Maahanmuuttajien palvelupolut

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi5926
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5926}}

Kysymys

Maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolut (MAKO) -hankkeen päätavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla pystytään systematisoimaan ja kehittämään maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolkuja siten, että ulkomaalaistaustaisten työllistymisaste nousee ja yhteiskunnallinen osallisuus paranee.

Tämä on hankkeen avoimen arvioinnin tietosivu. Avoin arviointi tukee hankkeen päätavoitetta tarkastelemalla maahanmuuttajien palvelupoluilla kohtaamia haasteita ja nivelkohtia. Arvioinnissa pyritään tunnistamaan jo olemassa olevia ratkaisuja ja niiden kehittämistarpeita sekä mahdollisia uusia ratkaisuja, joilla maahanmuuttajien polkuja työmarkkinoille saadaan sujuvoitettua. Tälle avoimen arvioinnin tietosivulle kootaan hankkeen aikaisemmassa vaiheissa kerätty tieto avoimen arvioinnin pohjaksi ja arvioinnin valmistuttua myös sen tulokset. Koko hankkeen tuloksista tuotettava loppuraportti julkaistaan syksyllä 2020 ja lisätään myös tälle sivulle.

Avoimeen arviointiin osallistutaan tutustumalla tämän wikisivuston materiaaliin ja keskustelemalla sen pohjalta Otakantaa.fi -palvelussa. Keskustelu on auki 9.5.-22.5. ja siihen pääsee tästä linkistä (linkki lisätään).

Avoimen arvioinnin tavoitteena on osallistaa laajempi asiantuntijajoukko mukaan hankkeeseen ja kerätä hankkeen kannalta relevanttia tietoa maahanmuuttajien palvelupolkujen haasteista, ratkaisuista ja lähteistä, joista tietoa on saatavilla. Se ei ole mikä tahansa keskustelupalsta, vaan jatkotyöstöön pääsevät vain asiaan liittyvät ja perustellut kommentit. Väitteitä arvioidaan tutkimustiedon valossa, ja siksi parhaiten voit osallistua tuomalla esiin tutkittua tietoa ja viitteitä. Mielipiteiden ja omien kokemusten kohtelias esittäminen on sallittua, mutta myös niiden hyödyntämistä edistää, mikäli niiden tueksi on tarjota lähteitä ja viitteitä. Parhaiten arvioinnin lopputulokseen voi vaikuttaa, kun noudattaa seuraavia ohjeita:

• Keskustelussa arvostetaan lyhyitä, selkeitä kommentteja.
• Kaikki puheenvuorot tulee kytkeä selkeästi johonkin arvioinnin kohtaan.
• Esitettyihin väitteisiin pyydetään tutkimukseen nojaavia perusteluja, jotka myös linkitetään keskusteluun.
• Mielipiteiden kohtelias esittäminen on sallittua.
• Aiheeseen liittymättömät kommentit poistetaan.
• Henkilöön käyvät kommentit poistetaan.

Avoimen arvioinnin periaatteista voi lukea tarkemmin täällä.

Avoimen arvioinnin kysymys

Mitä ratkaisuja maahanmuuttajien palvelupoluilla kohtaamiin haasteisiin on olemassa ja miten niitä tulisi kehittää?

Oletettu käyttö ja käyttäjät

MAKO-hanke toteutetaan osana valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaa. Hankkeen kuvaus löytyy valtioneuvoston Tietokäyttöön-sivustolta täältä. Tietoa tuotetaan erityisesti julkishallinnon päätöksentekijöiden tueksi työhön, jolla pyritään sujuvoittamaan maahanmuuttajien pääsyä työelämään ja parantamaan tähän tähtääviä palveluita. Hankkeen tuottamat tiedot ovat kuitenkin kaikkien asiasta kiinnostavien hyödynnettävissä ja loppuraportti julkaistaan vapaasti kaikkien saataville.

Osallistujat

Pääasiallinen osallistujaryhmä ovat maahanmuuttajille suunnattujen palveluiden parissa työskentelevät asiantuntijat ja tutkijat. Tämä on kuitenkin avoin arviointi ja kuka tahansa saa osallistuja asetettujen sääntöjen puitteissa.

Avoin arviointi tukee hankkeen muuta tiedonhankintaa, jota on tehty ja tehdään myös jatkossa niin asiantuntijoille kuin maahanmuuttajille suunnatuissa työpajoissa, seminaareissa, fokusryhmähaastatteluissa ja yksittäishaastatteluissa.

