Vesiopas-koulutus

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi2281
Moderaattori:JKankkun (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2281}} Huom! Käytät vanhoja parametreja (todennäköisesti stub). Käytä mieluummin parametria edistyminen = Raakile.

Vesiopas on täydennyskoulutuskurssi talousvesilaitoksen riskinarvioinnin ja -hallinnan parantamiseksi. Koulutukseen liittyy arviointimalli Arviointi juomaveden laadun terveysvaikutuksista.

VESIOPAS - VESIHUOLLON RISKINARVIOINNIN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN

Sivustolle kootaan kurssi- ja tiedotusmateriaalia Eracedu-hankkeeseen kehitettävää Vesihuollon kurssia syyskuun lopussa 2011.

Kouluksen toteutusvastuussa toimii koulutussuunnittelija Janne Kankkunen.

Hyödyllisiä linkkejä:

• Muistiinpanot keskustelusivulla
• Koulutuksen suunnittelu- ja aineistojen valmistelutyö intranetissä
• Riskimallit ekstranetissä

Simulaatiokoulutusmaisuus

Simulaatio on oppimisen näkökulmasta todellisuutta jäljittelevä oppimisympäristö, jossa simuloidut tapahtumat tapahtuvat ennalta määritellyllä tavalla. Simulaatio on tekemällä oppimista tai havainnollistamista. Simulaation avulla toteutetussa opiskelussa painottuvat konkreettiset tapahtumat; käsitteet ja teoria ovat toiminnan tukena. Toiminnan avulla opiskelija ymmärtää opiskeltavan aihepiirin. Simulaatio mahdollistaa havainnollisuuden ja luo kokemuksellisuutta. Koulutusvaiheina voivat olla mm. motivointi, harjoittelu, uuden oppiminen ja testaaminen. Simuloidun toiminnan avulla opiskelija huomaa myös tiedolliset rajoitteensa opiskeltavaan asiaan, mikä haastaa opiskelijan hankkimaan lisää teoreettista tietoa, jotta hän voi tehdä simulaatioharjoituksessa oikeita ratkaisuja ja johtopäätöksiä.

Simulaatio valmentaa toimimaan reaalimaailmassa suunnitelmallisesti, johdonmukaisesti ja järkevällä tavalla. Simulaattorilla voidaan harjoitella ja demonstroida mm. virhetilanteita turvallisesti. Vaarana kuitenkin on, että oppijalle jää väärä mielikuva virhetilanteiden ”turvallisuudesta”.

Simulaatio-opetusohjelmat kehittävät opiskelijan luovuutta, loogista ajattelua, itsenäistä päätöksentekokykyä ja ryhmätyötaitoja. Lisäksi opiskelijan on mahdollista saada välittömästi palautetta oppimastaan, jolloin opiskelijan oman oppimisen arviointi kehittyy. Ammatillisessa koulutuksessa on oppisisältöjen suunnittelussa mahdollista entistä paremmin ottaa huomioon työelämän tarpeet.

Opiskelu simulaatiossa vaatii myös ohjaajan toiminnan.

Tavoitteet

Työn tarkoituksena on toteuttaa uudenmallinen syväkoulutusjakso vesihuollon toimialalle. Työssä luodaan 3-4-päiväinen koulutusjakso WSP:n sisältämiin osa-alueisiin (tavoitteen asettelu, riskinarviointi, monitorointi ja viestintä). Koulutuksessa opetetaan menettelyjä juomavedenlaadun turvaamiseen pitkällä jänteellä ja poikkeamatilanteissa. Osallistumiseen motivoi talousvesilainsäädännön vaatimusten tiukentuminen, joka edellyttää WSP:n mukaista toimintaa ja riskinarviointien laadintaa.

Yleisenä tavoitteena on edistää riskinarviointien yleistä sovellettavuutta käytännön toimintaan ja luoda uusia koulutuspalvelumalleja. Projektin tavoitteena on:

• luoda kansallisesti ainutlaatuinen WSP-koulutusjakso (Water Safety Planning)
• laatia verkkopohjainen riskinarvioinnin työkalu ja siihen tukeutuva koulutus
• kehittää ja toteuttaa vesihuollon simulaatioperusteista koulutusta yhteistyöverkossa
• hyödyntää verkoston olemassa olevia tutkimusprojekteja ja niiden kohteita ja aineistoja koulutuksessa (Polaris, Sävel, muut)
• hakeutua kohdeyhteistyöhön itäsuomalaisten vesilaitosten kanssa

Koulutuksessa tehdään yhteistyötä Tekes-rahoitteisen Polaris-projektin ja sen verkoston kesken.

