Avointen arvioijien yhdistys Avary

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2641
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2641}} Huom! Käytät vanhoja parametreja (todennäköisesti stub). Käytä mieluummin parametria edistyminen = Raakile.

TODO: {{#todo:Hei kaikki kesätyöläiset! Kiitoksia tähänastisesta puurtamisestanne. On hienoa nähdä kuinka paljon olette saaneet aikaan kesän aikana. On myös hienoa huomata, että aika iso porukka tässä on parin vuoden aikana ollut asioita tekemässä.

Aion lähestyä teitä kaikkia myös puhelimitse, mutta kerron tässä valmiiksi asiani. Haluaisin kuulla palautetta kesän töistä ja omista jatkosuunnitelmistanne ja kiinnostuksestanne Opasnetin suhteen. Voitte kirjoittaa niitä tälle sivulle erityisesti Perustelut-kohtaan, lähettää minulle sähköpostia tai soittaa. --Jouni Tuomisto 7. syyskuuta 2011 kello 17.06 (EEST)

Miettikää seuraavia asioita:

• Miltä kesätyö tuntui? Oliko mielenkiintoista, haastavaa, tylsää, kivaa?
• Oliko työn tekeminen vaikeaa tai helppoa? Saiko siihen halutessaan apua? Keneltä parhaiten?
• Oliko vaikeaa hahmottaa sitä, mitä oikeastaan olisi pitänyt tehdä? Saiko siihen halutessaan apua? Keneltä parhaiten?
• Mitkä olivat suurimmat ongelmat? Miten niitä olisi voinut välttää tai ratkaista?
• Mitkä olivat parhaita asioita?
• Haluaisitko tehdä tämmöistä työtä jatkossa? Miksi/miksi ei? Kuinka paljon tai millä tyylillä? (Työtä on jatkuvasti tarjolla.)
• Onko sinulla kavereita, joiden luulisit kiinnostuvan tämmöisestä työstä? Haluatko kertoa heille? Miksi/miksi ei?
• Katsokaa tällä sivulla olevaa ideaa yhdistyksen perustamisesta avoimen arvioinnin edistämiseen? Olisiko yhdistys järkevä idea? Miksi/miksi ei?
• Haluaisitko itse liittyä Avaryn jäseneksi, jos semmoinen perustetaan? Huomaa, että osallistua voi myös etänä eli muutto opiskelupaikkakunnalle ei haittaa.
• Onko sinulla mielessä jokin aihe, jonka Avary voisi ottaa edistettäväkseen? Huomaa, ettei Avary ole mitenkään sidoksissa tai rajoittunut ympäristöterveyteen kuten YMAL.
• Oletko muistanut laskuttaa kaikki kesätyösi?
  

|minttu, tiinu, tiia, joona, aino, iiro, heta, jaakko, elina, pauli, johannes, sampo, julia, mori, teemu R, noora, mikomiko|Opasnet}}

Kysymys

Millaiset säännöt pitäisi olla avointen arvioijien yhdistyksellä?

Millaiset toimintaperiaatteet sillä pitäisi olla?

Vastaus

SÄÄNTÖMALLI I ETÄOSALLISTUMINEN - Yksi kokous, yksi jäsenryhmä

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Avointen arvioijien yhdistys Avary ja sen kotipaikka on Kuopio.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja tukea yhteiskunnallista keskustelua ja demokraattisia käytäntöjä, edistää kansalaisten - erityisesti nuorten - omaehtoista osallistumista yhteiskunnan kehittämiseen sekä lisätä jaettua ymmärrystä tieteellisistä ja arvokysymyksistä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

• ylläpitää tai tukee verkkosivustoa, joka edistää avointa, johdonmukaista keskustelua ja tiedon jäsentämistä, ja tuottaa sille sisältöä,
• järjestää koulutusta ja tukea yhdistyksen tarkoitusta edistäville toimijoille,
• järjestää yhteiskunnallisia tilaisuuksia sekä keskustelu- ja koulutustilaisuuksia ja juhlia,
• harjoittaa tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa,
• tekee aloitteita eri viranomaisille ja
• on yhteistoiminnassa muiden järjestöjen kanssa.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi, hankittuaan tarvittaessa asianomaisen luvan:

• ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja
• järjestää keräyksiä ja arpajaisia
• omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.

Yhdistys on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Tämä ei kuitenkaan estä yhdistystä ottamasta kantaa, joka on jonkin puolueen tai eturyhmän kannan mukainen tai vastainen. Yhdistyksen toimintaperiaatteet ja perusarvot on määritelty yhdistyksen Peruskirjassa, joka hyväksytään yhdistyksen kokouksessa samalla menettelyllä kuin säännöt.

3. Jäsenet

Yhdistykseen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Liittymis- ja jäsenmaksu

Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous.

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 6 muuta varsinaista jäsentä sekä 2 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse.

11. Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto

6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus

8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet

9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa

10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Perustelut

Sääntöjen pohjana on käytetty Yhdistysrekisterin mallisääntöjä yhdistykselle, jolla on yksi kokous vuodessa, vain yksi jäsenryhmä ja jonka kokouksiin voi osallistua etänä.[1]

Tarkoitukseen ja toimintatapaan on kirjattu muutama keskeinen ajatus avoimesta arvioinnista. Lisäksi mainitaan yhdistystä ohjaava Peruskirja, johon kirjataan tarkemmin avoimen arvioinnin periaatteita ja perusarvoja.

Peruskirjaan kirjataan keskeisiä asioita itseorganisoituvien ryhmien toimintaperiaatteista ja johtamisesta. Niiden kirjaamista voi aloittaa tähän:

• Ajatuksia...

Toiminnan organisointi ja rahoitus

TODO: {{#todo:Tässä siis pohdintoja Avaryn roolista. Tämä ajattelu syntyi samalla kerralla kuin poikkeamaperusteluperiaate. En ole varma onko näillä sen kummempaa yhteyttä, mutta ajatukseni meni niin, että jos periaatetta aletaan soveltaa, se vaatii koulutus- ja konsultointitukea kuntatason päätöksentekoon (tai missä ikinä periaatetta sovelletaankaan), ja sitä tukea antamaan tarvitaan luultavasti muitakin toimijoita kuin YMAL. --Jouni Tuomisto 12. lokakuuta 2011 kello 07.13 (EEST)|Mikko Pohjola, Pauli Ordén|}}

Kohdassa tarkoitus ja toiminnan laatu sanotaan: "...järjestää koulutusta ja tukea yhdistyksen tarkoitusta edistäville toimijoille,..." Tämä tarkoittaa sitä, että Avary voisi ottaa asiakseen tarjota esim. tämmöisiä asioita:

• Opasnetin tukipalveluja halukkaille yrityksille, viranomaisille, tutkimuslaitoksille tai muille kiinnostuneille. Avary voisi rahoittaa toimintaansa tätä kautta.
• Kun on meneillään jokin tutkimusprojekti tai päätösvalmistelu, vastuullinen henkilö voi ulkoistaa avoimen arvioinnin käytännön tekemisen Avarylle. Hän vain lähettää kaiken asiaan liittyvän materiaalin Avaryyn, joka organisoi osaavan joukon ihmisiä wikistämään ja jäsentämään tiedon Opasnetiin. Tällainen täyden palvelun järjestelmä madaltaisi olennaisesti kynnystä lähteä kokeilemaan systeemiä.
• Edellä mainittuun toimintaan voisi saada rahoitusta jostain projektin ulkopuolisesta lähteestä. Esimerkiksi THL (tai vaikka STM) voisi nähdä avoimen toimintavan hyödylliseksi ja kustantaa budjettivaroista tiedonjäsentämistoimintaa, jota jossain tutkimusprojektissa tehdään. Projektibudjetissa ja suunnitelmassa kun tätä rahaa ei tietenkään ole, ja tutkijat eivät (vielä) osaa toimintatapoja niin hyvin, etteikö tästä koituisi lisätyötä. Kaikille olisi kuitenkin eduksi siirtyä yhtenäisiin avoimiin käytäntöihin.
• Avary voisi myös konsultoida tahoja, jotka haluavat noudattaa Onks pakko jos ei taho -periaatetta (olisiko tämä parempi kuin poikkeamaperusteluperiaate? Keksikää tälle tolkullinen nimi!). Tähänhän ei Opasnetia mitenkään välttämättä tarvita, mutta periaatteen noudattaminen kuitenkin vaatii jotain ulkopuolista tukea, ei se esim. kuntapäättäjältä synny itsestään. Avary voisi olla joustavampi toimija kuin THL tässä asiassa, jolloin ei oltaisi ongelmissa jääviyskysymysten eikä toisaalta laitosbyrokratian kanssa.
• Konsultoinnin lisäksi tämä tarkoittaa kiinnostuneiden kansalaisten kouluttamista avoimiksi arvioijiksi. Koulutustilaisuudethan oli jo ennestään mainittu toimintamuotona, mutta näkisin nuoren sukupolven järjestelmällisen kasvattamisen ja kouluttamisen olennaiseksi Avaryn tehtäväksi. Tämä on enemmän kuin tilaisuuksien järjestämistä. Tosin tämä ajatus ei ehkä nykyisestä muotoilusta kunnolla selviä. Tämmöinen toiminta on jo selkeästi THL:n toiminta-alueen ulkopuolella, koska kohderyhmää ei voi perustella millään selkeällä kytkennällä ympäristöterveyteen.

Katso myös

• Open Assessors' Network
• Opasnet
• Open assessment
• Journal of Open Assessment
• Open assessor
• Wikipuolue

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>