Ero sivun ”Arviointi juomaveden kloorifenolien terveysvaikutuksista” versioiden välillä

Versio 20. toukokuuta 2011 kello 08.05

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi2299
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2299}}

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2299
Moderaattori:Päivi Meriläinen (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2299}}

Arviointi juomaveden kloorifenolien terveysvaikutuksista käsittelee kloorifenolien aiheuttamia mahdollisia terveydellisiä riskejä. Kloorifenolien riskien taustana on raakaveden kontaminoituminen, joista aiheutuu mahdollista terveyshaittaa vesijohtovettä käyttäville ihmisille. Arvioinnilla määritetään, minkä suuruinen mahdollinen terveysriski on tietyllä kloorofenoliannoksella. Arviointi perustuu matemaattiselle riskimallille, joka löytyy täältä.

Rajaus

Tässä tarkastellaan kloorifenoleilla saastuneen juomaveden terveysvaikutuksia. Malliyhdisteiksi on valittu Suomessakin yleisesti käytetyssä sinistymisestoaineessa KY5:ssä suurimpina pitoisuuksina esiintyneet 2,3,4,6-tetraklokinorifenoli sekä pentakloorifenoli. Terveysvaikutuksiksi on valittu Non-hodgking lymfooma sekä pehmytkudossarkooma. ^[1]

^[2]

Tarkasteltavan vesilaitoksen oletetaan ottavan vetensä pohjavedestä ja laitoksen puhdistusprosessin oletetaan poistavan kloorifenolit vedestä tehokkaasti.

Tausta

Kloorifenolisaatumiset Suomessa ovat todennäköisesti peräisin KY-5 valmisteesta, jokta on käytetty puutavaran sinistymisen estossa 1980-luvun loppupuolelle saakka, jolloin sen käyttö kiellettiin. KY-5 sisältää kloorifenolien lisäksi epäpuhtautena polykloorattuja dibensto-p-dioksiineja (PCDD), polyklooridibentsofuraaneja (PCDF) ja fenoksifenoleja. Kloorifenoleita KY-5:ssä on seuraavasti:

2,3,4,6-tetrakloorifenolia( 75-85 % kloorifenolien kokonaismäärästä)
pentaltloorifenolia (5-15%)
2,4,6-trikloorifenolia ( 5-15 %).

Talousvesiasetuksella on annettu juomaveden sisältämien kloorifenolien yhteispitoisuudelle laatuvaatimus <10 ug/l ^[3].

Kloorifenolien terveysvaikutuksia ovat hengitysteiden ärtyminen, päänsärky ja muut myrkytysoireet. Ihmiselle matalimamksi tappavaksi annokseksi on arvioitu 29mg/kg ruumiinpaino (Ahlborg ja Thunberg 1980). Terveysvaikutuksia on raportoitu erityisesti työpäreäisen altistuksen yhteydessä, mutta esim. Suomessa Kärkölän saha-alueen saastumistapauksen yhteydessä tehdyissä tutkimuksissa on raportoitu mm. lisääntyneitä syöpätapauksia (Non-Hodgking-lymfooma ja pehmytkudossarkooma) (Lampi ym. 1991) sekä gastrointestinaali- ja iho-oireet, pahoinvointi, päänsärky, väsyneisyys ja hengitystieinfektiot (Lampi ym. 2000). Tutkimusten perusteella kloorifenoleilla saastunutta vettä ja kaloja käyttäneillä ihmisillä 1.6-8.9 kertainen riski saada pehmytkudossarkooma ja 2.1-2.8 kertainen riski saada Non-Hodgkin-lymfooma.

Muuttujat

Kloorifenolien pitoisuus pohjavedessä

Kloorifenolien pitoisuus juomavedessä

Kloorifenolien annosvaste

Non-Hodgkin -lymfooman esiintyvyys

Pehmytkudossarkooman esiintyvyys

Kloorifenolien poistotehokkuus vedenkäsittelyssä

Juomaveden kulutus

Altistuminen kloorifenoleille

Kloorifenolien aiheuttamat syöpätapaukset

Malli

Riskinarviointiin käytetty matemaattinen Analytica-malli löytyy täältä.