Tulokset

Työn tuloksena järjestetään 4-päiväinen simulaatioita hyödyntävä WSP-koulutus. Koulutuksessa sovelletaan sähköistä riskinarvoinnin käyttöliittymää ja vedenlaadun mittausjärjestelmää ja kohdekäyntiä.

Koulutuksen rakenne

Koulutuspäivien 4-päiväinen rakenne käy läpi kaikki WSP:n vaiheet järjestyksessä.

WHO:n vuoden 2009 verkkojulkaisun mukaan WSP:n prosesskuvaus on seuraava:

Kuva:WSP-prosessin läpikäynti koulutuksessa.

1. päivä WSP:n sisältö, tavoitteen asettelu ja riskinarviointi

1. Luennot

Lainsäädännöllinen pohja ja WSP

• Raakavesilähteet ominaisuuksien tunnistaminen
  • pohjavesiesiintymän geologinen rakenne (GTK) 30min
• pintavesilähteet, vedenkäsittely/vesilaitos 1h
• Verkosto 30min

Keskustelu

Klo 11.30 Lounas

Riskinarviointi

• Riski käsitteenä, mikä koetaan riskinä, riskien suhteellistaminen? 45min
• Riskinarvioinnin laatiminen ja käyttöliittymään tutustuminen 45min

Klo 14.00 Kahvi

2. Riskinarvioinnin laatiminen tiimeissä (vesilaitoskohtainen, verkkopohjainen):

• sanallinen kuvaus: listaukset riskeistä, priorisointi
• tuotantoketjun kuvaaminen prosessivaiheittain
• riskinarvioinnin lukuarvojen täyttäminen ja tulosten käsittely
• eri skenaarioiden testaamista
• kysymyksiä asiantuntijoilta
• riskinhallinta ja korjaavat toimenpiteet eri skenaarioille

Laadinnassa mukana moderaattorit, jotka toimivat sihteereinä tai työnohjaajina. Kullakin ryhmällä mahdollisuus saada asiantuntijoiden tukea arviointien täyttämiseen.

3. Riskinarviointien esittäminen ja keskustelu koko porukan kesken

• palaute

Koulutuspäivä loppuu klo 17.

2. päivä WSP-monitorointi vesilaitoksilla 21.9.2011

Tarkoitus: Poikkeama-ajojen monitorointi ja korjaavat toimenpiteet vesilaitoksella ja verkostossa

Paikka: Savonia-AMK:n vesilaitoslaboratorio ja opetustilat Kuopion Technopoliksessa (Microkatu 1C)

Aika: 21.9.2011 klo 9-18

Ohjelma:

Valmistautuminen laitosajoon

• Laitoksen toiminnallisuus
  • Prosessit
  • Mittaukset
• Mikä voi mennä vikaan? Yleisimpien poikkeamatyyppien läpikäynti
  • huonolaatuinen raakavesipulssi
  • pH-säätöanturin rikkoontuminen
  • inhimillinen erehdys

Laitoksen käyttäminen

• Prosessien läpikäynti normaalitilassa
• Poikkeaman toteuttaminen, havaitseminen ja korjaavat toimenpiteet

Laitoksen tuottaman prosessidatan analysointi

• Mitatun prosessidatan esittely ja luokittelutyön demonstrointi
  • Miten poikkeama on havaittavissa?
  • Miten korjaavat toimenpiteet onnistuivat?

