Vesiopas-koulutus

Vesiopas on täydennyskoulutuskurssi talousvesilaitoksen riskinarvioinnin ja -hallinnan parantamiseksi. Koulutukseen liittyy arviointimalli Arviointi juomaveden laadun terveysvaikutuksista.

Ajankohtaista:

• 20-21.9. koulutukseen ilmoittautumiset ja lisätietoa koulutusvastaava Janne Kankkuselta: janne.kankkunen(at)gtk.fi, 044-3099322.
  • koulutuspaikkoja yhteensä 20 osallistujalle
  • koulutettaville toimitetaan esitäytettäväksi riskinarviointilomake
  • koulutuksen hinta henkilöltä 60e/päivä (EU-rahoitteisuus)
• 3. ja 4. WSP-koulutuspäivä siirtyy lokakuun puoliväliin, aikataulua sovitellaan

Ohjelma

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi2281
Moderaattori:JKankkun (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2281}} Huom! Käytät vanhoja parametreja (todennäköisesti stub). Käytä mieluummin parametria edistyminen = Raakile.

Koulutuksen rakenne

Koulutuspäivien 4-päiväinen rakenne käy läpi kaikki WSP:n vaiheet järjestyksessä.

WHO:n vuoden 2009 verkkojulkaisun mukaan WSP:n prosesskuvaus on seuraava:

Kuva:WSP-prosessin läpikäynti koulutuksessa.

1. päivä WSP:n sisältö, tavoitteen asettelu ja riskinarviointi

Aika: 20.9.2011 klo 9-17

Paikka: Luokka 1038 Tietoteknia, 1krs. Kuopio

• katso kampus-alueen kartta [1]

Klo 9.00
Lainsäädännöllinen pohja ja WSP

• erikoistutkija Ilkka Miettinen, THL

Klo 9.30
Vedentuotantoketjun ominaisuuksien tunnistaminen

Pohjavesiesiintymän geologinen rakenne

• geologi Arto Hyvönen, Geologian tutkimuskeskus/Kuopio

Pintavesilähteet, vedenkäsittely/vesilaitos

• FT Jaakko Pellinen, Oulun yliopisto

Verkosto

Klo 11.00
Keskustelua kohteiden ominaisuuksista

Klo 11.30 Lounas

Klo 12.30
WSP:n mukainen riskinarviointi

Riski käsitteenä, mikä koetaan riskinä, riskien suhteellistaminen?

• professori Jouko Tuomisto, THL

Riskinarvioinnin laatiminen ja käyttöliittymään tutustuminen 45min

• tutkija Päivi Meriläinen, THL

Klo 14.00 Kahvi

Klo 14.30
Riskinarvioinnin laatiminen tiimityönä:

• vesilaitoskohtainen, verkkopohjainen
• sanallinen kuvaus: listaukset riskeistä, priorisointi
• tuotantoketjun kuvaaminen prosessivaiheittain
• riskinarvioinnin lukuarvojen täyttäminen ja tulosten käsittely
• eri skenaarioiden testaamista
• kysymyksiä asiantuntijoilta
• riskinhallinta ja korjaavat toimenpiteet eri skenaarioille

Asiantuntijat antavat tukea tiimikohtaisten arviointien täyttämiseen. Sihteereinä toimivat kouluttajat.

Klo 16.00 Riskinarviointien esittäminen ja keskustelu

Koulutuspäivä loppuu klo 17.

2. päivä WSP-monitorointi vesilaitoksilla 21.9.2011

Tarkoitus: Poikkeama-ajojen monitorointi ja korjaavat toimenpiteet vesilaitoksella ja verkostossa

Paikka: Savonia-AMK:n vesilaitoslaboratorio ja opetustilat Kuopion Technopoliksessa (Microkatu 1C)

Aika: 21.9.2011 klo 9-17

Ohjelma:

Klo 9-11

Vesilaitossimuulaatio: esittely, käynnistäminen 30min

• tutkimuspäällikkö Eero Antikainen, Savonia-AMK

Luennot: WSP:n mukainen vedenlaadun mittaaminen vedentuotantoketjusta

• mittausstrategia
• laitoksen mittaukset
• verkoston mittaukset

Lounas

Klo 12-14

Vesilaitossimulaatio: poikkeama prosessissa 15min

• korjaavat toimenpiteet

Luennot: Vesikemikaalien toimintamekanismit, mittaaminen ja erityistilanteet

• erikoistutkija Jaakko Rämö, Oulun yliopisto

Luennot: Mittausten ylläpito ja hankinta

• Mittausten laadun varmentaminen 30min
• Mittausjärjestelmien elinkaarenhallinta 15min

Kahvi

Klo 14-17

Vesilaitossimulaatio: datan analysointi, poikkeaman läpikäynti ja korjaavien toimenpiteiden vaikutukset 30-45min

• kehitysinsinööri Petri Juntunen, Kuopion Vesi

Harjoitustyö:

• monitoirointisuunnitelman laatiminen laitoksille, 45min
  • mittauspisteet, parametrit, ylläpito
• suunnitelmien esittäminen
  • keskustelua laitoskohtaisista suunnitelmista ja tarpeista 30min

Luennot - Vedenlaadun mittaaminen ja prosessitilojen luokittelu

Mittausstrategia

• Miksi mitataan? WSP-tavoitteet
• tärkeää mitata "jotain" (kvantitatiivisyys vs. muutos, surrogaatit...)
  • Moniparametrimittaus
• keskitetty vs. hajautettu järjestelmä
• ennakointi
• tuotantoketjun turvaaminen

Raakavesilähde ja vesilaitos

• Mittausten nykytilanne laitoksissa
• Parametrit ja niiden heikkoudet/vahvuudet
  • Dataesimerkit

Verkosto

• • Mittausten nykytilanne verkostossa
• Parametrit ja niiden heikkoudet/vahvuudet
  • Dataesimerkit

Mittausten laadun varmentaminen

• ylläpito, kalibrointi, laboratorioanalyysit

Mittausjärjestelmien elinkaarenhallinta

• • avoimet rajapinnat, datan saaminen ulos
  • kyvykkyyden arviointi: hyöty hankitulle datalle, välitön/pitkäaikainen
  • hankinta- vs. ylläpitokustannukset, saatavissa palveluna?

