Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2612
Moderaattori:Tiia (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2612}}

Kysymys

Millaisia vaikutuksia kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytöllä on ekosysteemeihin?

Vastaus

Kalastuksella ja kalateollisuudella on useampia vaikutuksia ekosysteemiin

1. Vaikutukset kalakantaan - liikakalastus ja sivusaaliit.
2. Rehevöityminen/reheytymisen vähentäminen
3. Kalastuksen ympäristötaakka, mahdolliset polttoainevuodot kalastusaluksilla
4. Biodiversiteetin köyhtyminen

Perustelut

• Kalastaminen ei vaikuta ainoastaan kalakantaan itseensä, vaan myös ekosysteemiin jossa kalat elävät. Kalastuksella on välillisiä ja välittömiä vaikutuksia. Välittöminä vaikutuksina voidaan mainita esimerkiksi muiden merieläinten tahaton pyytäminen (sivusaalis), ja merenpohjan kalastusvälineistä kärsimät vahingot. Epäsuorasti kalastus vaikuttaa useiden eliöiden ravintoketjuihin, ja myös täten horjuttaa ekosysteemiä.

• Kalastuksen vähentämä biomassa vaikuttaa kalakantaan, mutta on välttämätön teollisuuden kannalta. Monissa tapauksissa ylikalastus on johtanut populaatioiden romahtamiseen, mikä tietysti on johtanut näistä populaatioista riippuvaisten kalastajien tulojen romahtamiseen.

• Biodiversiteetin köyhtyminen voi tehdä populaatiosta herkemmän muutoksille, jotka se olisi aiemmin kestänyt. Muutokset lajirakenteessa, lajirikkaudessa tai ekosysteemin toiminnallisessa rakenteessa vaikuttavat ekosysteemin tehokkuuteen ravinnon ja ravinteiden jaossa, mikä voi johtaa ekosysteemin biokemiallisten toimintojen muuttumiseen.

• Kalaöljyä valmistettaessa sivutuotteena syntyy myös "kuivaa jätettä" siitä kalanosasta, joka jää puristettaessa jäljelle. Tätä osaa voidaan käyttää lannoitteena. Lannoitteilla on liikakäytettynä ja vesistöön joutuessaan rehevöittävä vaikutus, mutta itse kalalannoitteen vaikutusta rehevöitymiseen on vaikea arvioida.

• Itämeren rehevöitymisen ehkäiseminen on hyvin vaikeaa, koska sen valuma-alueella elää lähes 85 miljoonaa ihmistä, joka jo sinällään luo ison haasteen meren suojelemisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta kalan pyytämisellä pystyttäisiin merestä poistamaan tehokkaasti ylimääräisiä ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Pyydetty kala voisi olla väheimpiarvoista kalaa jolla ei olisi niin suurta ravintoarvoa, ja jota voitaisiin käyttää biodiselin valmistamiseen, kuten erilaiset särkikalat. Vähempiarvoisella kalalla on huono markkina-arvo joten sen käyttö fossiilisia polttoaineita ympäristöystävällisemmän polttoaineen valmistukseen voi olla kannattavampaa kuin sen käyttö ihmisravinnoksi. Toisaalta bioenergian valmistuskokemukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi särkikalojen rasvapitoisuus ei ole bioenergian valmistukseen riittävä.

• Kalaöljyn bioenergiankäytön ekosysteemivaikutukset kulkevat käsikädessä kalaöljyn käytön nostamien eettisten kysymyksien kanssa.

Riippuvuudet

Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto

Kalanjalostuksen kokonaistuotanto

Avainsanat

Kalaöljy, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>