Vedenlaadun mittaaminen ja prosessitilojen luokittelu

Mittausstrategia

• Miksi mitataan? WSP-tavoitteet
• tärkeää mitata "jotain" (kvantitatiivisyys vs. muutos, surrogaatit...)
  • Moniparametrimittaus
• keskitetty vs. hajautettu järjestelmä
• ennakointi
• tuotantoketjun turvaaminen

Raakavesilähde ja vesilaitos

• Mittausten nykytilanne laitoksissa
• Parametrit ja niiden heikkoudet/vahvuudet
  • Dataesimerkit

Verkosto

• • Mittausten nykytilanne verkostossa
• Parametrit ja niiden heikkoudet/vahvuudet
  • Dataesimerkit

• Mittausten laadun varmentaminen
  • ylläpito, kalibrointi, laboratorioanalyysit
• Mittausjärjestelmien elinkaarenhallinta
  • avoimet rajapinnat, datan saaminen ulos
  • kyvykkyyden arviointi: hyöty hankitulle datalle, välitön/pitkäaikainen
  • hankinta- vs. ylläpitokustannukset, saatavissa palveluna?
• Tutustuminen vedenlaadun mittausjärjestelmiin
  • esimerkkijärjestelmä

3. päivä WSP-monitorointi pohjavesialueella (GTK)

Kenttätoiminta, riskimallit ja -hallinta pohjavesikohteessa

Suomalaisten harjujen rakenne on yksilöllinen ja joskus yllättäväkin. Rakenteen eri kerroksissa tapahtuu veden virtaamista ja pidättäytymistäkin esimerkiksi orsivedeksi. Vesilaitoksen tulee selvittää pohjaveden todennäköiset muodostumisreitit alueella ja seurata vedenmäärää ja -laatua ennakoiden laitokselle tulevaa raakavettä. Pohjaveden kulkeutumiseen maaperässä usein menee kuukausia.

Harjun rakenne ratkaisee merkittävän osan pohjavesiriskeistä. Harjut ovat olleet myös yhdyskunnan suosimaa kaavoitusaluetta niin asunnoille kuin teollisuudellekin. Päästöriskejä on olemassa.

3D-simulaattori

Geologi laatii koulutuskohteesta tarkan rakennekuvauksen, joka visualisoidaan 3D-laitteistoilla yleisölle. Esityksessä käydään läpi mm.:

• harjumuodostuma-alueen kalliopinnan topografia
• maa-aineskerrokset, erityisesti vettä hyvin johtavat kerrokset
• veden kulkeutumisreitit raakavesikaivoihin
• potentiaaliset monitorointi ja näytteenottopisteet

Tutustuminen riskinarvioinnin kohdetyöhön ja seurantaan

Rasti 1: Harjurakenneselvitykset

• painovoimamittaukset - kallionpinta
• maatutkaus - nopea ja tehokasta kerrosrakennetta
• räjäytysseismisestä luotauksesta tukea ruhjeiden tulkintaan
• sedimenttikerrosten luotaus - rantaimeytymisen suotovyöhykkeet ja vedenalaiset kerrosrakenteet

Rasti 2: Kohdeharjun perusrakenteet

• tavoitteena tutustuttaa kohdeharjuun
• kerrosrakenne:harjuydin,liepeet...
• ruhjeisuus ja kallion asema
  • paljastumat,kairaustieto,epävarmuudet
• mahdolliset harjusedimentit

Rasti 3: Pohjaveden virtauksen ja laadun mittaaminen

• Veden virtaaminen eri kerroksissa
• Vedenoton vaikutus pohjaveteen
• Rantaimeytyminen
• Pohjavedenlaadun mittaaminen

Rasti 4: Riskit

• oletetut/todennetut kulkeutumisreitit
• mikrobien ja haittaaineiden kulkeutumisen estäminen ottamolle
• mikrobien ja haitta-aineiden seuranta

4. päivä WSP:n mukainen ennakoiva reagointi mahdolliseen poikkeamaan, asiantuntijaverkoston käyttö ja viestintä

Sisältää koko juomaveden tuotantoketjun: raakavedet, veden käsittely ja verkosto. Mahdollisia poikkeamatapauksina kaikkein tyypillisimpiä ovat veden kemiaan ja mikrobiologiaan liittyvät ongelmat.

Luennot

• Riskienhallinta: ennakoiva toiminta laitoksella, varautumissuunnitelman läpikäynti
• Riskitiedottaminen: ennakoiva ja faktoihin perustuva tiedottaminen eri tilanteissa eri kohderyhmille

Poikkeamasimulaatio

• Prosessimuutokset (hitaat,nopeat)
• Välittömät toimenpiteet
  • Näytteenotto,lisämittaukset,online-tarkkailu
• Arvioinnin päivittäminen
  • asiantuntijaverkoston aktivointi
  • lisätiedonhankinta
• Tiedottaminen eri tilanteissa
  • oletetun poikkeaman havaitseminen, huolenilmaisu (hitaat ilmiöt viikossa, nopeat tunnissa)
  • toimenpiteistä päättäminen
  • varmentavan tiedon saaminen
  • jälkitiedottaminen tai siirtyminen poikkeamatiedotukseen

Toteuttaminen

Resurssit

Vesiopas-koulutuksen valmisteluun on liitetty useita organisaatioita, joilla on osaamista vesihuollon tutkimuksesta. Koulutuksen valmistelusta vastaa Janne Kankkunen.

