Ero sivun ”Bioenergian saanto kalajätteestä” versioiden välillä
p (→Vastaus) |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 6: | Rivi 6: | ||
{{muuttuja|moderator=Johannes}} | {{muuttuja|moderator=Johannes}} | ||
==Kysymys== | ==Kysymys== |
Versio 25. heinäkuuta 2011 kello 10.22
Moderaattori:Johannes (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
Kysymys
Paljonko käyttökelpoista bioenergiaa saadaan tuotettua yhdestä kilosta tai tonnista tyypillistä kalanjalostuksen jätettä?
Kuinka suuri kyseinen määrä on verrattuna muihin bioenergianlähteisiin, esimerkiksi jatropaöljyyn?
Vastaus
Kalajätteen energiatehokkuuden ( kg / 1l kalajäte) määrä verrattaessa muihin bioenergian valmistusmenetelmiin (energiatehokkuus, kustannukset yms.)
- Tonnista Jatropahedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja niistä 110-180 kg puristettua öljyä. Tästä voidaan laskea karkeasti keskiarvoja käyttäen Jatropan energiatehokkuudeksi 0.32l/kg. (Openshaw 2000)[1]
- Kalajätteen energiatehokkuudeksi on parhaimmillaan saatu 1l/1kg.
- Tästä voidaan siis päätellä että tehokkailla valmistusmenetelmillä kalajätteestä voidaan saada jopa kolme kertaa tehokkaampi energianlähde verrattuna jatropaan.
Obs | Nro | Valmistusaine | Result |
---|---|---|---|
1 | 1 | Jatropa | 0.32 |
2 | 2 | Kalajäte | 1 |
Perustelut
Eläimien suolista valmistettu biodiesel ei ole uusi tekniikka, mutta kiinnostus valmistukseen on herännyt vasta viime aikoina.
- Tutkimusten mukaan kalajätteet sopivat hyvin raaka-aineiksi energiantuotantoon. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT vertas tutkimuksessaan kuivalannan ja kalajätteen tehokkuutta biodieselin valmistamisessa. Alkuun reaktoriin syötettiin vain kuivalantaa, mutta kun kymmenesosa siitä korvattiin kalajätteellä, biokaasun tuotanto kasvoi yli kaksinkertaiseksi. [2]
- Varsinaisessa prosesissa kalaöljy johdetaan kalajätteestä ja sekoitetaan yleensä metanoliin. Polttoaine puhdistetaan lisäämällä mangaani, jotta tuote soveltuu moottoreihin ja reaktoreihin, joita käytetään biodieselin valmistukseen ( Biopolttoaineen valmistusprosessi kalaöljystä ). Parhaimmillaan 1 kg kalajäteseosta voi tuottaa jopa yli 1 l biodieseliä. [3]
- Suomalainen biopolttoaineiden valmistamiseen erikoistunut yritys Rovina oy hyödyntää kalanperkuujätteitä biodieselin valmistuksessa.
Vuonna 2005 yhtö keräsi puoli miljoonaa kiloa perkuujätteitä ympäri Suomea ja näistä valmistettin 300000l biodieseliä. [4]
Riippuvuudet
Katso myös
Ensyklopedia-artikkelit: | |
Taustamuuttujat:
Kalanjalostuksen kokonaistuotanto | op_en:Market prices of raw materials | op_en:World fisheries production | |
Tuotanto- ja saantomuuttujat:
Kalajätteen käyttömahdollisuudet | Biodieselin saanto kalaöljystä | |
Vaikutukset:
Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön sosiaaliset vaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset |
Viitteet
- ↑ Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen [1]
- ↑ http://www.finbio.fi/GetItem.asp?item=msg;16826
- ↑ http://www.fao.org/bioenergy/aquaticbiofuels/knowledge/fish-waste/en
- ↑ http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:AgXhtZVwcwUJ:www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf%3Fsequence%3D3+kalaj%C3%A4te%2Bbioenergia&hl=fi&gl=fi&pid=bl& srcid=ADGEESjA7HIgtoQiIDactTQZPknRpprHboFZYrSFu_rt_RgbihsYUPaMYRLnXHT59X3PHyXxVhwqciJ24H_lLcXA55PMoFZFmVNkIzbc8EHjDTDjPSu2L21eYIFR2KCDMKRY-f-65vny&sig=AHIEtbQUO8PpVdwy5YzsP5ZuhaYIOcF6DQ
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>