Demonstraatio

Valmistautuminen laitosajoon

• Laitoksen toiminnallisuus
  • Prosessit
  • Mittaukset
• Mikä voi mennä vikaan? Yleisimpien poikkeamatyyppien läpikäynti
  • huonolaatuinen raakavesipulssi
  • pH-säätöanturin rikkoontuminen
  • inhimillinen erehdys

Laitoksen käyttäminen

• Prosessien läpikäynti normaalitilassa
• Poikkeaman toteuttaminen, havaitseminen ja korjaavat toimenpiteet

Laitoksen tuottaman prosessidatan analysointi

• Mitatun prosessidatan esittely ja luokittelutyön demonstrointi
  • Miten poikkeama on havaittavissa?
  • Miten korjaavat toimenpiteet onnistuivat?

3. päivä WSP-monitorointi pohjavesialueella (GTK)

Kenttätoiminta, riskimallit ja -hallinta pohjavesikohteessa

Suomalaisten harjujen rakenne on yksilöllinen ja joskus yllättäväkin. Rakenteen eri kerroksissa tapahtuu veden virtaamista ja pidättäytymistäkin esimerkiksi orsivedeksi. Vesilaitoksen tulee selvittää pohjaveden todennäköiset muodostumisreitit alueella ja seurata vedenmäärää ja -laatua ennakoiden laitokselle tulevaa raakavettä. Pohjaveden kulkeutumiseen maaperässä usein menee kuukausia.

Harjun rakenne ratkaisee merkittävän osan pohjavesiriskeistä. Harjut ovat olleet myös yhdyskunnan suosimaa kaavoitusaluetta niin asunnoille kuin teollisuudellekin. Päästöriskejä on olemassa.

3D-simulaattori

Geologi laatii koulutuskohteesta tarkan rakennekuvauksen, joka visualisoidaan 3D-laitteistoilla yleisölle. Esityksessä käydään läpi mm.:

• harjumuodostuma-alueen kalliopinnan topografia
• maa-aineskerrokset, erityisesti vettä hyvin johtavat kerrokset
• veden kulkeutumisreitit raakavesikaivoihin
• potentiaaliset monitorointi ja näytteenottopisteet

Tutustuminen riskinarvioinnin kohdetyöhön ja seurantaan

Rasti 1: Harjurakenneselvitykset

• painovoimamittaukset - kallionpinta
• maatutkaus - nopea ja tehokasta kerrosrakennetta
• räjäytysseismisestä luotauksesta tukea ruhjeiden tulkintaan
• sedimenttikerrosten luotaus - rantaimeytymisen suotovyöhykkeet ja vedenalaiset kerrosrakenteet

Rasti 2: Kohdeharjun perusrakenteet

• tavoitteena tutustuttaa kohdeharjuun
• kerrosrakenne:harjuydin,liepeet...
• ruhjeisuus ja kallion asema
  • paljastumat,kairaustieto,epävarmuudet
• mahdolliset harjusedimentit

Rasti 3: Pohjaveden virtauksen ja laadun mittaaminen

• Veden virtaaminen eri kerroksissa
• Vedenoton vaikutus pohjaveteen
• Rantaimeytyminen
• Pohjavedenlaadun mittaaminen

Rasti 4: Riskit

• oletetut/todennetut kulkeutumisreitit
• mikrobien ja haittaaineiden kulkeutumisen estäminen ottamolle
• mikrobien ja haitta-aineiden seuranta

4. päivä WSP:n mukainen ennakoiva reagointi mahdolliseen poikkeamaan, asiantuntijaverkoston käyttö ja viestintä

Sisältää koko juomaveden tuotantoketjun: raakavedet, veden käsittely ja verkosto. Mahdollisia poikkeamatapauksina kaikkein tyypillisimpiä ovat veden kemiaan ja mikrobiologiaan liittyvät ongelmat.

Luennot

• Riskienhallinta: ennakoiva toiminta laitoksella, varautumissuunnitelman läpikäynti
• Riskitiedottaminen: ennakoiva ja faktoihin perustuva tiedottaminen eri tilanteissa eri kohderyhmille

Poikkeamasimulaatio

• Prosessimuutokset (hitaat,nopeat)
• Välittömät toimenpiteet
  • Näytteenotto,lisämittaukset,online-tarkkailu
• Arvioinnin päivittäminen
  • asiantuntijaverkoston aktivointi
  • lisätiedonhankinta
• Tiedottaminen eri tilanteissa
  • oletetun poikkeaman havaitseminen, huolenilmaisu (hitaat ilmiöt viikossa, nopeat tunnissa)
  • toimenpiteistä päättäminen
  • varmentavan tiedon saaminen
  • jälkitiedottaminen tai siirtyminen poikkeamatiedotukseen