Koulutuksen toteuttajat:

• THL
• AMK
• GTK

Kouluttajia tarvitaan seuraaville osa-alueille:

• 1. päivän luennoitsijat: laki, RA teoria, RA toteutus
• 2. päivän simulaattoriohjaajat vesilaitoksella, datankäsittely ja poikkeamien luokittelu
• 3. päivän 3D-simulaattoriohjaajat, kohderastityöt ja niiden esittelijät
• 4. päivän riskinarvioinnin moderaattorit, eri alojen avustavat asiantuntijat ja riskinviestinnän simulaatioryhmä

Markkinointi ja yhteistyöverkosto

• Veden Vaarat VII-seminaari Jyväskylässä 30-31 elokuuta 2011

Tehdyt toimenpiteet:

16.5.2011 vierailu Vesilaitoksella

18-19.5. Vesihuoltopäivillä Turussa

25.5. yhteydenotot Vesilaitoksiin

Koulutusjärjestelmän toteutus 6-9/2011

Kokonaisvastuu Jannella, Janne lomalla elokuussa

Tehtäviä:

• Riskinarvioinnin käyttöliittymän koodaus (THL)
• Riskilaskennan automatisointi - R-liityntä vs. Analytica (THL)
• Datan keräämistä simulaattoriin, simulaattorisysteemin määrittely (THL)
• Vedenlaadun mittaaminen (UEF), tarve lisärahoitukselle mahdollisuus kustannuksiin
• Vesilaitossimulaattori (AMK), kustannukset suunnittelu + 3 päivää ajoja, joista 2 testausta (AMK)
• Pohjavedenottoalueen 3D-simulaatio, rakenne- ja virtausmallit (GTK)

Vaatimustenhallinta

Kuvaus: Määrittää WSP-koulutuksen työkalut ja niiden keskinäinen roolitus
Vastuu: Janne Kankkunen
Data:Vesiopas:Files, Polaris-tietokannat
Tulokset:Vaatimusten määrittelyt eri osatehtäviin yhdessä vastuuhenkilöiden kanssa
Tilanneloki:

Prosessidatan kerääminen ja käsittely koulutukseen (THL/UEF)

Kuvaus: Hakea Polaris- ja Sävel-datoista koulutuksessa hyödynnettävää mittausjärjestelmätietoa ja luokiteltuja poikkeamia.
Liitynnät: Koulutuspäivät 1-4 Vastuu:Janne Kankkunen, Petri Juntunen
Data:

• Savonia-AMK:n vesilaitosdatat 2010-2011 kuovesi-kannassa
• Tutkimuksen kohdemittaukset

Tulokset:

• normaalit aikasarjat proesseista ja havaituista poikkeamista

Tilanneloki:

• 8.6. palaverissa sovittu Petrin kanssa datojen perkkaamisesta koulutuksen käyttöön, tarkempi työ on kuvattu intrassa [1]

Mittausjärjestelmän laatiminen ja demonstrointi (UEF)

Kuvaus: Havainnollistaa mittausjärjestelmien toimitaa prosesseissa. Työssä laaditaan langaton vedenlaatujärjestelmä koulutuksen käyttöön. Järjestelmävaatimuksia ovat helppous, kustannustehokkuus, luotettavuus, kyvykkyys havaita poikkeamat ja verkkokäyttöisyys. Työssä hyödynnetään Polaris- ja Sävel-hankkeiden järjestelmätyötä. Lisäksi ideana on käyttää mittausjärjestelmiä ainakin joillakin koulutukseen osallistuvista laitoksista. Eli koulutuksessa käytetään myös laitosten omaa dataa.
Liitynnät:

• Järjestelmä tuottaa aineistoa 1. päivänä laadittavaan riskinarviointiin
• Järjestelmä on käytössä AMK:lla 2. koulutuspäivänä
• Optiona järjestelmää käytetään online riskinarvioinnin simulaatioharjoituksessa 4.päivänä.
  

