Ero sivun ”Officair Suomi” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 9: Rivi 9:
== Aikataulu<br>  ==
== Aikataulu<br>  ==


o Kesäkuu 2011: rakennusten valinta ja yhteystietokannan muodostaminen<br>o Elo-syyskuu 2011: yhteystietojen päivitys ja rakennusten perustietojen kokoaminen<br>o Loka-joulukuu 2011: kyselyn toteuttaminen online-muodossa, rakennusvierailut<br>o Tammi-toukokuu 2012: tulosten käsittely ja raportointi<br>  
o Kesäkuu 2011: rakennusten valinta ja yhteystietokannan muodostaminen<br>o Elo-syyskuu 2011: yhteystietojen päivitys ja rakennusten perustietojen kokoaminen<br>o Marras-tammikuu 2011: kyselyn toteuttaminen online-muodossa, rakennusvierailut<br>o Tammi-toukokuu 2012: tulosten käsittely ja raportointi<br>  


== Lisätietoja<br>  ==
== Lisätietoja<br>  ==

Versio 8. marraskuuta 2011 kello 06.30

OfficAir on EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelman rahoittama hanke, jossa kartoitetaan Euroopan laajuisesti 2000-luvulla rakennettujen uudehkojen toimistorakennuksien sisäilmaa, sen yhteyttä terveyteen sekä vertailla suomalaisia rakennuksia Euroopan muiden maiden toimistorakennuksiin. Hanke tullaan suorittamaan rakennuksen työntekijöille suunnattavalla internetpohjaisella käyttäjäkyselyllä.Tutkimuksessa on mukana maita Etelä- ja Keski-Euroopasta. Suomi edustaa projektissa Pohjoismaista rakennuskantaa.


Tämän sivun kautta voitte seurata hankkeen edistymistä ja saatte tietoa toteutuksen yksityiskohdista sekä tuloksista.

OfficAir hankkeen sivut (engl.) http://www.officair-project.eu/

Kuva 1. OfficAir -hankkeeseen mukaan lähteneet kaupungit


Hanke on edennyt Suomen osalta siten, että hankkeeseen on lupautunut mukaan lähes tarvittava määrä rakennuksia kahdeksasta kaupungista (Kuva 1.). Kartoitamme hankkeeseen vielä muutamia rakennuksia.

Aikataulu

o Kesäkuu 2011: rakennusten valinta ja yhteystietokannan muodostaminen
o Elo-syyskuu 2011: yhteystietojen päivitys ja rakennusten perustietojen kokoaminen
o Marras-tammikuu 2011: kyselyn toteuttaminen online-muodossa, rakennusvierailut
o Tammi-toukokuu 2012: tulosten käsittely ja raportointi

Lisätietoja

Tarvittaessa lisätietoja antavat puhelimitse tai sähköpostilla

Matti Peltonen, tutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
etunimi.sukunimi@thl.fi
puh. 020 610 6456
Otto Hänninen, tutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
etunimi.sukunimi@thl.fi
puh. 020 610 6471
Arja Asikainen, tutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
etunimi.sukunimi@thl.fi
puh. 020 610 6469

Hyvän sisäilman merkitys ja hyödyt

• Hyvä sisäilma -> hyvä tuottavuus, paremmat työolot

• Käyttäjien oikea toiminta -> hyvä energiatehokkuus ja sisäilman laatu -> kustannusten pienentyminen

Rakennusten sisäilmastoon on viime vuosien aikana kiinnitetty erityisen suurta huomiota, niin mediassa kuin tutkimuksessakin. Ihmiset viettävät päivittäisestä ajastaan 30 % työpaikassaan, nykyään usein sisätiloissa, hengittäen sisäilmaa useita kuutiometrejä päivässä. Sisäilmastoa on pyritty parantamaan rakentamisen laatua ja ohjausta kehittämällä uusissa asunto- ja toimistorakennuksissa. Tutkimuksissa on osoitettu, että hyvä sisäilmasto lisää rakennuksessa olevien ja työskentelevien hyvinvointia, työn tehokkuutta sekä tuottavuutta. Työn tuottavuuden on arvioita paranevan jopa 6 %, kun rakennuksen sisäilma on korjattu hyväksi. Laadultaan hyvä sisäilmasto vähentää sairauspoissaoloja ja työntekijöiden vaihtuvuutta, alentaa terveydenhoitokustannuksia sekä saa aikaan alhaisemmat rakennuksien hoitokustannukset, koska työntekijöiden valituksien ja oireiden määrä laskee. Sisäilmasto voi aiheuttaa työntekijöillä mm. allergisia oireita, hengitystiesairauksia ja – oireita, astmaa, väsymystä sekä päänsärkyä.

Hyvä sisäilmasto on kaikkien osapuolten näkökulmasta win-win – tilanne eli jokainen voittaa, kun sisäilmaston laatu on hyvä ja se koetaan miellyttäväksi. Tilanteessa työntekijöiden terveys ja hyvinvointi paranee, yritysten tuottavuus paranee ja sairaskulut pienenevät sekä kiinteistön omistajan vuokratulot kasvavat. Esimerkkilaskelmilla on osoitettu, että hyvällä sisäilmastolla saavutettavat hyödyt ovat suuremmat kuin investointien vuosikustannukset tai muutokset energiankäytössä.