Ero sivun ”Ilmastonmuutokseen sopeutuminen” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(ei vielä täydennys valmistunut)
(lopulta kirjoitettu kertaalleen kokonaan)
Rivi 3: Rivi 3:
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on mitä ajankohtaisin ja merkittävin aihe. Se koskettaa ja pitäisi koskettaa lähivuosina kaikkia, ja siksi on arvokasta ennakoida tilannetta kehittämällä yhteisiä strategioita ja toimintatapoja.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on mitä ajankohtaisin ja merkittävin aihe. Se koskettaa ja pitäisi koskettaa lähivuosina kaikkia, ja siksi on arvokasta ennakoida tilannetta kehittämällä yhteisiä strategioita ja toimintatapoja.


Nykyisessä strategialuonnoksessa on tunnistettu useita tärkeitä vaikutuksia ja sopeutumistarpeita, ja esitetty realistisia joskin varsin yleisluontoisia toimia näiden tarpeiden tyydyttämiseksi. Kuitenkin tärkeää on huomata, mitä luonnoksesta puuttuu, ja korjata näitä ongelmia strategian viimeistelyvaiheessa.
Nykyisessä strategialuonnoksessa on tunnistettu useita tärkeitä vaikutuksia ja sopeutumistarpeita ja esitetty realistisia, joskin varsin yleisluontoisia, toimia näiden tarpeiden tyydyttämiseksi. Kuitenkin tärkeää on huomata, mitä luonnoksesta puuttuu, ja korjata näitä ongelmia strategian viimeistelyvaiheessa. Olennaiset puutteet liittyvät strategian rajaukseen, toimeenpanoon ja viestintään.




'''Strategian rajaukseen liittyviä puutteita:
1) Strategian käyttäjiä ja oletettua käyttöä ei kuvata lainkaan. Ketä varten paperi on kirjoitettu? Mitä tarpeita sen pitäisi tyydyttää, ja mitä käyttäjien toimenpiteitä sillä on tarkoitus ohjata? Nyt nämä asiat täytyy päätellä epäsuorasti siitä, kuka suunniteltuja toimenpidelinjauksia ehkä toteuttaisi. Näyttää siltä, että käyttäjäksi on ajateltu lähinnä ylikunnallisia toimijoita kuten HSY (tähän liittyen katso myös kohta 3). Strategian oletettu käyttö ja käyttäjät on kuitenkin välttämätöntä kuvata sisällön lähtökohtana, jotta voidaan arvioida sitä, onko toimenpidelinjauksissa puutteita tai epärelevantteja osia. Luvussa 7 on lueteltu sinänsä järkeviä tavoitteita ja potentiaalisia toimenpidehahmotelmia. Kuitenkaan '''tavoitteiden, toimien ja toimijoiden välisiä yhteyksiä ei ole kunnolla, uskottavasti ja perustellusti kuvattu'''. Strategia ei ohjaa, ellei selkeästi tunnisteta miten tavoitteet muutetaan toiminnaksi eli millä keinoilla ja toimilla tavoitteet saavutetaan ja kuka ne toteuttaa.


1) Strategian käyttäjiä ja oletettua käyttöä ei kuvata lainkaan. Ketä varten paperi on kirjoitettu? Mitä tarpeita sen pitäisi tyydyttää, ja mitä käyttäjien toimenpiteitä sillä on tarkoitus ohjata? Nyt nämä asiat täytyy päätellä epäsuorasti siitä, kuka suunniteltuja toimenpidelinjauksia toteuttaisi. Näyttää siltä, että käyttäjäksi on ajateltu lähinnä ylikunnallisia toimijoita kuten HSY (tähän liittyen katso myös kohta 3). Strategian oletettu käyttö ja käyttäjät on kuitenkin välttämätöntä kuvata sisällön lähtökohtana, jotta voidaan arvioida sitä, onko toimenpidelinjauksissa puutteita tai epärelevantteja osia. Strategia ei ohjaa, ellei selkeästi tunnisteta miten tavoitteet muutetaan toiminnaksi eli millä keinoilla ja toimilla tavoitteet saavutetaan ja kuka ne toteuttaa.
2) Luvussa 6 '''tarkastelu rajataan valitettavan suppeasti ylikunnallisiin, rakennettuun ja kaupunkiympäristöön liittyviin toimiin'''. Rajauksen perusteluja ei esitetä, vaikka suuria sopeutumiseen liittyviä asioita jää kokonaan tarkastelun ulkopuolelle. Näitä ovat esimerkiksi sopeutuminen ilmastonmuutoksen epäsuoriin kuten taloudellisiin tai väestöllisiin (muuttoliike) vaikutuksiin tai hillintätoimien vaikutuksiin. Hillintään sopeutuminen voi olla hyvinkin dramaattista, jos esimerkiksi oikeasti toteutetaan kahden asteen lämpötilatavoitteen alittamiseksi vaadittava 80 % päästövähennys alle 40 vuoden aikana. Jos näitä kysymyksiä ei käsitellä tässä strategiassa, ne tulisi kattaa jossakin toisessa ilmastostrategiassa. Onko sellainen suunnitteilla?


