Ero sivun ”Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä” versioiden välillä
pEi muokkausyhteenvetoa |
p (→Kysymys) |
||
Rivi 17: | Rivi 17: | ||
:{{vastusta|#: |Rajaus on olennaisesti puutteellinen sikäli, että globaalisti kalakantojen pelätään romahtavan lähivuosikymmeninä. Ellei tätä huomioida, saadaan harhainen kuva tilanteesta ja jopa käynnistetään toimintoja, jotka edelleen pahentavat tilannetta.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 11. elokuuta 2011 kello 15.39 (EEST)}} | :{{vastusta|#: |Rajaus on olennaisesti puutteellinen sikäli, että globaalisti kalakantojen pelätään romahtavan lähivuosikymmeninä. Ellei tätä huomioida, saadaan harhainen kuva tilanteesta ja jopa käynnistetään toimintoja, jotka edelleen pahentavat tilannetta.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 11. elokuuta 2011 kello 15.39 (EEST)}} | ||
===Rajat=== | ===Rajat=== |
Versio 20. lokakuuta 2011 kello 06.55
Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
Pääviesti |
---|
Kysymys:
Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä? Kalanjalostuksen öljyjäte näyttää teknisesti lupaavalta bioenergialähteeltä, mutta sen saatavuus ja toisaalta muut, mahdollisesti hyödyllisemmät käyttökohteet öljyjätteelle eivät ole vielä selvillä. Arviointi on kuitenkin vasta aivan alussa, ja tuloksen voi odottaa muuttuvan paljonkin työn aikana. |
Rajaus
Kysymys
Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä? Arvioinnissa tarkastellaan rinnakkain villin kalan kalastuksen sekä kalankasvatuksen jätteiden käyttöä bioenergian lähteenä.
- ⇤#: Rajaus on olennaisesti puutteellinen sikäli, että globaalisti kalakantojen pelätään romahtavan lähivuosikymmeninä. Ellei tätä huomioida, saadaan harhainen kuva tilanteesta ja jopa käynnistetään toimintoja, jotka edelleen pahentavat tilannetta. --Jouni Tuomisto 11. elokuuta 2011 kello 15.39 (EEST)
Rajat
- Tarkastellaan suomalaisten roolia maailmanlaajuisessa bioenergiatuotannossa.
- Mielenkiinnon kohteena on erityisesti biodieselin ja muiden liikenteen polttonesteiden tuotanto.
- Toiminnan vaikutuksista tarkastellaan lähinnä ekologisia, eettisiä ja ilmastollisia vaikutuksia, mutta olennaisen tärkeitä terveys-, kustannus- tai muitakaan vaikutuksia ei rajata ulos.
Tarkasteltavat vaihtoehdot (skenaariot)
- Nykytila ja tätä menoa (vain toteutetaan jo päätettyjä asioita ja toimeenpannaan markkinaehtoisia muutoksia). Kalanjalostuksella ei ole roolia suomalaisessa energiantuotannossa.
- Aloitetaan kalanjalostuksen öljyjätteen pienimuotoinen käyttö osana energiantuotannon kokonaisuutta.
- Aloitetaan kalanjalostuksen öljyjätteen suurisuuntainen käyttö bioenergian tuottamisessa.
Oletettu käyttö ja käyttäjät
Arvioinnilla on välitöntä merkitystä Neste Oilille ja muille energiantuotantoyhtiöille järkevien tulevaisuuden suuntien valitsemiseksi. Samoin sillä on merkitystä ympäristönsuojelijoille, joiden näkemys ja tietämys kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteenä paranee, ja he voivat paremmin arvioida, millainen kalanjalostuksen öljyjätteen käyttö olisi toivottavaa luonnon, monimuotoisuuden ja ilmastonsuojelun kannalta.
Osallistujat
Arvioinnin vastuullisena tutkijana toimii erikoistutkija Jouni Tuomisto (LT) Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Neste Oil tukee arviointia taloudellisesti ja osallistumalla työhön. Osallistujina myös avoimen arvioinnin iskuryhmä: Pauli Ordén, Tiia Sorjonen, Jaakko Örmälä, Matleena Tuomisto, Johannes Kröger, Elina Hirvonen. Mukana myös Vilma Sandström pro gradu-tutkielman tekijä Helsingin yliopistosta (lisää tähän oma käyttäjätunnuksesi ja nimesi, jos haluat osallistua). Tämä on avoin arviointi, joten kuka tahansa saa osallistua. Jos et halua osallistua niin paljon, että hankkisit oman käyttäjätunnuksen, voit käyttää sivun alalaidassa olevaa kommentointimahdollisuutta.
