Versio 13. syyskuuta 2011 kello 11.21

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi2281
Moderaattori:JKankkun (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2281}} Huom! Käytät vanhoja parametreja (todennäköisesti stub). Käytä mieluummin parametria edistyminen = Raakile.

Vesiopas on täydennyskoulutuskurssi talousvesilaitoksen riskinarvioinnin ja -hallinnan parantamiseksi. Koulutukseen liittyy arviointimalli Arviointi juomaveden laadun terveysvaikutuksista.

Koulutuksen rakenne

Koulutuspäivien 4-päiväinen rakenne käy läpi kaikki WSP:n vaiheet järjestyksessä.

WHO:n vuoden 2009 verkkojulkaisun mukaan WSP:n prosesskuvaus on seuraava:

1. päivä WSP:n sisältö, tavoitteen asettelu ja riskinarviointi

1. Luennot

Lainsäädännöllinen pohja ja WSP 30min

Vedentuotantoketjun ominaisuuksien tunnistaminen

pohjavesiesiintymän geologinen rakenne (GTK) 30min
pintavesilähteet, vedenkäsittely/vesilaitos 1h
Verkosto 30min

Keskustelu

Klo 11.30 Lounas

Riskinarviointi

Riski käsitteenä, mikä koetaan riskinä, riskien suhteellistaminen? 45min
Riskinarvioinnin laatiminen ja käyttöliittymään tutustuminen 45min

Klo 14.00 Kahvi

2. Riskinarvioinnin laatiminen tiimeissä (vesilaitoskohtainen, verkkopohjainen):

sanallinen kuvaus: listaukset riskeistä, priorisointi
tuotantoketjun kuvaaminen prosessivaiheittain
riskinarvioinnin lukuarvojen täyttäminen ja tulosten käsittely
eri skenaarioiden testaamista
kysymyksiä asiantuntijoilta
riskinhallinta ja korjaavat toimenpiteet eri skenaarioille

Laadinnassa mukana moderaattorit, jotka toimivat sihteereinä tai työnohjaajina. Kullakin ryhmällä mahdollisuus saada asiantuntijoiden tukea arviointien täyttämiseen.

3. Riskinarviointien esittäminen ja keskustelu koko porukan kesken

palaute

Koulutuspäivä loppuu klo 17.

2. päivä WSP-monitorointi vesilaitoksilla 21.9.2011

Tarkoitus: Poikkeama-ajojen monitorointi ja korjaavat toimenpiteet vesilaitoksella ja verkostossa

Paikka: Savonia-AMK:n vesilaitoslaboratorio ja opetustilat Kuopion Technopoliksessa (Microkatu 1C)

Aika: 21.9.2011 klo 9-17

Ohjelma:

Klo 9-11

demo 1. vaihe - esittely, käynnistäminen 30min
luennot 1.5h
- mittausstrategia
- laitoksen mittaukset
- verkoston mittaukset

Lounas

Klo 12-14

demo 2. vaihe - poikkeama prosessissa 30min
- korjaavat toimenpiteet
luennot 45min
- Mittausten laadun varmentaminen 30min
- Mittausjärjestelmien elinkaarenhallinta 15min

Kahvi

Klo 14-17

demo 3. vaihe - datan analysointi, poikkeaman läpikäynti ja korjaavien toimenpiteiden vaikutukset 1h
monitoirointisuunnitelman laatiminen laitoksille, 30min
- mittauspisteet, parametrit, ylläpito
keskustelua laitoskohtaisista suunnitelmista ja tarpeista

Luennot - Vedenlaadun mittaaminen ja prosessitilojen luokittelu

Mittausstrategia

Miksi mitataan? WSP-tavoitteet
tärkeää mitata "jotain" (kvantitatiivisyys vs. muutos, surrogaatit...)
- Moniparametrimittaus
keskitetty vs. hajautettu järjestelmä
ennakointi
tuotantoketjun turvaaminen

Raakavesilähde ja vesilaitos

Mittausten nykytilanne laitoksissa
Parametrit ja niiden heikkoudet/vahvuudet
- Dataesimerkit

Verkosto

- Mittausten nykytilanne verkostossa
Parametrit ja niiden heikkoudet/vahvuudet
- Dataesimerkit

Mittausten laadun varmentaminen

ylläpito, kalibrointi, laboratorioanalyysit

Mittausjärjestelmien elinkaarenhallinta

- avoimet rajapinnat, datan saaminen ulos
- kyvykkyyden arviointi: hyöty hankitulle datalle, välitön/pitkäaikainen
- hankinta- vs. ylläpitokustannukset, saatavissa palveluna?