2) Luvussa 6 tarkastelu rajataan ylikunnallisiin rakennettuun ja kaupunkiympäristöön liittyviin toimiin. Rajauksen perusteluja ei esitetä, vaikka suuria sopeutumiseen liittyviä asioita jää kokonaan tarkastelun ulkopuolelle. Näitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen epäsuoriin kuten taloudellisiin tai väestöllisiin (muuttoliike) vaikutuksiin sopeutumista sekä hillintätoimiin sopeutumista. Hillintään sopeutuminen voi olla hyvinkin dramaattista, jos esimerkiksi oikeasti toteutetaan kahden asteen lämpötilatavoitteen alittamiseksi vaadittava 80 % päästövähennys alle 40 vuoden aikana. Nämäkin asiat tulisi kattaa jossakin ilmastostrategiassa. Onko sellainen suunnitteilla?
3) Rajautuminen vain ylikunnallisiin asioihin on tarpeetonta. Päinvastoin, '''olisi hedelmällistä tarkastella asioita yhtä aikaa usean eri toimijan näkökulmasta'''. Usein vaikeat ongelmat, joita ilmasto-ongelmatkin ovat, voidaan ratkaista tehokkaasti vain, jos kaikkien olennaisten toimijaryhmien tavoitteet on yhtä aikaa tyydyttävästi huomioitu. Esimerkiksi kunnan, kansalaisen ja asunnonomistajan näkökulmat ovat tärkeitä tarkastelluissa sopeutumiskysymyksissä. Pelkän ylikunnallisen synergian etsiminen ei riitä.


3) Rajautuminen vain ylikunnallisiin asioihin on tarpeetonta. Päinvastoin, olisi hedelmällistä tarkastella asioita yhtä aikaa usean eri toimijan näkökulmasta. Usein vaikeat ongelmat, joita ilmasto-ongelmatkin ovat, voidaan ratkaista tehokkaasti vain, jos kaikkien olennaisten toimijaryhmien tavoitteet on yhtä aikaa tyydyttävästi huomioitu. Esimerkiksi kunnan, kansalaisen ja asunnonomistajan näkökulmat ovat tärkeitä tarkastelluissa sopeutumiskysymyksissä.
4) Koska strategiassa pitää yhdistää monenlaisten tahojen monia näkemyksiä, '''strategian tekotavan pitää tukea tätä: sen pitää olla avoin ja osallistava'''. Lausuntokierroksen ja sen tuomien muutosten jälkeen strategiaa ei tule pitää muuttumattomana raporttina, vaan se pitää laittaa internetiin sivustoksi, jota voi jatkuvasti kommentoida ja kehittää. Näin se ajan kuluessa kehittyy myös yksityiskohtaisemmaksi, konkreettisemmaksi ja siten toimintaa paremmin ohjaavaksi.