Aikataulu

Avoimeen arviointiin liittyvä keskustelu on auki Otakantaa.fi-palvelussa TÄÄLLÄ 9.5. klo 12 - 25.5. klo 12. Tämän jälkeen arvioinnin keskustelut kerätään talteen ja tulokset tiivistetään tälle sivustolle. MAKO-hanke on käynnissä syksyyn 2020 asti ja loppuraportti julkaistaan valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan julkaisusarjassa syys-lokakuussa 2020.

Rajaus

Avoimessa arvioinnissa keskitytään tarkastelemaan maahanmuuttajien palvelupoluilla kohtaamia keskeisiä haasteita ja niihin olemassa olevia ratkaisuja, niiden toimintaa ja kehittämistarpeita. Olemme aikaisemman tutkimuksen, haastatteluiden sekä 27.4.2020 pidetyn haastekarttatyöpajan pohjalta tunnistaneet keskeisiä haasteita ja joitain ratkaisuja niihin. Lisäksi tarkasteltavaa joukkoa on jaoteltu segmentteihin, joiden palvelupolut ja niissä kohdatut haasteet muistuttavat toisiaan.

Arviointi kehystetään näiden aikaisempien tulosten kautta, mutta jätetään myös mahdollisuus nostaa esiin uusia, vielä mahdollisesti puuttuvia haasteita tai segmenttejä. Arvioinnin lähtökohtia kuvataan tarkemmin seuraavassa kohdassa.

Vaihtoehdot

Hankkeessa aikaisemmin tehdyn työn perusteella on tehty sekä kohderyhmän segmentointia että tunnistettu keskeisimmät haasteet palvelupoluilla.

Segmentit

MAKO-hankkeen kohderyhmää eli työelämään pyrkivät maahanmuuttajat on segmentoitu erilaisiin ryhmiin. Segmentointi perustuu henkilön tarvitsemiin palveluihin ja ne ovatkin ennen kaikkea keino hahmottaa palvelupoluissa olevia eroja ja yhtäläisyyksiä. Ryhmät eivät ole tarkkarajaisia ja yksi henkilö voi kuulua peräkkäin tai yhtäaikaa useampaan näistä segmenteistä kulkiessaan kohti työelämää.

Hankkeessa on tähän mennessä tunnistetut segmentit:

1. Nopeasti työelämään pyrkivät

• Henkilöt, joilla on mahdollisesti laajaakin ammatillista osaamista ja kysyntää työmarkkinoilla, mutta jotka tarvitsevat tukea työllistymiseen (esimerkiksi jotain lyhyitä täydentäviä koulutuksia tai tukea työnhakuun)

2. Korkeakoulutetut

• Henkilöt, joilla on korkeakoulututkinto

3. Ammatilliseen koulutukseen suuntaavat

• Henkilöt, jotka pyrkivät hankkimaan ammatillisen koulutuksen kautta tutkinnon ja pääsyn työmarkkinoille

4. Perustaitojen ja toimintakyvyn vahvistamista tarvitsevat

• Henkilöt, jotka tarvitsevat tukea perustaitojen tai toimintakyvyn vahvistamiseksi ennen kuin pystyvät esimerkiksi hankkimaan ammatillista koulutusta

5. Työvoiman ulkopuolella olevat, kuten toistaiseksi kotona lapsia hoitavat

• Henkilöt, jotka ovat toistaiseksi työvoiman ulkopuolella, mutta voivat mahdollisesti jossain vaiheessa palata takaisin työmarkkinoille

Keskeiset haasteet

MAKO-hankkeessa on tunnistettu viisi keskeistä haastetta, jotka vaikeuttavat sujuvaa etenemistä palvelupoluilla kohti työelämää:

1. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen epätasaisuus

2. Räätälöidyn, monialaisemman ohjauksen puute ja tarve lisätä eri sektoreiden välistä yhteistyötä

3. Sujuva yhteistyö työnantajien kanssa, esimerkiksi räätälöity tuki työpaikalla tapahtuva kielenoppimiseen ja työtehtävien suunnittelu niin, että työnteko onnistuu ja kielenoppiminen toteutuu

4. Alueelliset ja työntekijästä riippuvat erot osaamisen ja tuen tarjonnassa

5. Syrjintä, piilorasismi ja muut rakenteelliset haasteet

Vastaus

Haasteet ja ratkaisut

Alla olevassa taulukossa esitetään hankkeessa tähän mennessä tunnistetut haasteet, niiden osahaasteet, olemassa olevat ratkaisut ja mille segmentille tämä olisi erityisen toimiva ratkaisu. Haasteita ja ratkaisuja muotoillaan edelleen avoimen arvioinnin tulosten pohjalta.