Tulokset

Katso myös

http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2001b15.pdf

http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_1994/1_1994/kloorifenoli_lisasi_syopaa_karkolassa/

http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_1996/1_1996/perusteelliset_tutkimukset_karkolassa_opettivat/

www.sjweh.fi/download.php?abstract_id=1242&file_nro=1

http://www.who.int/water_sanitation_health/dwq/chemicals/pentachlorophenol.pdf

Viitteet

↑ Lampi et al., 1992b. P. Lampi, T. Hakulinen, T. Luostarinen, E. Pukkala and L. Teppo, Cancer incidence following chlorophenol exposure in a community in southern Finland. Arch. Environ. Health 47 (1992), pp. 167–175
↑ Environ Health Perspect. 2008 Aug;116(8):1001-8. Pentachlorophenol and cancer risk: focusing the lens on specific chlorophenols and contaminants. Cooper GS, Jones S. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2516570/
↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000461

[1] Lampi et al., 1992b. P. Lampi, T. Hakulinen, T. Luostarinen, E. Pukkala and L. Teppo, Cancer incidence following chlorophenol exposure in a community in southern Finland. Arch. Environ. Health 47 (1992), pp. 167–175

[2] Environ Health Perspect. 2008 Aug;116(8):1001-8. Pentachlorophenol and cancer risk: focusing the lens on specific chlorophenols and contaminants. Cooper GS, Jones S. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2516570/

[3] ttp://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000461

[1]

[2]

[3]

@@ Rivi 2: / Rivi 2: @@
 {{muuttuja|moderator=Päivi Meriläinen}}
+'''Arviointi juomaveden kloorifenolien terveysvaikutuksista''' käsittelee kloorifenolien aiheuttamia mahdollisia terveydellisiä riskejä. Kloorifenolien riskien taustana on raakaveden kontaminoituminen, joista aiheutuu mahdollista terveyshaittaa vesijohtovettä käyttäville ihmisille. Arvioinnilla määritetään, minkä suuruinen mahdollinen terveysriski on tietyllä kloorofenoliannoksella. Arviointi perustuu matemaattiselle riskimallille, joka löytyy [[:Tiedosto:Kloorifenolit.ana|täältä]].
 == Rajaus ==
-Tässä tarkastellaan kloorifenoleilla saastuneen juomaveden terveysvaikutuksia. Malliyhdisteiksi on valittu Suomessakin yleisesti käytetyssä sinistymisestoaineessa KY5:ssä suurimpina pitoisuuksina esiintyneet 2,3,4,6-tetraklokinorifenoli sekä pentakloorifenoli. Terveysvaikutuksiksi on valittu [http://fi.wikipedia.org/wiki/Non-Hodgkinin_lymfooma Non-hodgking syndrooma] sekä [http://www.cancer.fi/tietoasyovasta/syopataudit/sarkoomat/luokittelu/ pehmytkudossarkooma]. <ref>Lampi et al., 1992b. P. Lampi, T. Hakulinen, T. Luostarinen, E. Pukkala and L. Teppo, Cancer incidence following chlorophenol exposure in a community in southern Finland. Arch. Environ. Health 47 (1992), pp. 167–175</ref>
+Tässä tarkastellaan kloorifenoleilla saastuneen juomaveden terveysvaikutuksia. Malliyhdisteiksi on valittu Suomessakin yleisesti käytetyssä sinistymisestoaineessa KY5:ssä suurimpina pitoisuuksina esiintyneet 2,3,4,6-tetraklokinorifenoli sekä pentakloorifenoli. Terveysvaikutuksiksi on valittu [http://fi.wikipedia.org/wiki/Non-Hodgkinin_lymfooma '''Non-hodgking lymfooma'''] sekä [http://www.cancer.fi/tietoasyovasta/syopataudit/sarkoomat/luokittelu/ '''pehmytkudossarkooma''']. <ref>Lampi et al., 1992b. P. Lampi, T. Hakulinen, T. Luostarinen, E. Pukkala and L. Teppo, Cancer incidence following chlorophenol exposure in a community in southern Finland. Arch. Environ. Health 47 (1992), pp. 167–175</ref>
 <ref>Environ Health Perspect. 2008 Aug;116(8):1001-8.
 Pentachlorophenol and cancer risk: focusing the lens on specific chlorophenols and contaminants.
 Cooper GS, Jones S. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2516570/ </ref>
+Tarkasteltavan vesilaitoksen oletetaan ottavan vetensä pohjavedestä ja laitoksen puhdistusprosessin oletetaan poistavan kloorifenolit vedestä tehokkaasti.
 == Tausta==