 
5) Lukuisten sopeutumiseen liittyvien toimijoiden intressit, toimintamahdollisuudet ja tietotarve ovat erilaiset. Strategian tavoitteena on toiminnan muutos, johon osallistuu lukuisia erilaisia toimijoita omista lähtökohdistaan käsin siten, että yksittäiset toimet tukevat toisiaan ja kokonaisuus on kaikkien kannalta hyvä. Tämä vaatii '''laaja-alaista ja yksityiskohtiinkin menevää, toimintaa ohjaavaa tiedonvaihtoa, jossa kohdassa 4 mainittu sivusto voisi toimia yhteisenä foorumina'''. Esimerkiksi matalien rannikkoalueiden tulvariskien pienentäminen vaatii tiedon lisäämistä ainakin kaavoituksessa, asuntomarkkinoilla, valmiussuunnittelussa ja asuntokannan remonteissa. Tietoa tarvitsevien joukko on yhtä monimuotoinen kuin aiheetkin: kaavoittajat, maanomistajat, nykyasukkaat, rakentajat ja pelastuslaitos. On myös tärkeää huomata, että kaikki nämä toimijat ovat myös tiedon tuottajia, joilla on olennaista tapauskohtaista ja erityistietoa. Sivuston pitäisi siis toimia myös hiljaisen tiedon keruukanavana.
'''Strategian toimeenpanoon ja viestintään liittyviä puutteita.
 
4) Täsmennettävä tavoite, keinot, toimijat ja aikataulu.
 
5) Osallistava prosessi jatkotyöstöön, koska lukuisten toimijoiden intressit ja tietotarve ovat erilaiset; tavoitteena on toiminnan muutos, johon osallistuu (tai jää osallistumatta) lukuisia erilaisia toimijoita.
 
6) Tiedonjako toimijoiden kesken. Esim epätoivotut rakennusalueet: maanomistajat, nykyasukkaat, rakentajat, pelastuslaitos.
 
{{kommentti|1:|Kohta 1 on voimakaasti toimeenpanoon liittyvä asia:keille strategia on tarkoitettu tiedoksi, kuinka ja kenen toimesta tieto aiotaan muuttaa toiminnaksi? En voi väittää lukeneeni luonnosta, mutta ymmärtääkseni tässäkin paperissa sinänsä järjelliset tavoitteet, potentiaaliset toimenpidehahmotelmat ja pääosin relevantit toimijat on vain jollain tasolla tunnistettu ilman, että niiden välisiä yhteyksiä olisi kunnolla, uskottavasti ja perustellusti kuvattu (tavoitteista toimintaan).|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 27. toukokuuta 2011 kello 08.52 (EEST)}}

Versio 27. toukokuuta 2011 kello 20.23




Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on mitä ajankohtaisin ja merkittävin aihe. Se koskettaa ja pitäisi koskettaa lähivuosina kaikkia, ja siksi on arvokasta ennakoida tilannetta kehittämällä yhteisiä strategioita ja toimintatapoja.

Nykyisessä strategialuonnoksessa on tunnistettu useita tärkeitä vaikutuksia ja sopeutumistarpeita ja esitetty realistisia, joskin varsin yleisluontoisia, toimia näiden tarpeiden tyydyttämiseksi. Kuitenkin tärkeää on huomata, mitä luonnoksesta puuttuu, ja korjata näitä ongelmia strategian viimeistelyvaiheessa. Olennaiset puutteet liittyvät strategian rajaukseen, toimeenpanoon ja viestintään.


1) Strategian käyttäjiä ja oletettua käyttöä ei kuvata lainkaan. Ketä varten paperi on kirjoitettu? Mitä tarpeita sen pitäisi tyydyttää, ja mitä käyttäjien toimenpiteitä sillä on tarkoitus ohjata? Nyt nämä asiat täytyy päätellä epäsuorasti siitä, kuka suunniteltuja toimenpidelinjauksia ehkä toteuttaisi. Näyttää siltä, että käyttäjäksi on ajateltu lähinnä ylikunnallisia toimijoita kuten HSY (tähän liittyen katso myös kohta 3). Strategian oletettu käyttö ja käyttäjät on kuitenkin välttämätöntä kuvata sisällön lähtökohtana, jotta voidaan arvioida sitä, onko toimenpidelinjauksissa puutteita tai epärelevantteja osia. Luvussa 7 on lueteltu sinänsä järkeviä tavoitteita ja potentiaalisia toimenpidehahmotelmia. Kuitenkaan tavoitteiden, toimien ja toimijoiden välisiä yhteyksiä ei ole kunnolla, uskottavasti ja perustellusti kuvattu. Strategia ei ohjaa, ellei selkeästi tunnisteta miten tavoitteet muutetaan toiminnaksi eli millä keinoilla ja toimilla tavoitteet saavutetaan ja kuka ne toteuttaa.