MAKO-hankkeessa esiin nousseet keskeiset haasteet ja niihin tarjottuja ratkaisuja

Haaste	Osahaaste	Ratkaisu	Segmentti
1. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen epätasaisuus	Esim. Henkilöllä ei ole 2. asteen tutkintotodistusta, vaikka osaamista ja työkokemusta on paljon	Osaamisen tunnistaminen TE-toimistossa ostopalveluna oppilaitoksilla: Ohjataan henkilö oppilaitoksiin, josta näyttöön perustuen tunnistetaan osaaminen	Nopeasti työelämään pyrkivät
	Työkykyisten turvapaikanhakijoiden laitostuminen ja verkostojen puute	Startup Refugees -osaamiskartoitukset	Nopeasti työelämään pyrkivät
	Korkeakoulututkinnon maakohtaiset standardit pakottavat aloittamaan opinnot alusta tai etsimään aivan muita töitä	SIMHE-hankkeen palvelut yliopistoissa	korkeasti koulutetut, jotka pyrkivät omalle alalleen “nollasta” ilman sujuvaa suomen kieltä ja/tai tutkinnolla, jota vaikea Suomessa tunnistaa 1:1
2. Räätälöidyn, monialaisemman ohjauksen puute ja tarve lisätä eri sektoreiden välistä yhteistyötä	Kokonaistilanteen arviointi edellyttää usein monialaista, erit. Sote-sektorin ja te-palveluiden yhteistyötä	ATYP-palvelut, eli TE-toimiston, kunnan ja Kelan yhteinen toimintamalli yli 30-vuotiaille.	Perustaitojen tai toimintakyvyn vahvistamista tarvitsevat
	Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen	Ohjaamo-palvelut maahanmuuttajille	Kouluutkseen suuntaavat, perustaitojen tai toimintakyvyn vahvistamista tarvitsevat
	Omakielisten orientaatiokoulutusten puute ja vaikeudet hahmottaa suomalaista järjestelmää ja sen palveluja	Infotori, Mainio, IHH eli omankielinen neuvonta; LäksyHelppi aikuisille	Työvoiman ulkopuolella olevat, kuten toistaiseksi kotona lapsia hoitavat
	Henkilöillä on hiljaista osaamista, mutta ei kielitaitoa sen esittämiseksi ja he joutuvat mahdollisesti vuosia kestävään kielikoulutukseen, jonka aikana motivaatio ja into päästä työelämään vähenee	Stadin osaamiskeskuksessa työelämälähtöinen ammatillinen polku, jossa vähimmäiskielivaatimus A1.3.	Perustaitojen ja toimintakyvyn vahvistamista tarvitsevat
3. Yhteistyö työnantajien kanssa, esimerkiksi räätälöity tuki työpaikalla tapahtuva kielenoppimiseen ja työtehtävien suunnittelu niin, että työnteko onnistuu ja kielenoppiminen toteutuu	Sopivien kielitaitovaatimusten löytäminen työpaikalla tapahtuvan kielenoppimisen tukemiseksi	Räätälöity tuki työnantajille	Nopeasti työelämään pyrkivät
	Työntekijöiden ohjaamisessa resurssien puutetta	Räätälöity tuki työnantajille	Nopeasti työelämään pyrkivät
4. Alueelliset ja työntekijästä riippuvat erot osaamisen ja tuen tarjonnassa	Tarjonnan satunnaisuus pienen asiakaspohjan alueilla	Mobiilituki työntekijöille, maakunnalliset palvelut, valtakunnalliset tietovarannot, yhtenä ratkaisuaihiona Sanapaja.edu.fi	Ammatilliseen koulutukseen suuntaavat
5. Syrjintä, piilorasismi ja muut rakenteelliset haasteet		Anonymisoitu rekrytointi	Nopeasti työelämään pyrkivät, korkeakoulutetut

Perustelut

Segmentit ja keskeiset haasteet

Pohjaehdotukset MAKO-hankkeen keskeisiksi haasteiksi ja segmenteiksi luotiin maalis-huhtikuussa 2020 tehtyjen haastatteluiden sekä ohjausryhmän kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Ne muotoiltiin lähtökohdaksi 27.4.2020 järjestettyyn haastekarttatyöpajaan.

