Ero sivun ”Sikainfluenssan terveyshaitat” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
===Sikainfluenssan terveyshaitoista sanottua=== | ===Sikainfluenssan terveyshaitoista sanottua=== | ||
*Sikainfluenssan oireet ovat samanlaisia kuin muidenkin influenssavirusten aiheuttamat. Yleisimpiä oireita ovat äkillinen kuume, kurkkukipu, yskä ja nuha. Influenssa ei tyypillisesti ala pelkällä nuhalla. Muita mahdollisia oireita ovat jäsenten särky, päänsärky, vilunväristykset ja väsymys. Oksentelu ja ripuli eivät ole tavallisia influenssassa, mutta näitäkin oireita voi esiintyä. Lapsilla voi olla myös vatsakipua. Influenssan itämisaika on tavallisesti noin 2–3 päivää, mutta oireet voivat alkaa 1–7 päivän aikana tartunnan saamisesta. <ref> [http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/ah1n1v/perustietoa/oireet THL:n sivuilta 24.8.2010] </ref> | |||
*Suomessa on todettu 44 influenssa A(H1N1)v -infektioon liittyvää kuolemantapausta (iän mediaani 56 vuotta; vaihteluväli 1–88): heistä 4 oli lapsia, 26 miehiä ja 40:llä oli tiedossa perustauti. <ref> [http://www.ktl.fi/portal/suomi/terveyden_ammattilaisille/tartuntataudit_ja_epidemiat/influenssa_a_h1n1v_raportoidut_tapaukset THL:n pandemiakatsaus 29.4.2010] </ref> | *Suomessa on todettu 44 influenssa A(H1N1)v -infektioon liittyvää kuolemantapausta (iän mediaani 56 vuotta; vaihteluväli 1–88): heistä 4 oli lapsia, 26 miehiä ja 40:llä oli tiedossa perustauti. <ref> [http://www.ktl.fi/portal/suomi/terveyden_ammattilaisille/tartuntataudit_ja_epidemiat/influenssa_a_h1n1v_raportoidut_tapaukset THL:n pandemiakatsaus 29.4.2010] </ref> | ||
*Narkolepsian syy on tuntematon, mutta yhdeksi mahdolliseksi laukaisevaksi tekijäksi tiedetään infektiot. "Jos infektio voi laukaista narkolepsian, ei ole päätön ajatus, että myös rokote voisi tehdä niin", Kilpi [rokoteosaston johtaja Terhi Kilpi] pohtii. Kilven mukaan on toisaalta myös mahdollista, että sikainfluenssaepidemia itsessään olisi narkolepsian laukaissut tekijä. Kilpi kertoo, että rokotteen ja sairauden yhteyttä selvitetään vertaamalla, onko rokotetuilla ilmennyt enemmän narkolepsiaa kuin rokottamattomilla. Tiedot kerätään terveydenhuollon rekistereistä. <ref> [http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/08/asiantuntija_h1n1-rokotteen_ja_narkolepsian_yhteys_ei_todennakoinen_1911757.html?origin=rss Yle.fi 18.8.2010] </ref> | *Narkolepsian syy on tuntematon, mutta yhdeksi mahdolliseksi laukaisevaksi tekijäksi tiedetään infektiot. "Jos infektio voi laukaista narkolepsian, ei ole päätön ajatus, että myös rokote voisi tehdä niin", Kilpi [rokoteosaston johtaja Terhi Kilpi] pohtii. Kilven mukaan on toisaalta myös mahdollista, että sikainfluenssaepidemia itsessään olisi narkolepsian laukaissut tekijä. Kilpi kertoo, että rokotteen ja sairauden yhteyttä selvitetään vertaamalla, onko rokotetuilla ilmennyt enemmän narkolepsiaa kuin rokottamattomilla. Tiedot kerätään terveydenhuollon rekistereistä. <ref> [http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/08/asiantuntija_h1n1-rokotteen_ja_narkolepsian_yhteys_ei_todennakoinen_1911757.html?origin=rss Yle.fi 18.8.2010] </ref> | ||
Versio 24. elokuuta 2010 kello 08.15
| Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Rajaus
Määritelmä
Data
Sikainfluenssan terveyshaitoista sanottua
- Sikainfluenssan oireet ovat samanlaisia kuin muidenkin influenssavirusten aiheuttamat. Yleisimpiä oireita ovat äkillinen kuume, kurkkukipu, yskä ja nuha. Influenssa ei tyypillisesti ala pelkällä nuhalla. Muita mahdollisia oireita ovat jäsenten särky, päänsärky, vilunväristykset ja väsymys. Oksentelu ja ripuli eivät ole tavallisia influenssassa, mutta näitäkin oireita voi esiintyä. Lapsilla voi olla myös vatsakipua. Influenssan itämisaika on tavallisesti noin 2–3 päivää, mutta oireet voivat alkaa 1–7 päivän aikana tartunnan saamisesta. [1]
- Suomessa on todettu 44 influenssa A(H1N1)v -infektioon liittyvää kuolemantapausta (iän mediaani 56 vuotta; vaihteluväli 1–88): heistä 4 oli lapsia, 26 miehiä ja 40:llä oli tiedossa perustauti. [2]
- Narkolepsian syy on tuntematon, mutta yhdeksi mahdolliseksi laukaisevaksi tekijäksi tiedetään infektiot. "Jos infektio voi laukaista narkolepsian, ei ole päätön ajatus, että myös rokote voisi tehdä niin", Kilpi [rokoteosaston johtaja Terhi Kilpi] pohtii. Kilven mukaan on toisaalta myös mahdollista, että sikainfluenssaepidemia itsessään olisi narkolepsian laukaissut tekijä. Kilpi kertoo, että rokotteen ja sairauden yhteyttä selvitetään vertaamalla, onko rokotetuilla ilmennyt enemmän narkolepsiaa kuin rokottamattomilla. Tiedot kerätään terveydenhuollon rekistereistä. [3]
- Raskaana olevalla on moninkertainen riski saada vakava sikainfluenssa, joutua sairaalaan tai kuolla kuin muilla vastaavan ikäisillä tai väestöllä keskimäärin. Riski suurenee raskauden edetessä ja on vielä suurempi, jos äidillä on jokin perussairaus, kuten astma. Raskaana oleva ei muutoin ole herkkä saamaan infektoita, mutta heillä on yleensä paljon kontakteja pikkulapsiin, jotka pitävät influenssavirusten kiertoa tehokkaasti yllä. Raskaus lisää myös riskiä saada sikainfluenssaviruksen aiheuttama vaikeaoireinen viruskeuhkokuume. [4]