Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2322
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2322}}

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on mitä ajankohtaisin ja merkittävin aihe. Se koskettaa ja pitäisi koskettaa lähivuosina kaikkia, ja siksi on arvokasta ennakoida tilannetta kehittämällä yhteisiä strategioita ja toimintatapoja.

Nykyisessä strategialuonnoksessa on tunnistettu useita tärkeitä vaikutuksia ja sopeutumistarpeita, ja esitetty realistisia joskin varsin yleisluontoisia toimia näiden tarpeiden tyydyttämiseksi. Kuitenkin tärkeää on huomata, mitä luonnoksesta puuttuu, ja korjata näitä ongelmia strategian viimeistelyvaiheessa.

Strategian rajaukseen liittyviä puutteita:

1) Strategian käyttäjiä ja oletettua käyttöä ei kuvata lainkaan. Ketä varten paperi on kirjoitettu? Mitä tarpeita sen pitäisi tyydyttää, ja mitä käyttäjien toimenpiteitä sillä on tarkoitus ohjata? Nyt nämä asiat täytyy päätellä epäsuorasti siitä, kuka suunniteltuja toimenpidelinjauksia toteuttaisi. Näyttää siltä, että käyttäjäksi on ajateltu lähinnä ylikunnallisia toimijoita kuten HSY (tähän liittyen katso myös kohta 3). Strategian oletettu käyttö ja käyttäjät on kuitenkin välttämätöntä kuvata sisällön lähtökohtana, jotta voidaan arvioida sitä, onko toimenpidelinjauksissa puutteita tai epärelevantteja osia. Strategia ei ohjaa, ellei selkeästi tunnisteta miten tavoitteet muutetaan toiminnaksi eli millä keinoilla ja toimilla tavoitteet saavutetaan ja kuka ne toteuttaa.

2) Luvussa 6 tarkastelu rajataan ylikunnallisiin rakennettuun ja kaupunkiympäristöön liittyviin toimiin. Rajauksen perusteluja ei esitetä, vaikka suuria sopeutumiseen liittyviä asioita jää kokonaan tarkastelun ulkopuolelle. Näitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen epäsuoriin kuten taloudellisiin tai väestöllisiin (muuttoliike) vaikutuksiin sopeutumista sekä hillintätoimiin sopeutumista. Hillintään sopeutuminen voi olla hyvinkin dramaattista, jos esimerkiksi oikeasti toteutetaan kahden asteen lämpötilatavoitteen alittamiseksi vaadittava 80 % päästövähennys alle 40 vuoden aikana. Nämäkin asiat tulisi kattaa jossakin ilmastostrategiassa. Onko sellainen suunnitteilla?

3) Rajautuminen vain ylikunnallisiin asioihin on tarpeetonta. Päinvastoin, olisi hedelmällistä tarkastella asioita yhtä aikaa usean eri toimijan näkökulmasta. Usein vaikeat ongelmat, joita ilmasto-ongelmatkin ovat, voidaan ratkaista tehokkaasti vain, jos kaikkien olennaisten toimijaryhmien tavoitteet on yhtä aikaa tyydyttävästi huomioitu. Esimerkiksi kunnan, kansalaisen ja asunnonomistajan näkökulmat ovat tärkeitä tarkastelluissa sopeutumiskysymyksissä.

Strategian toimeenpanoon ja viestintään liittyviä puutteita.

4) Täsmennettävä tavoite, keinot, toimijat ja aikataulu.

5) Osallistava prosessi jatkotyöstöön, koska lukuisten toimijoiden intressit ja tietotarve ovat erilaiset; tavoitteena on toiminnan muutos, johon osallistuu (tai jää osallistumatta) lukuisia erilaisia toimijoita.

6) Tiedonjako toimijoiden kesken. Esim epätoivotut rakennusalueet: maanomistajat, nykyasukkaat, rakentajat, pelastuslaitos.

--1: Kohta 1 on voimakaasti toimeenpanoon liittyvä asia:keille strategia on tarkoitettu tiedoksi, kuinka ja kenen toimesta tieto aiotaan muuttaa toiminnaksi? En voi väittää lukeneeni luonnosta, mutta ymmärtääkseni tässäkin paperissa sinänsä järjelliset tavoitteet, potentiaaliset toimenpidehahmotelmat ja pääosin relevantit toimijat on vain jollain tasolla tunnistettu ilman, että niiden välisiä yhteyksiä olisi kunnolla, uskottavasti ja perustellusti kuvattu (tavoitteista toimintaan). --Mikko Pohjola 27. toukokuuta 2011 kello 08.52 (EEST)