Haastekarttatyöpaja toteutettiin etätyöpajana Zoomin ja Screen.io -palvelun kautta. Työpajan ensimmäisessä vaiheessa järjestäjät esittelivät segmentit sekä keskustelun pohjana olevat palvelupolkujen keskeiset haasteet. Esitetty lista sisälsi seuraavat vaihtoehdot:

• Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen epätasaisuus
• Räätälöidyn, monialaisemman ohjauksen puute ja tarve lisätä eri sektoreiden välistä yhteistyötä
• Yksilön kertyneiden tietojen keskittäminen ja haasteet tiedonsiirrossa
• Alueelliset ja työntekijästä riippuvat erot osaamisen ja tuen tarjonnassa
• Syrjintä, piilorasismi ja muut rakenteelliset haasteet

Kukin osallistuja sai esittelyn jälkeen kirjata Screen.io palveluun omia ehdotuksiaan keskeiseksi haasteeksi, joita maahanmuuttajat kohtaavat palvelupoluilla. Tämän jälkeen osallistujat äänestivät kahta mielestään merkittävintä haastetta ennakkoon esitettyjen ja osallistujien kirjaamien joukosta.

Alla lista ehdotuksista sekä suluissa kunkin ehdotuksen saamat äänet. Viisi eniten ääniä saanutta ehdotusta otettiin jatkokehittämisen pohjaksi.

