilla sidosryhmäosallistamisen kanssa. Sen sijaan seuraavaksi:

1. Teemu muokkaa jatropa-arvioinnin vaikutuskaaviota tolkullisempaan muotoon siten että jatropaöljyn tuotannon ja sen biopolttonesteeksi jalostamisen ilmasto-, ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset (entäpä terveys?) tulevat huomioiduiksi järkevällä tavalla. Päätöksiä ei yritetä istuttaa kaavioon vielä, vaan ehkä sitten vasta Neste Oilin kanssa kun kysymyksen asettelua tarkennetaan.
2. Iskuryhmä voi soveltaa samaa mallia kalajätearvioinnin vaikutuskaavion tekemiseen.
3. Vaikutuskaavioiden pohjalta:
   • katsotaan tehtyjen sivujen istuminen kaavion antamaan viitekehykseen
   • mietitään sivujen muokkamisen ja/tai uusien sivujen luomisen tarve
   • kuvataan sivujen väliset riippuvuudet
   • tarkistetaan toisistaan riippuvien sivujen yhdenmukaisuus/ristiriitaisuus
   • tehdään tarvittavat lisäykset ja muutokset.
4. Tehdään muuta parantelua sivujen sisältöihin ja esitykseen sivuille kirjotettujen/kirjoitettavien kommenttien pohjalta.
5. Pannaan sidosryhmäosallistaminen uudestaan vireille kun ylläolevat alkavat olla ojennuksessa.

--Mikko Pohjola 21. heinäkuuta 2011 kello 15.10 (EEST)

Sähköposti sidosryhmille

Tervetuloa vaikuttamaan!

Työstämme parhaillaan avointa arviointia jatropa-pensaan ja kalajätteen mahdollisesta käytöstä bioenergian lähteenä. Jatropa on trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla kasvava pensas, jonka siemenet sisältävät öljyä. Kalajätteellä tarkoitetaan kalanviljelyteollisuuden sivutuotteena syntyviä öljy- ja kuivatuotejätteitä. Sekä jatropasta saatu öljy että kalajäte ovat mahdollisia biodieselin raaka-aineita, joiden kannattavuutta ja tuotannon vaikutuksia ympäristöön ja ympäröivään yhteiskuntaan tutkitaan parhaillaan. Bioenergiaa tultaneen jatkossa käyttämään enenevissä määrin ja bioenergian tuotannon raaka-aineiden valinta on siten tärkeä päätös.

Arvioinnit toteutetaan Opasnetissä (http://fi.opasnet.org), joka on wiki-pohjainen sivusto, jonka tarkoituksena on auttaa yhteiskunnallista päätöksentekoa yhteisöllisen tiedontuotannon avulla. Opasnet toivottaa tervetulleeksi kaikki, jotka haluavat edistää tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa millä tahansa alueella. Alun perin sivusto on kehitetty erityisesti selvittämään ympäristön vaikutuksia ihmisen terveyteen.

Tässä vaiheessa kutsumme muita asiantuntijatahoja ja asiasta kiinnostuneita tutustumaan luomiimme arviointisivustoihin ja osallistumaan niiden tekemiseen jakamalla tietojanne ja mielipiteitänne. Osallistumalla voitte oikeasti vaikuttaa, sillä arvioinnin tuloksia tullaan käyttämään hyväksi suunniteltaessa tulevaisuuden bioenergiahankkeita. Osallistuminen arviointiin on yksinkertaista. Arviointisivuja voi lukea ja kommentoida kuka tahansa, milloin vain. Arviointisivujen sisällön muokkaminen edellyttää rekisteröitymistä Opasnet-sivustolle. Vaihtoehtoisesti osallistujat voivat myös lähettää kommentteja, dataa ym. materiaalia allekirjoittaneelle, joka siirtää olennaiset tiedot sivustolle.

Kalajätteen osalta raaka-aineen lähteenä toimivat Kaakkois-Aasian kalankasvatuslaitokset. Jatropan viljelyaluetta tropiikissa ei ole arvioinnissa määritelty ja osallistujat voivat pohtia asiaa haluamastaan paikkasidonnaisesta tai yleisestä näkökulmasta. Haluamme aloittaa keskustelun kyseisten raaka-aineiden käytöstä. Tässä on joitakin meidän luullaksemme tärkeitä kysymyksiä keskustelun avaukseksi, mutta jos Teillä on omia näkökulmia niin mielellämme kuulemme niistäkin.