2) Luvussa 6 tarkastelu rajataan valitettavan suppeasti ylikunnallisiin, rakennettuun ja kaupunkiympäristöön liittyviin toimiin. Rajauksen perusteluja ei esitetä, vaikka suuria sopeutumiseen liittyviä asioita jää kokonaan tarkastelun ulkopuolelle. Näitä ovat esimerkiksi sopeutuminen ilmastonmuutoksen epäsuoriin kuten taloudellisiin tai väestöllisiin (muuttoliike) vaikutuksiin tai hillintätoimien vaikutuksiin. Hillintään sopeutuminen voi olla hyvinkin dramaattista, jos esimerkiksi oikeasti toteutetaan kahden asteen lämpötilatavoitteen alittamiseksi vaadittava 80 % päästövähennys alle 40 vuoden aikana. Jos näitä kysymyksiä ei käsitellä tässä strategiassa, ne tulisi kattaa jossakin toisessa ilmastostrategiassa. Onko sellainen suunnitteilla?

3) Rajautuminen vain ylikunnallisiin asioihin on tarpeetonta. Päinvastoin, olisi hedelmällistä tarkastella asioita yhtä aikaa usean eri toimijan näkökulmasta. Usein vaikeat ongelmat, joita ilmasto-ongelmatkin ovat, voidaan ratkaista tehokkaasti vain, jos kaikkien olennaisten toimijaryhmien tavoitteet on yhtä aikaa tyydyttävästi huomioitu. Esimerkiksi kunnan, kansalaisen ja asunnonomistajan näkökulmat ovat tärkeitä tarkastelluissa sopeutumiskysymyksissä. Pelkän ylikunnallisen synergian etsiminen ei riitä.

4) Koska strategiassa pitää yhdistää monenlaisten tahojen monia näkemyksiä, strategian tekotavan pitää tukea tätä: sen pitää olla avoin ja osallistava. Lausuntokierroksen ja sen tuomien muutosten jälkeen strategiaa ei tule pitää muuttumattomana raporttina, vaan se pitää laittaa internetiin sivustoksi, jota voi jatkuvasti kommentoida ja kehittää. Näin se ajan kuluessa kehittyy myös yksityiskohtaisemmaksi, konkreettisemmaksi ja siten toimintaa paremmin ohjaavaksi.

5) Lukuisten sopeutumiseen liittyvien toimijoiden intressit, toimintamahdollisuudet ja tietotarve ovat erilaiset. Strategian tavoitteena on toiminnan muutos, johon osallistuu lukuisia erilaisia toimijoita omista lähtökohdistaan käsin siten, että yksittäiset toimet tukevat toisiaan ja kokonaisuus on kaikkien kannalta hyvä. Tämä vaatii laaja-alaista ja yksityiskohtiinkin menevää, toimintaa ohjaavaa tiedonvaihtoa, jossa kohdassa 4 mainittu sivusto voisi toimia yhteisenä foorumina. Esimerkiksi matalien rannikkoalueiden tulvariskien pienentäminen vaatii tiedon lisäämistä ainakin kaavoituksessa, asuntomarkkinoilla, valmiussuunnittelussa ja asuntokannan remonteissa. Tietoa tarvitsevien joukko on yhtä monimuotoinen kuin aiheetkin: kaavoittajat, maanomistajat, nykyasukkaat, rakentajat ja pelastuslaitos. On myös tärkeää huomata, että kaikki nämä toimijat ovat myös tiedon tuottajia, joilla on olennaista tapauskohtaista ja erityistietoa. Sivuston pitäisi siis toimia myös hiljaisen tiedon keruukanavana.

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Ilmastonmuutokseen_sopeutuminen&oldid=6103”