(12) Syrjintä, piilorasismi ja muut rakenteelliset haasteet
(11) Räätälöidyn, monialaisemman ohjauksen puute ja tarve lisätä eri sektoreiden välistä yhteistyötä
(10) Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen epätasaisuus
(5) Sujuva yhteistyö työnantajien kanssa. Räätälöity tuki työpaikalla tapahtuva kielenoppiminen. Tukea työnantajille työtehtävien suunnittelu niin että työnteko onnistuu ja kielen oppiminen toteutuu.
(4) Alueelliset ja työntekijästä riippuvat erot osaamisen ja tuen tarjonnassa
(4) Omakielisten orientaatiokoulutusten puute
(3) Tukien/etuuksien demotivoiva vaikutus
(3) Oppimisen ongelmien tai haasteiden tunnistaminen ja ohjaus
(3) Ovat oikeita haasteita. Lisäisin suomen kielen vaatimuksiin ja osaamiseen liittyvät haasteet
(3) Tarpeettoman korkeat kielitaitovaatimukset sekä työnantajien että koulutuksen järjestäjien toimesta
(3) Nivelvaihekoulutusten puute (esim. A1.3-kielitaidolla ennen ammatillisia opintoja)
(3) Työnantajien ja työkavereiden kouluttaminen - asennevalmennus, mutta ei sillä nimellä = valmius toimia yhteisönä
(2) Yksilön kertyneiden tietojen keskittäminen ja haasteet tiedonsiirrossa
(2) Se, että asioita kehitetään hankemuotoisesti ja turhan harvoin ne jäävät elämään
(2) Pitäisi tarkastella niitä tekijöitä, jotka maahanmuuttajien lähtökulttuureissa estävät heitä integroitumasta Suomeen. Tämä vaikuttaa olennaisesti myös työllistymiseen.
(2) Hukattu ammattiidentiteetti uudessa yhteiskunnassa
(2) Se, että ei ole riittävästi aikaa kohdata ihmistä esim. TE-toimiston palveluissa (vrt. vaikkapa Tanska)
(2) Vahvempi työelämälähtöisyys koulutuksiin. Kaikki eivät opi tai tule oppimaan "täydellisesti" suomen tai ruotsin kieltä, mutta heillä on motivaatiota tehdä työtä ja ovat työkykyisiä.
(2) Osaamisen tunnistamisessa myös yksilön oman osaamisen tunnistaminen, ei vain esim. tutkintojen tunnustaminen.
(2) Maahanmuuttajien omat (yli)odotukset vs. realiteetti
(1) tukitoimet maahanmuuttajataustaisille usein hankemuotoisia ja tietylle kohderyhmälle suunnattuja: yksilö saattaa hieman satunnaisin perustein tulla luokitelluksi johonkin palvelun/tuen kohderyhmään tai jäädä sen ulkopuolelle
(1) Alueellist erot palvelutarjonnassa
(1) Asiakkaan saaminen palvelun pariin ja sitoutuminen / motivaatio
(1) alueelliset erot terveydenhuoltopalveluihin pääsemisessä (esim. traumaperäiset mtt-asiat)
(1) Palvelut linkittyvät maassaolon statukseen (oleskelulupa), ja voivat olla tarvitsijan ulottumattomissa tästä syystä
(1) Puuttuu joltain osin esim. pätevöitymiskoulutus, vaikka osaaminen olisikin tunnistettu. Tästä esimerkkinä sanoisin sairaanhoitajien (EU:n ulkopuolella tutkinnon suorittaneiden) pätevöitymiskoulutuksen pysyvän rahoituksen puute. Tähän tarvittaisiin samanlainen malli kuin lääkäreillä. Nyt sitä on kehitetty SOTE-Silta ESR-hankkeessa.
(1) Toimeentulon tuomat esteet
(1) neljännen sektorin toimijoiden mukaanotto viranomaisprosesseihin koko Suomessa samalla tavalla / osaamisen tunnustaminen / yhteistyö - ovat luotettuja avainhenkilöitä, miten tuettavan oikeusturva varmistetaan
(1) Kielikoulutuksen riittämättömyys
(1) Yrityskontaktien ja muiden verkostojen puute ( työvoimakoulutukset pitäisi toteuttaa vain REKRY-muotoisina, jolloin yritykset ja työpaikat ovat mukana alusta asti ja työllistyminen on todennäköisintä)
(1) Unelmoimisen oppimisen osaaminen, motivaatio, oma arvo, itsetunto - tärkeitä peruskiviä kaikille muille toimille, mm. mt-asioihin liittyvä asia
(1) Maahanmuuttanut asiakas ei oman kulttuurtaustansa vuoksi alkuvaiheessa pysty hahmottamaan vielä suomalaisen kulttuurin vaikutusta viestinnässä. Esimerkiksi pientä valtaetäisyyttä, osallisuuden lähtökohtia tai oman toimijuuden suurta painoarvoa. Ohjaaja ei taas tunnista näiden haasteellisuutta omassa ohjausvuorovaiktuksessaan. Viestinnällisten tekijöiden tunnistaminen olisi tärkeää kun tullaan eri kulttuuritaustoista.
(1) Kolmannen sektorin yhteistyön lisääminen osana palvelupolkua
(0) Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen epätasaisuus
(0) Nämä kaikki haasteet ovat tuttuja jo vuosikymmenien ajalta. Olennaista on, miksi niille ei ole tehty mitään?
(0) Maakunnalliset erot esim. luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen saatavuudesta ja sisällöt
(0) sopivien koulutusten saatavuus ja tieto niistä
(0) Tiedonsiirto-ongelmat GPDR:stä johtuen
(0) Ammatillisten verkostojen puute
(0) Sähköinen hakuprosessi niin koulutukseen kuin työelämäänkin
(0) Reagoinnoin puute ongelmiin esim. kotokoulutuksessa
(0) Korkeakouluopintoihin valmentavien koulutusten vähäisyys
(0) Perhenyhdistämisen ongelmatiikka
(0) Mahdollisuus osa-aikaisiin työsuhteisiin (perehdytys!)
(0) Koto-koulutuksen joustamattomuus: jos opp. ongelmia tai sairastumista, voi pudota pois. Ei välimuotoista tai toiminnallista koulutusta työorientoituneille luki-vaikeuksia omaaville.
(0) Korkea rima paikallisten kielten käytössä
(0) Pitää nähdä ihminen eikä kulttuuri.
(0) DD6 -lausunnot TE-hallinnossa ja niiden "kertakäyttöisyys" koulutuksissa
(0) Kielitaito

Katso myös

Muita tärkeitä, aiheeseen liittyviä sivuja ja linkkejä.

Kommentoi arviointia

Voit kommentoida mitä tahansa arvioinnin sivua tässä. Selkeyden vuoksi kirjoita alempaan kenttään sen sivun nimi, jonka asioita kommentoit.