Arvioinnin on tilannut Neste Oil, ja sen tavoitteena on virittää uudenlaista ongelmanratkaisu- ja keskustelukulttuuria yritysten, yliopistotutkijoiden ja kansalaisjärjestöjen välille. Arvioinnin vastuullisena tutkijana toimii erikoistutkija Jouni Tuomisto (LT) Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Vilma Sandström toimii hankkeessa pro gradu-tutkielman tekijänä Helsingin yliopistosta ympäristötieteiden laitokselta ja vastaa kaikkiin arviointeja koskeviin kysymyksiinne.

Ohjeita osallistumiseen:
Ohje:sisällys

Linkit arviointien etusivuille:
Jatropan käyttö bioenergian lähteenä
Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä

Ystävällisin terveisin, Vilma Sandström

yhteystiedot

Tarkemmat kysymykset eri sidosryhmille

Ympäristö/ihmisoikeusjärjestöt: Teiltä haluaisimme erityisesti saada kommentteja Jatropa pensaan ja kalajätteen käytön ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista ja hyväksyttävyydestä biopolttoaineiden tuotannossa. Kalajätteen osalta raaka-aineen lähteenä toimii Kaakkois-Aasian Mekong joen suiston kalanviljelylaitokset. Jatropan viljelyaluetta tropiikissa ei ole määritelty ja osallistujat voivat pohtia asiaa haluamastaan paikkasidonnaisesta tai yleisestä näkökulmasta. Miksi Suomen kannattaisi panostaa kyseisten raaka-aineiden käyttöön bioenergian tuotannossa? Tai toisaalta miksi ei? Mikäli teillä on vaihtoehtoisia tuotantotapoja yms. niin niitäkin voi ehdottaa.

Asiantuntijatahot:  ?

Kaupalliset tahot: Teiltä haluaisimme kuulla kommentteja biopolttoaineiden tuotannosta, erityisesti Jatropan ja kalajätteen osalta mikäli teillä on niistä kokemuksia. Miksi Jatropaan ja kalaöljyjätteisiin kannattaisi panostaa biopolttoaineiden tuotannossa tulevaisuudessa? Tai toisaalta miksi ei?

Neste (Tiina Tuominen, Sari Kuusisto): Toivomme, että Nesteeltä osallistutaan arvioinnin kommentointiin ja keskustelun herättämiseen. Jotta arvionnista saadaan mahdollisimman paljon irti toivomme teidän myös avoimesti esittävän yrityksenne kokemuksia, suunnitelmia ja tulevaisuuden näkymiä kyseisten raaka-aineiden käyttöön liittyen.

Sidosryhmät

Luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöt

Greenpeace

WWF Suomi

Suomen luonnonsuojeluliitto

Dodo ry

Maan ystävät

Asiantuntijatahot

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Suomen Ympäristökeskus

Bioteknologia.info

Ilmatieteen laitos

Kuluttajien energianeuvonta - Motiva

Kuopion energia (?)

Liikennevirasto

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Suomen kalatalous- ja ympäristöopisto

Vapo/BioDiesel-hanke

Ympäristöministeriö

Energiateollisuus ry.

VTT Bioenergia ja biopolttoaineet

Paula Tommila (kirjoittanut pro gradu-tutkielman Jatropaan liittyen)