Vastuu:Janne Kankkunen(THL), Esa Suhonen (UEF))
Data:

• datatiedostot
• käyttöliittymä

Tulokset:

• 3-mittausyksikköä käsittävä langaton järjestelmä vedenlaadun online-monitorointiin

Tilanneloki:

--#: Nyt tulisi päättää resurssin vahvistaminen tähän työhön, Jouni! --Jkankkun 6. kesäkuuta 2011 kello 13.06 (EEST)

9.6. klo 13.30 palaveri monitorointijärjestelmän rakentamisesta koulutukseen. Paikkana AMK:n vesilaitoslaboratorio (os. Microkatu 1). Muistio palaverin sisällöstä.

Savonia-AMK vesilaitosdatan graafinen esittäminen

Kuvaus: Tehdään r-koodi, joka hakee kuovesi-kannasta tarvittavat datat ja esittää halutut graafit. Tässä käytetään Opasnettiin tehtyä R-Tools-laajennusta, jota joudutaan hieman jatkokehittämään tätä tarkoitusta varten. Alustava suunnitelma on kehittää R-Toolsia siten, että muuttujille (joille nyt voi syöttää arvoja kirjoittamalla) voi määrätä date-tyypin, jolloin muuttujan arvoksi valitaan päivämäärä alasvetovalikoista (päivä,kuukausi,vuosi). Kaksi tämän tyyppistä muuttujaa voisi siten toimia esitettävän mittausdatan alku- ja loppupäivänä. Lisäksi suunnitelmissa on rakentaa monivalinta-tyyppinen muuttuja, jossa määritellyistä vaihtoehdoista voi valita halutut rastittamalla (checkbox). Tämän tyyppisellä muuttujalla voi toteuttaa esim. graafeina näytettävien vesilaitosten ja mitattujen parametrien valinnat. Työn aloittamisen edellytyksenä on saada ensin toimiva MySQL-yhteys kuovesi-kantaan.
Vastuu:Janne Kankkunen(THL), Einari Happonen (THL)), Teemu Rintala
Data:

• käyttöliittymä

Tulokset: R-koodi joka hakee tarvittavan datan tietokannasta ja näyttää halutut tiedot graafisesti R-Tools -laajennuksen avulla.

Tilanneloki:

Riskinarviointikäyttöliittymän koodaus

Kuvaus:
Liitynnät: Koulutuspäivät 1 ja 4
Vastuu:THL
Data: Tiedosto:Vesiopas.ANA
Tulokset:[2]

Vesilaitoksen riskinarvioinnin verkkokäyttöliittymä
Tilanneloki:

• Kokonaismalli testivaiheessa, mallia muokataan kommenttien perusteella
• Suppea pohjavesimalli valmiina käyttöliittymäkoodausta varten:

http://fi.opasnet.org/fi/Arviointi_pohjavesilaitoksen_mikrobiologisista_riskeist%C3%A4

Riskilaskennan automatisointi

Kuvaus:
Liitynnät: Koulutuspäivät 1 ja 4
Vastuu:THL
Data:
Tulokset:Automatisoitua laskentaa (R-laskentapalikka) riskinarvioinnin käyttöliittymään
Tilanneloki:

Pohjavedenottoalueen 3D-simulaatio (GTK)

Kuvaus:Pohjavesikohteen rakenne- ja virtausmallin 3/4-D-visualisointi verkkoympäristöön. Alustaa kohdekäyntiä.
Liitynnät: Koulutuspäivä 3
Vastuu:GTK
Data:Rakenne- ja virtausmalleista
Tulokset:Havainnollinen kohdevisualisointi pohjavesialueen hydrologisista kierroista ja riskien kannalta haavoittuvista kohdista.
Tilanneloki:

Koulutuksen tukitoimenpiteet (Aducate)

• Tiedottaminen
  • Kurssisivusto Eraceduun ja Aducaten verkkoon
  • Sähköpostitse
• Ilmoittautuminen 9/2011 mennessä
• Kurssimateriaalin formaatti ja jakelu sovittava (sähköinen vs. paperi)
• Suoritustodistus, miten suhtautuu mm. hygieniapassiin tai muihin ammattinäyttöihin?