Demonstraatio

Valmistautuminen laitosajoon

Laitoksen toiminnallisuus
- Prosessit
- Mittaukset
Mikä voi mennä vikaan? Yleisimpien poikkeamatyyppien läpikäynti
- huonolaatuinen raakavesipulssi
- pH-säätöanturin rikkoontuminen
- inhimillinen erehdys

Laitoksen käyttäminen

Prosessien läpikäynti normaalitilassa
Poikkeaman toteuttaminen, havaitseminen ja korjaavat toimenpiteet

Laitoksen tuottaman prosessidatan analysointi

Mitatun prosessidatan esittely ja luokittelutyön demonstrointi
- Miten poikkeama on havaittavissa?
- Miten korjaavat toimenpiteet onnistuivat?

3. päivä WSP-monitorointi pohjavesialueella (GTK)

Kenttätoiminta, riskimallit ja -hallinta pohjavesikohteessa

Suomalaisten harjujen rakenne on yksilöllinen ja joskus yllättäväkin. Rakenteen eri kerroksissa tapahtuu veden virtaamista ja pidättäytymistäkin esimerkiksi orsivedeksi. Vesilaitoksen tulee selvittää pohjaveden todennäköiset muodostumisreitit alueella ja seurata vedenmäärää ja -laatua ennakoiden laitokselle tulevaa raakavettä. Pohjaveden kulkeutumiseen maaperässä usein menee kuukausia.

Harjun rakenne ratkaisee merkittävän osan pohjavesiriskeistä. Harjut ovat olleet myös yhdyskunnan suosimaa kaavoitusaluetta niin asunnoille kuin teollisuudellekin. Päästöriskejä on olemassa.

3D-simulaattori

Geologi laatii koulutuskohteesta tarkan rakennekuvauksen, joka visualisoidaan 3D-laitteistoilla yleisölle. Esityksessä käydään läpi mm.:

harjumuodostuma-alueen kalliopinnan topografia
maa-aineskerrokset, erityisesti vettä hyvin johtavat kerrokset
veden kulkeutumisreitit raakavesikaivoihin
potentiaaliset monitorointi ja näytteenottopisteet

Tutustuminen riskinarvioinnin kohdetyöhön ja seurantaan

Rasti 1: Harjurakenneselvitykset

painovoimamittaukset - kallionpinta
maatutkaus - nopea ja tehokasta kerrosrakennetta
räjäytysseismisestä luotauksesta tukea ruhjeiden tulkintaan
sedimenttikerrosten luotaus - rantaimeytymisen suotovyöhykkeet ja vedenalaiset kerrosrakenteet

Rasti 2: Kohdeharjun perusrakenteet

tavoitteena tutustuttaa kohdeharjuun
kerrosrakenne:harjuydin,liepeet...
ruhjeisuus ja kallion asema
- paljastumat,kairaustieto,epävarmuudet
mahdolliset harjusedimentit

Rasti 3: Pohjaveden virtauksen ja laadun mittaaminen

Veden virtaaminen eri kerroksissa
Vedenoton vaikutus pohjaveteen
Rantaimeytyminen
Pohjavedenlaadun mittaaminen

Rasti 4: Riskit

oletetut/todennetut kulkeutumisreitit
mikrobien ja haittaaineiden kulkeutumisen estäminen ottamolle
mikrobien ja haitta-aineiden seuranta

4. päivä WSP:n mukainen ennakoiva reagointi mahdolliseen poikkeamaan, asiantuntijaverkoston käyttö ja viestintä

Sisältää koko juomaveden tuotantoketjun: raakavedet, veden käsittely ja verkosto. Mahdollisia poikkeamatapauksina kaikkein tyypillisimpiä ovat veden kemiaan ja mikrobiologiaan liittyvät ongelmat.

Luennot

Riskienhallinta: ennakoiva toiminta laitoksella, varautumissuunnitelman läpikäynti
Riskitiedottaminen: ennakoiva ja faktoihin perustuva tiedottaminen eri tilanteissa eri kohderyhmille

Poikkeamasimulaatio

Prosessimuutokset (hitaat,nopeat)
Välittömät toimenpiteet
- Näytteenotto,lisämittaukset,online-tarkkailu
Arvioinnin päivittäminen
- asiantuntijaverkoston aktivointi
- lisätiedonhankinta
Tiedottaminen eri tilanteissa
- oletetun poikkeaman havaitseminen, huolenilmaisu (hitaat ilmiöt viikossa, nopeat tunnissa)
- toimenpiteistä päättäminen
- varmentavan tiedon saaminen
- jälkitiedottaminen tai siirtyminen poikkeamatiedotukseen