Ihmisoikeusjärjestöt

Kirkon Ulkomaanapu

Amnesty International Suomi

Reilun kaupan edistämisyhdistys/ Fair trade Finland

Kaupalliset tahot

St1

St1 Biofuels Oy

Pohdintaa osallistamiseen liittyen

• Ketju jatropaöljystä/kalajäteoljystä biodieseliksi ja edelleen sen käyttöön on kuvaamatta lähes kokonaan (ilmastovaikutuksissa tosin huomioidaan myös ainakin jossain määrin tuotannon ja käytön vaikutukset). Pitäisikö tämä ottaa työn alle vai onko nimenomaisena tarkoituksena, että se osa jätetään joko arvioinnin ulkopuolelle tai Neste Oilin asiantuntemuksen varaan?
• Sidosryhmäosallistamista voisi lähteä työstämään seuraavasti:
  • sidosryhmätyyppien tunnistaminen (luonnon puolustajat, sosiaalisen tasa-arvon puolustajat, bioenergia-asiantuntijat (tuotanto & käyttö), ympäristöasiantuntijat, ympäristöterveysasiantuntijat, maanviljelyn asiantuntijat, kalastuksen/kalatalouden asiantuntijat, …)
  • potentiaalisten sidosryhmäedustajien etsiminen ja listaaminen
  • arvioinnin/arviointien esittelymeilin muotoilu (tervetuloa tutustumaan/osallistumaan, ohjeet osallistumiseen, ennakkotietoa tulevasta, linkkejä arviointeihin ja ohjeisiin yms.)
  • potentiaalisten sidosryhmäedustajien kontaktointi (puhelu + esittelymeili perään)
  • kutsutut (ei jyrkästi kieltäytyneet) mainitaan arviointisivujen osallistujissa
  • Neste Oilia aktivoidaan osallistumaan heti elokuun alusta, jolloin käytännössä hekin ehtivät halutessaan samaan osallistumisaaltoon
  • jotenkin yleisesti kuitenkin tuntuu, että toimiva laaja osallistuminen saattaa vaatia täsmällisempää kysymyksen asettelua, eli tässä vaiheessa tavoitteeksi riittää arvioinneista tiedottaminen eri tahoille
    • ennen kontaktointia on hyvä myös tarkistaa, että sivut/arvioinnit joihin pyydetään tutustumaan ovat siistissä kunnossa, linkit toimivat ja ohjesivut yms. opasteet ovat toimivat/riittävät

--Mikko Pohjola 20. heinäkuuta 2011 kello 10.21 (EEST)

Uusi vaikutuskaavio ja muuttujat

Google Docs -tiedosto.

Jotta arviointiin saataisiin jotain tolkkua, ja että siitä pystyttäisiin tekemään kvalitatiivinen arviointi, tarvitaan selkeämpi rakenne.

Tähän keskustelua uudesta kaaviosta. Esim. miten nykyiset sivut saadaan tähän muottiin? Puuttuuko jotain? Meneekö joku kohta liian pahasti ristiin nykyisen kanssa?

⇤#: Päätös ja energiankulutus eivät ole järin relevantteja vielä. Fokus pitäisi olla jatropaöljyn tuotannossa ja siitä biodieseliksi jalostamisessa. Teen uuden version. --Teemu R 21. heinäkuuta 2011 kello 14.52 (EEST)

--#: Kuvataan Jatropa-arvioinnin muuttujien sisäsällä pelkkiä prosesseja (saannot ja vaikutukset per tuotanto). Yleisemmässä biopolttoainearvioinnissa päätös ja varsinaiset tuotannot ja vaikutukset. --Teemu R 26. heinäkuuta 2011 kello 11.22 (EEST)

Arvioinnin runko

Tuumailin että arvioinnin runko pitäisi saada kuntoon ja hahmottelin paperille omaa visiotani näistä Neste Oilin arvioinneista. Alla tulos:

• Arviointi biodieselin raaka-ainevaihtoehtojen vaikutuksista (ei arviointeja erikseen jatropasta ja kalaöljystä)
  • Päätösmuuttuja: tuotettavat biodieselmäärät raaka-aineittain.
  • Indikaattorit: ilmastovaikutukset, ekosysteemivaikutukset, sosiaaliset vaikutukset
  • Arviointi ei ota kantaa tuotannon kustannuksiin (eikä biodieselin kannattavuuteen yleensä?).
• Kuvataan relevantit prosessit
  • Esim. tuotettu siemenmäärä per hehtaari (erilaisilla mailla erilaiset luvut), tuotettu öljymäärä per määrä siemeniä jne.
• Kuvataan prosessien vaikutukset per prosessien tuotanto
  • Vaikutukset voidaan kuvata skenaarioittain, asettaen tiettyjä rajoja esim. tuotannon laajuudelle (jatropaa voidaan viljellä joutomailla maksimissaan tämän verran, jolloin nämä ja nämä vaikutukset ovat vähäiset), näin saadan myös kvalitatiivisesti kuvatut vaikutukset mukaan.

--Teemu R 25. heinäkuuta 2011 kello 15.10 (EEST)