Tulos
Kalanjalostuksen öljyjäte näyttää teknisesti lupaavalta bioenergialähteeltä, mutta sen saatavuus ja toisaalta muut, mahdollisesti hyödyllisemmät käyttökohteet öljyjätteelle eivät ole vielä selvillä. Arviointi on kuitenkin vasta aivan alussa, ja tuloksen voi odottaa muuttuvan paljonkin työn aikana.
Perustelut
Ensyklopedia-artikkelit: | |
Taustamuuttujat:
Kalanjalostuksen kokonaistuotanto | op_en:Market prices of raw materials | op_en:World fisheries production | |
Tuotanto- ja saantomuuttujat:
Kalajätteen käyttömahdollisuudet | Biodieselin saanto kalaöljystä | |
Vaikutukset:
Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön sosiaaliset vaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset |
--10: Onko öljyn saanto tarpeeton muuttuja? Tietysti, jos on tietoa esim. siitä kuinka paljon öljyä syntyy minkäkinlaisesta kalajätteestä, sen pohjalta voi luoda oman muuttujansa "öljyn saanto". Sen voi myös sisällyttää muuttujaan "kalajäteöljyn tuotanto". --Mikko Pohjola 27. heinäkuuta 2011 kello 14.54 (EEST)
--11: Vähän on vielä nuolet vinksallaan. Oleellisinta on tietysti, että asia itsessään on ojennuksessa. Ulkoasutekijät ovat kuitenkin toissijaisia, vaikka voivat olla tärkeitä nekin. --Mikko Pohjola 27. heinäkuuta 2011 kello 14.54 (EEST)
--12: Nuoli kalajätteen tuotannosta kalajätteen muuhun käyttöön vielä pois. Vaikka ko. vaikutus voikin olla olemassa, se lienee tässä tarkastelussa tarpeeton. --Mikko Pohjola 27. heinäkuuta 2011 kello 17.54 (EEST)
--13: Sitten ei muuta kuin olemassa olevaa materiaalia vain kaavion antamaan rakenteeseen. --Mikko Pohjola 27. heinäkuuta 2011 kello 17.54 (EEST)
- --5: Kun vaikutuskaavio on tehty, riippuvuudet (mikä asia vaikuttaa mihinkin) olisi hyvä käydä läpi vaikutuskaavion avulla, listata kullekin sivulle ja katsoa, että toisiinsa vaikutussuhteessa olevat asiat on esitetty (mahdollisimman) yhdenmukaisella tavalla. --Mikko Pohjola 21. heinäkuuta 2011 kello 13.27 (EEST)
←6 Tätä Teemun kanssa tuumittiin ja päädyttiin ajatukseen, että suuri osa muuttujista kannattaa laittaa kuvaamaan prosessien yksikköpäästöjä tai -saantoja. Eli kuvataan paljonko kalajätteestä saadaan kalaöljyä (vaihtelee kalalajeittain), paljonko kalaöljystä saadaan dieseliä jne. Suurin osa tuotannon vaikutuksista on helposti laskettavissa, kun vain päätetään jokin dieselin tuotantovolyymi, ja tällä kerrotaan yksikköpäästöt, jotta nähdään paljonko eri prosesseja pitää ajaa tavoitteen saavuttamiseksi. Malli olisi siis need pull -tyyppinen, vähän elinkaariajattelua muistuttava malli. Samaa ideaa pitäisi soveltaa jatropaan, koska molemmathan perustuvat samaan tarpeeseen. Näin malleja voisi osittain yhdistää biodiesel-päässä. --Jouni Tuomisto 25. heinäkuuta 2011 kello 23.24 (EEST)
←--7: . Mietimme myös massataseeseen perustuvaa mallia kalajätteen seurantaan, mutta tästä luovuttiin koska monet tärkeät mallin osat eivät käsittele materiaalivirtoja. Lisäksi hintadynamiikka olisi ollut hankalasti kuvattavissa (tosin ei meillä ole siihen muutakaan hyvää ideaa). --Jouni Tuomisto 25. heinäkuuta 2011 kello 23.24 (EEST) (type: truth; paradigms: science: defence)
Katso myös
- Urgenche - kaupunkitason ilmastonmuutosprojekti
- Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma
- Energiatase/Kuopio
- Tehtävälista/Jatropa
- Maankäytön negatiiviset vaikutukset huomattavat biodieseltuotannossa
- Jatropan käyttö bioenergian lähteenä
Avainsanat
Kalanjalostus, öljyjäte, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto
Viitteet
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>