Ero sivun ”Keskustelu:Vakausrahastot” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
== Argumentteja vastaan == | == Argumentteja vastaan == | ||
# Suomen vaatimat velkavakuudet julkisen omaisuuden myynnin kautta heikentävät kreikkalaisten (ja muiden vastaavassa asemassa olevien maiden) asemaa kahdella tavalla: (1) yksityistäminen ei lisää julkista varallisuutta pitkällä tähtäimellä (2) verotulot yksitettävästä julkisesta omaisuudesta putoavat uusien ulkomaisten omistajien käsissä sillä Kreikka joutunee laskemaan yritys- ja pääomaveroja. Myös 'paloale'-efekti tulee pudottamaan julkisen omaisuuden arvoa, ja ulkomaiset sijoittajat tulevat saamaan sitä pilkkahintaan. Kts. [http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2011/06/03/professori-kreikka-ryostetaan--yksityistaminen-pahentaa-ongelmia/20117849/12?ref=tf1]. Suomen vaatimukset eivät siis paranna Kreikan takaisinmaksukykyä pitkällä tähtäimellä vaan heikentävät sitä. | |||
# Velkakriisit ovat hyvin harvoin päättyneet mihinkään muuhun kuin defaultoimiseen (velkojen maksamatta jättämiseen). Velkakriisejä on hoidettu inflaation ja velkasaneerauksen kautta (kts. [http://www.economics.harvard.edu/faculty/rogoff/Recent_Papers_Rogoff Reinhart & Rogoff, This time is different: A panoramic view of eight centuries of financial crises]). Tämä johtaa sijoittajien kärsimiseen. Koska Kreikka-riski on kuitenkin hajaantunut laajalle alueelle ympäri maailmaa, olisivat tappiot siedettäviä [http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/06/11/kreikalle-ei-pida-antaa-yhtaan-tukea/20118246/12?ref=tf1]. | |||
Versio 11. kesäkuuta 2011 kello 11.38
Taustaa
Tiivistelmä Valtionvarainministeriön tiedotteesta 55 (17.5.2011):
- Nykyisen ERVV-puitesopimuksen mukaan takausten yhteismäärä on 440 miljardia euroa. Kokonaismäärä sisältää niin varainhankinnan pääoman kuin siitä maksettavat korotkin. Suomen valtiontakaukset ovat sopimuksen mukaan enintään 7,9052 miljardia euroa.
- Takaukset annetaan jatkossa ERVV:n varainhankinnan pääoman nimellisarvolle, minkä lisäksi takaus kattaa korot. Korkojen osuudelle ei aseteta euromääräisiä rajoja. Takausten yhteismäärä on 726 miljardia euroa, josta Suomen osuus on 13,974 miljardia euroa. Koroille tulevan takauksen määrä riippuu kulloinkin vallitsevasta korkotasosta. ERVV:n varainhankinnastaan maksaman koron ollessa noin 3,5 prosenttia, Suomen takauksen enimmäismäärä olisi noin 17,2 miljardia euroa.
- Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnan valtiontakauksista annetun lain (668/2010) nojalla valtioneuvosto voi antaa omavelkaisia valtiontakauksia ERVV:n varainhankinnalle enintään 7,92 miljardin euron määrästä. Lakiin sisältyvää takausvaltuuden enimmäismäärää täytyy korottaa. Lisäksi takauksen määräytymisperustetta pitää muuttaa.
Argumentteja puolesta
Argumentteja vastaan
- Suomen vaatimat velkavakuudet julkisen omaisuuden myynnin kautta heikentävät kreikkalaisten (ja muiden vastaavassa asemassa olevien maiden) asemaa kahdella tavalla: (1) yksityistäminen ei lisää julkista varallisuutta pitkällä tähtäimellä (2) verotulot yksitettävästä julkisesta omaisuudesta putoavat uusien ulkomaisten omistajien käsissä sillä Kreikka joutunee laskemaan yritys- ja pääomaveroja. Myös 'paloale'-efekti tulee pudottamaan julkisen omaisuuden arvoa, ja ulkomaiset sijoittajat tulevat saamaan sitä pilkkahintaan. Kts. [1]. Suomen vaatimukset eivät siis paranna Kreikan takaisinmaksukykyä pitkällä tähtäimellä vaan heikentävät sitä.
- Velkakriisit ovat hyvin harvoin päättyneet mihinkään muuhun kuin defaultoimiseen (velkojen maksamatta jättämiseen). Velkakriisejä on hoidettu inflaation ja velkasaneerauksen kautta (kts. Reinhart & Rogoff, This time is different: A panoramic view of eight centuries of financial crises). Tämä johtaa sijoittajien kärsimiseen. Koska Kreikka-riski on kuitenkin hajaantunut laajalle alueelle ympäri maailmaa, olisivat tappiot siedettäviä [2].