@@ Rivi 3: / Rivi 3: @@
 '''Vesiopas''' on täydennyskoulutuskurssi talousvesilaitoksen riskinarvioinnin ja -hallinnan parantamiseksi. Koulutukseen liittyy arviointimalli [[Arviointi juomaveden laadun terveysvaikutuksista]].
-=VESIOPAS - VESIHUOLLON RISKINARVIOINNIN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN=
-Sivustolle kootaan kurssi- ja tiedotusmateriaalia Eracedu-hankkeeseen kehitettävää Vesihuollon kurssia syyskuun lopussa 2011.
-Kouluksen toteutusvastuussa toimii koulutussuunnittelija [[User:jkankkun|Janne Kankkunen]].
-=Simulaatiokoulutusmaisuus=
-Simulaatio on oppimisen näkökulmasta todellisuutta jäljittelevä oppimisympäristö, jossa simuloidut tapahtumat tapahtuvat ennalta määritellyllä tavalla. Simulaatio on tekemällä oppimista tai havainnollistamista. Simulaation avulla toteutetussa opiskelussa painottuvat konkreettiset tapahtumat; käsitteet ja teoria ovat toiminnan tukena. Toiminnan avulla opiskelija ymmärtää opiskeltavan aihepiirin. Simulaatio mahdollistaa havainnollisuuden ja luo kokemuksellisuutta. Koulutusvaiheina voivat olla mm. motivointi, harjoittelu, uuden oppiminen ja testaaminen. Simuloidun toiminnan avulla opiskelija huomaa myös tiedolliset rajoitteensa opiskeltavaan asiaan, mikä haastaa opiskelijan hankkimaan lisää teoreettista tietoa, jotta hän voi tehdä simulaatioharjoituksessa oikeita ratkaisuja ja johtopäätöksiä.
-Simulaatio valmentaa toimimaan reaalimaailmassa suunnitelmallisesti, johdonmukaisesti ja järkevällä tavalla. Simulaattorilla voidaan harjoitella ja demonstroida mm. virhetilanteita turvallisesti. Vaarana kuitenkin on, että oppijalle jää väärä mielikuva virhetilanteiden ”turvallisuudesta”.
-Simulaatio-opetusohjelmat kehittävät opiskelijan luovuutta, loogista ajattelua, itsenäistä päätöksentekokykyä ja ryhmätyötaitoja. Lisäksi opiskelijan on mahdollista saada välittömästi palautetta oppimastaan, jolloin opiskelijan oman oppimisen arviointi kehittyy. Ammatillisessa koulutuksessa on oppisisältöjen suunnittelussa mahdollista entistä paremmin ottaa huomioon työelämän tarpeet.
-Opiskelu simulaatiossa vaatii myös ohjaajan toiminnan.
-=Tavoitteet=
-Työn tarkoituksena on toteuttaa uudenmallinen syväkoulutusjakso vesihuollon toimialalle. Työssä luodaan 3-4-päiväinen koulutusjakso WSP:n sisältämiin osa-alueisiin (tavoitteen asettelu, riskinarviointi, monitorointi ja viestintä). Koulutuksessa opetetaan menettelyjä juomavedenlaadun turvaamiseen pitkällä jänteellä ja poikkeamatilanteissa. Osallistumiseen motivoi talousvesilainsäädännön vaatimusten tiukentuminen, joka edellyttää WSP:n mukaista toimintaa ja riskinarviointien laadintaa.
-Yleisenä tavoitteena on edistää riskinarviointien yleistä sovellettavuutta käytännön toimintaan ja luoda uusia koulutuspalvelumalleja. Projektin tavoitteena on:
-* luoda kansallisesti ainutlaatuinen WSP-koulutusjakso (Water Safety Planning)
-* laatia verkkopohjainen riskinarvioinnin työkalu ja siihen tukeutuva koulutus
-* kehittää ja toteuttaa vesihuollon simulaatioperusteista koulutusta yhteistyöverkossa
-* hyödyntää verkoston olemassa olevia tutkimusprojekteja ja niiden kohteita ja aineistoja koulutuksessa (Polaris, Sävel, muut)
-* hakeutua kohdeyhteistyöhön itäsuomalaisten vesilaitosten kanssa
-Koulutuksessa tehdään yhteistyötä Tekes-rahoitteisen Polaris-projektin ja sen verkoston kesken.
-=Tulokset=
-Työn tuloksena järjestetään 4-päiväinen simulaatioita hyödyntävä WSP-koulutus. Koulutuksessa sovelletaan sähköistä riskinarvoinnin käyttöliittymää ja vedenlaadun mittausjärjestelmää ja kohdekäyntiä.
 =Koulutuksen rakenne=

Ero sivun ”Vesiopas-koulutus” versioiden välillä